Vapaa-aika ja liikkuminen

Vapaa-ajallaan ihmiset voivat harrastaa itselleen mieluisia asioita. Suomessa sekä lapsilla että aikuisilla on usein harrastuksia. Harrastukset voivat olla sekä järjestettyä toimintaa että itsenäistä tekemistä. Vapaa-ajallaan ihmiset usein myös käyttävät erilaisia lähipalveluja. Näitä ovat esimerkiksi kirjastot, liikuntapalvelut, nuorisotalot sekä asukastalot. Myös erilaisissa kulttuuritapahtumissa vierailu on hyvä tapa viettää vapaa-aikaa.

Se, miten arjessa liikutaan paikasta toiseen, vaihtelee sen mukaan, missä asuu. Kaupungeissa välimatkat ovat lyhyitä, joten moneen paikkaan voi kävellä tai pyöräillä. Myös julkinen liikenne toimii hyvin suuremmissa kaupungeissa. Maaseudulla välimatkat voivat olla pitkiä ja autolla liikkuminen voi olla ainoa vaihtoehto.

Suomessa ihmisillä on usein harrastuksia 

Harrastuksilla tarkoitetaan asioita, joita ihmiset tekevät vapaa-ajallaan omaksi huvikseen. Harrastuksia voivat olla esimerkiksi piirtäminen, lentopallon pelaaminen tai rumpujen soittaminen bändissä. Harrastukset voivat olla tärkeä osa ihmisten elämää ja jotkut ihmiset käyttävät harrastuksiinsa paljon aikaa ja rahaa. Harrastaa voi kuitenkin myös edullisesti ja pienimuotoisesti.

Kaikilla lapsilla on hyvä olla joku harrastus

Suomessa valtion virallinen tavoite on, että jokaisella lapsella ja nuorella olisi ainakin yksi mieluinen harrastus. Kunnat järjestävät lapsille erilaista maksutonta harrastustoimintaa koulupäivän yhteydessä. Nämä maksuttomat harrastukset voivat olla esimerkiksi liikunta-, musiikki- tai kuvataidekerhoja. Kunnat järjestävät harrastustoimintaa lapsille myös muina aikoina, mutta nämä harrastukset saattavat olla maksullisia.

Monilla lapsilla on lisäksi muitakin ohjattuja harrastuksia, joissa he käyvät iltaisin tai viikonloppuisin. Yleisiä harrastuksia ovat esimerkiksi erilaiset urheilulajit, kuten jalkapallo, jääkiekko tai telinevoimistelu, jonkin instrumentin soittaminen, sekä partiotoiminta. Liikuntaharrastukset ovat usein urheiluseurojen järjestämiä. Musiikkia voi puolestaan harrastaa musiikkiopistoissa tai yksityisen opettajan johdolla. Partio on maailmanlaajuinen järjestö, jonka toiminnassa lapset ja nuoret oppivat luonnossa liikkumiseen ja yhdessä toimimiseen liittyviä taitoja.

Alla olevalla videolla kerrotaan, miksi on tärkeää tukea lapsen harrastusta.

Video THL Lapsen harrastuksen tukeminen – Mielenterveyttä maahantuloon lisämateriaali (youtube.com) arabia, dari, englanti, ukraina, venäjä, kongonswahili

Aikuisenakin voi aloittaa uuden harrastuksen

Myös aikuiset harrastavat Suomessa ahkerasti. Vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa yli puolet kaikenikäisistä vastaajista kertoi, että heillä on jokin kodin ulkopuolinen järjestetty harrastus. Monet jatkavat aikuisena jo lapsena aloittamaansa harrastusta. Aikuisena voi kuitenkin myös aloittaa uusia harrastuksia. 

Liikunta on suosittu harrastus ja monia liikuntalajeja voi harrastaa itsenäisesti. Esimerkiksi juoksulenkillä voi käydä silloin kun itselle sopii. Liikuntaa voi myös harrastaa ohjatusti urheiluseuroissa tai esimerkiksi kansalaisopistojen kursseilla. Kansalaisopistot järjestävät myös erilaisia kuvataide-, käsityö- ja kielikursseja, joilla monet käyvät harrastuksenaan. Yhdistystoiminta on Suomessa suosittu harrastus.

Kunnat tarjoavat asukkailleen lähipalveluja

Suomessa kunnat ylläpitävät monia tiloja ja palveluja, jotka ovat kaikkien kuntalaisten käytettävissä. Niiden käyttäminen on edullista tai maksutonta. Kuntien lisäksi erilaiset yhdistykset ylläpitävät kaikille avoimia tiloja ja palveluja.

Kirjastoista voi lainata kirjoja, mutta myös paljon muuta

Kaikki kunnat Suomessa tarjoavat asukkailleen kirjastopalveluja. Kirjastot ovat Suomessa suosittuja. Vuonna 2022 kirjastoissa käytiin yhteensä yli 40 miljoonaa kertaa. Kaikista Suomen asukkaista 30 % lainasi kirjastosta aineistoa ainakin yhden kerran vuoden aikana. 

Kirjastosta voi lainata kotiin muun muassa kirjoja, lehtiä, musiikkia, elokuvia, lautapelejä sekä äänikirjoja ja muita e-aineistoja. Kirjoja ja lehtiä voi myös lukea kirjastossa. Kirjaston henkilökunnalta voi kysyä suosituksia hyvistä kirjoista. 

Varsinkin isommista kirjastoista löytyy usein kirjoja myös muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Lisäksi kaikkia Suomessa asuvia palvelee monikielinen kirjasto. Se on kokoelma eri kielisiä kirjoja ja muita lainattavia aineistoja. Monikielisestä kirjastosta voi tilata aineistoja omaan kirjastoon.

Lisätietoja monikielisestä kirjastosta: Kirjastot ja aukioloajat (finna.fi) suomi, ruotsi, englanti

Kirjastoissa on asiakkaiden käyttöön tietokoneita ja tulostimia. Kirjastot tarjoavat myös digitukea, eli apua ja neuvoa digitaalisten laitteiden käytössä. 

Kirjastoissa järjestetään erilaisia tapahtumia, kuten kielikahviloita, kirjailijavierailuja ja lasten satutunteja. Kirjastossa on usein kokoushuoneita, joita voi varata omaan käyttöön. Joissain kirjastoissa on asiakkaiden varattavissa jopa ompelukoneita tai soittimia.

Kirjojen ja muun aineiston lainaaminen kirjastosta on aina maksutonta. Jos palauttaa lainansa myöhässä, voi joutua maksamaan myöhästymismaksun. Kirjaston palvelujen käyttöön tarvitaan kirjastokortti, jonka voi saada kirjastosta. Kortti on maksuton. Sen hankkimiseen tarvitaan yleensä henkilötodistus ja Suomessa oleva osoite.

Kuntien uimahalleissa ja muissa liikuntapalveluissa on alennetut hinnat tietyille ryhmille

Suomessa erilaista urheilu- ja liikuntatoimintaa järjestävät esimerkiksi urheiluseurat ja yksityiset yritykset. Myös kunnat tarjoavat monenlaisia liikuntapalveluja. Tarjolla voi olla edullisia uimahalli- ja kuntosalipalveluja, sekä erilaisia ryhmäliikuntatunteja. Kunnat ylläpitävät urheilukenttiä ja sisäpelihalleja, joita voi usein vuokrata vaikka oman harrastusporukan käyttöön.

Kuntien liikuntapalveluissa, kuten uimahalleissa, on yleensä alennetut hinnat lapsille, eläkeläisille, opiskelijoille ja työttömille. Joissain uimahalleissa on tiettyjä aikoja, jotka on varattu ainoastaan naisille. Uimahalleissa on pukeutumis- ja pesutilojen yhteydessä myös sauna. Saunat ovat erikseen miehille ja naisille, ja niissä ollaan yleensä alasti. 

Asukastalot ja nuorisotalot tarjoavat tiloja yhdessäololle ja monenlaiselle toiminnalle

Asuinalueilla ja kylissä toimii asukastaloja ja -tiloja, joissa järjestetään monenlaista toimintaa alueen asukkaille. Tiloja voivat ylläpitää kunta tai erilaiset yhdistykset. Toiminta voi olla esimerkiksi kerhoja ja vapaamuotoisia ryhmiä. Tiloja voi usein vuokrata omaan käyttöön, vaikkapa perhejuhlia varten.

Erityisesti nuorille suunnattuja ovat nuorisotalot tai -tilat. Nuorisotalojen ikärajat vaihtelevat hieman, mutta yleensä ne on tarkoitettu ennen kaikkea teini-ikäisille eli 13–19-vuotiaille. Niissä nuoret voivat viettää vapaasti aikaa toisten nuorten kanssa turvallisessa ympäristössä. Nuorisotalolla on yleensä paikalla koulutettuja ohjaajia, joiden kanssa nuoret voivat keskustella elämäänsä liittyvistä asioista. Tiloissa järjestetään erilaista kerhotoimintaa ja aktiviteetteja nuorille. Joissain kaupungeissa on erillisiä vain tytöille tai pojille suunnattuja nuorisotaloja.

Leikkipuistot, viheralueet ja uimarannat ovat kaikkien yhteisiä tiloja

Kunnat ylläpitävät alueillaan myös puistoja ja muita viheralueita, lasten leikkipuistoja ja yleisiä uimarantoja. Nämä ovat kaikille avoimia tiloja, joissa ihmiset voivat vapaasti viettää aikaa. Vaikka alueita hoidetaan ja huolletaan, on niiden siisteys ja viihtyvyys kaikkien niitä käyttävien vastuulla. Siksi on tärkeää, että kaikki esimerkiksi keräävät omat roskansa.

Koirapuistoissa koirat saavat juosta vapaina

Suomessa koirat täytyy aina pitää kytkettynä taajamissa eli tiheästi asutuilla alueilla. Muilla alueilla koirat täytyy yleensä pitää kytkettyinä maaliskuulta elokuulle jatkuvana lintujen pesintäaikana. Lasten leikkipaikoille ja yleisille uimarannoille koirat eivät saa mennä edes kytkettyinä.

Monissa kaupungeissa on erillisiä koirapuistoja, joissa koirat saavat juosta vapaina. Koirapuistot ovat aidattuja alueita, jotka on selvästi merkitty kyltillä. Joskus koirapuistoissa on erikseen isojen ja pienten koirien puoli. Koiran täytyy koirapuistossakin olla aina valvottuna.

Kulttuuripalveluista, tapahtumista ja museoista jokainen löytää itselleen mieluisaa tekemistä

Vapaa-aikaa voi viettää myös erilaisissa tapahtumissa ja käyttämällä kulttuuripalveluja. Osa näistä palveluista on maksullisia, osa maksuttomia. Kulttuuritapahtumia ovat esimerkiksi teatteriesitykset ja erilaiset konsertit. Kesällä ympäri Suomea järjestetään monenlaisia festivaaleja ja kesätapahtumia, jotka kokoavat yhteen ihmisiä. Omalla paikkakunnalla järjestettävistä kulttuuritapahtumista löytää tietoa esimerkiksi paikallislehdestä.

Kulttuuritapahtumien lisäksi Suomessa järjestetään monenlaisia urheilutapahtumia ympäri vuoden. Erilaisten paikallisen ja kansallisen tason kilpailujen, sarjapelien ja turnausten lisäksi Suomessa järjestetään ajoittain myös kansainvälisiä otteluita ja kilpailuja eri lajeissa. 

Elokuvateattereita on usein kaupunkien keskustoissa tai suurissa kauppakeskuksissa. Suomessa elokuvat esitetään yleensä alkuperäiskielellä ja niissä on tekstitykset suomeksi ja ruotsiksi. Ainoastaan lapsille suunnatut elokuvat dubataan eli äänitetään uudestaan suomeksi puhuttuina.

Suomessa on myös satoja eri aiheille omistettuja museoita. Jos pitää museoissa ja näyttelyissä käymisestä, voi hankkia Museokortin, jolla pääsee kiinteällä vuosimaksulla sisään useimpiin museoihin Suomessa.

Lisätietoa vapaa-ajanviettomahdollisuuksista: Tapahtumia ja tekemistä (infofinland.fi)

Jokaisenoikeudet antavat mahdollisuuden nauttia luonnosta

Luonnossa retkeily on Suomessa suosittu vapaa-ajanviettotapa. Retkelle voi lähteä melkein minne vain, sillä Suomessa ovat voimassa niin kutsutut jokaisenoikeudet. 

Jokaisenoikeudet tarkoittavat, että kaikilla on oikeus liikkua luonnossa vapaasti, myös yksityisessä omistuksessa olevalla maalla. Luonnossa yöpyminen, veneily, uiminen sekä marjastus ja sienestys ovat kaikille sallittuja. 

Ei ole kuitenkaan sallittua mennä toisen piha-alueelle tai sen läheisyyteen tai viljellyille pelloille. Myöskään avotulen tekeminen, puun kerääminen, puiden ja kasvien vahingoittaminen, eläinten häiritseminen tai moottoriajoneuvolla maastossa ajaminen ei ole sallittua. Luontoon ei saa jättää roskia.

Onkiminen ja pilkkiminen kuuluvat jokaisenoikeuksiin, mutta muuhun kalastukseen, kuten virvelöintiin tai verkoilla kalastamiseen tarvitaan maksullinen valtakunnallinen kalastonhoitomaksu ja kalastuslupa vesialueen omistajalta. Kalastuksenvalvojat kiertävät tekemässä tarkastuksia oikeudesta kalastaa vesialueella. 

Lisätietoa luonnossa liikkumisesta ja jokaisenoikeuksista: Luonnossa liikkuminen (infofinland.fi)

Paikasta toiseen voi liikkua monella eri välineellä

Kävely ja pyöräily on Suomessa turvallista ja helppoa

Suomessa on tavallista, että ihmiset kulkevat lyhyet matkat kävellen. Kaupungit on suunniteltu niin, että käveleminen on turvallista. Suojateitä on tasaisin välimatkoin kadun ylittämistä varten ja usein niissä on myös liikennevalot. Maaseudulla ei usein ole tien varressa jalkakäytävää. Silloin jalankulkija kävelee ajotien vasemmassa reunassa.

Myös pyöräily on hyvä tapa liikkua. Suomessa jotkut pyöräilevät töihin tai kouluun myös talvella. Vain pienet lapset saavat ajaa pyörällä jalkakäytävällä. Muut ajavat erillisellä pyörätiellä tai -kaistalla. Jos sellaista ei ole, pyörällä ajetaan ajoradalla. Pyöräillessä on käytettävä pyöräilykypärää ja pimeällä pyörässä on oltava valo. 

Julkinen liikenne toimii hyvin etenkin isoissa kaupungeissa

Suomen suurimmissa kaupungeissa on hyvä julkinen liikenne. Julkinen liikenne tarkoittaa busseja, lähijunia, metroa ja raitiovaunuja. Julkiseen liikenteeseen voi ostaa kertalippuja, sarjalippuja tai kuukausilipun ja kulkea sillä työmatkat tai koulumatkat. Pienissä kaupungeissa ja maaseudulla julkisen liikenteen linjoja on vähemmän ja ne kulkevat harvemmin. 

Busseilla ja muilla julkisen liikenteen kulkuneuvoilla on tietyt reitit, joita ne kulkevat, sekä pysäkit, joilla ne pysähtyvät. Eri linjojen reitit, pysäkit ja aikataulut voi tarkistaa liikennöijän verkkosivuilta tai karttasovelluksesta. Usein pysäkillä on myös painettu aikataulu ja kartta. Kun haluaa nousta lähestyvän bussin kyytiin, täytyy kuljettajalle antaa merkki ojentamalla kätensä. Sisällä bussissa on puolestaan nappeja, joita painamalla voi ilmoittaa, että haluaa nousta kyydistä seuraavalla pysäkillä.

Alla olevassa videossa näytetään, kuinka puhelimen karttasovelluksella voi selvittää nopeimman reitin julkista liikennettä käyttäen.

Video: Tienoo Google Maps -ohjevideo (youtube.com) suomi, ruotsi, englanti, arabia, dari, swahili, ranska

Kaupunkien välillä voi yleensä liikkua junalla tai linja-autolla

Suomessa pääsee useimpiin paikkoihin linja-autolla, junalla, lentokoneella tai laivalla. Osa liikenteestä kulkee kuitenkin vain harvoin. 

Suomessa on vain yksi junayhtiö, VR. Junat kulkevat ennen kaikkea suurempien kaupunkien välillä. Linja-autoreittejä puolestaan liikennöivät useat eri yritykset. Eri linja-autoyhtiöiden lippuja voi ostaa keskitetysti Matkahuollon kautta.

Omasta autosta on kuluja, mutta se voi olla tarpeen haja-asutusalueilla

Oma auto, bensiini, vakuutusmaksut, verot ja auton huolto ovat Suomessa kalliita. Isoissa kaupungeissa omaa autoa ei yleensä tarvitse. Pienemmillä paikkakunnilla oma auto saattaa kuitenkin olla välttämätön.

Talvella autossa on pakko olla talvirenkaat ja kesällä kesärenkaat. Renkaat siis täytyy vaihtaa kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Renkaat voi vaihtaa itse tai viedä auton rengasliikkeeseen tai autokorjaamoon.  Auto on lain mukaan katsastettava, eli sen kunto on tarkastettava säännöllisin väliajoin. Autolle voi saada autopaikan taloyhtiön parkkipaikalta tai autotallista. Autopaikka on usein maksullinen.

Kun ajaa autolla liikenteessä, täytyy noudattaa tarkasti suomalaisia liikennesääntöjä. Poliisi valvoo autoilijoita ja antaa sakkoja, jos sääntöjä rikotaan. Autoa ei saa ajaa, jos on juonut alkoholia. Raja-arvo autoilulle on 0,5 promillea. Se ylittyy noin parista lasillisesta viiniä tai 1–2 pienestä pullosta olutta.

Ulkomailla suoritettu ajokortti saattaa kelvata myös Suomessa

Suomessa ihmisellä täytyy olla ajokortti, jotta hän voi ajaa autoa. Ajokortin saa, kun on täyttänyt 18 vuotta ja suorittaa kuljettajantutkinnon. Kuljettajantutkintoon sisältyy sekä teoriakoe että ajokoe. Tutkintoon voi valmistautua autokoulussa. 

Jos Suomeen muuttaneella on ajokortti toisesta maasta, hänen täytyy tarkistaa Ajovarmasta, onko kortti voimassa Suomessa. Ajovarma hoitaa ajokorttiasioita Suomessa. Jos ajokortti on suoritettu Pohjoismaassa, EU-maassa tai ETA-maassa, se käy myös Suomessa.

Lisätietoa ajokorttiasioista: Ajokortit ja luvat (a-katsastus.fi) suomi, ruotsi, englanti

Lisätietoa ulkomaisen ajokortin kelpoisuudesta: Liikenne Suomessa (infofinland.fi)