Yhteiskuntaorientaation kouluttajan periaatteet

Yhteiskuntaorientaation kouluttajan tärkeitä perusperiaatteita ovat ammattiroolin omaksuminen ja siinä pysyminen, luottamuksen rakentajana toimiminen ja dialogisen opetusmenetelmän käyttäminen.

Kouluttajan rooli on ammattirooli

Yhteiskuntaorientaation kouluttaja on työssään ammattiroolissa. Tässä roolissa hän edustaa työnantajaansa ja on kouluttajan asemassa ryhmässä. Hänen oletetaan seisovan yhteiskuntaorientaation oppisisältöjen takana ja pystyvän kertomaan puolueettomasti orientaation sisällöistä, tavoitteista ja arvoista silloinkin, kun ne eivät vastaa hänen omia henkilökohtaisia näkemyksiään. Yhteiskuntaorientaation kouluttaja toimii työssään uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomana.

Kouluttajan on syytä ottaa huomioon, että osallistujat saattavat nähdä hänet malliesimerkkinä onnistuneesta kotoutumisesta tai vaikutusvaltaisena auktoriteettihahmona. Siksi on tärkeää, että yhteiskuntaorientaation kouluttaja jakaa vain paikkansapitävää ja ajantasaista tietoa sekä lisää osallistujien luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaiken kaikkiaan kouluttaja rakentaa osallistujille siltaa ymmärtää suomalaista kulttuuria ja yhteiskunnan toimintaa. 

Muista, että yhteiskuntaorientaation kouluttaja ei ole osallistujille henkilökohtainen neuvoja tai sosiaalityöntekijä. Jos sinulta kysytään esimerkiksi osallistujien henkilökohtaisia viranomaisasiointiin liittyviä asioita, ohjaa kysyjä oikeaan paikkaan. Yhteiskuntaorientaation kouluttajan ei tarvitse myöskään toimia opetusryhmässään tulkkina eikä suomen kielen opettajana.
 

Yhteiskuntaorientaation kouluttaja on luottamuksen rakentaja

Yhteiskuntaorientaation kouluttajan on tarkoitus rakentaa luottamuksen ilmapiiriä toisaalta ryhmän sisällä osallistujien kesken ja toisaalta suomalaista yhteiskuntaa ja viranomaisia kohtaan.

Näin rakennat luottamusta ryhmän sisällä:

• Kommunikoi orientaation tavoitteista selkeästi.
• Ota huomioon, että paikkansapitävän ja ajantasaisen tiedon saaminen suomalaisesta yhteiskunnasta ja sen toiminnasta sekä palveluista tukee osallistujien kotoutumista.
• Kerro sopivilta osin esimerkkejä omista kokemuksistasi kotoutumisesta tai oikean tiedon löytämisestä.
• Kohtele kaikkia orientaatioon osallistuvia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti.
• Jos saat kysymyksiä, joihin et osaa vastata, lupaa selvittää asia ja palaa siihen myöhemmin.
• Anna vain paikkansapitävää tietoa.
• Käytä tiedonhakuun vain luotettavia tietolähteitä.
• Pysy kouluttajan ammattiroolissa koko orientaation ajan.
• Pidä kiinni yhdessä luoduista pelisäännöistä ja muistuta niistä tarvittaessa.
• Käsittele ryhmässä mahdollisesti syntyviä ristiriitatilanteita rauhallisesti, avoimesti ja rakentavasti.

Näin rakennat osallistujien luottamusta suomalaiseen yhteiskuntaan:

• Keskustelkaa ryhmässä hyvän hallinnon ja demokratian periaatteista ja siitä, miten ne näkyvät suomalaisessa yhteiskunnassa.
• Esittele suomalaisen yhteiskunnan kehittymistä ja demokratian rakentumista Suomessa.
• Keskustelkaa siitä, miksi Suomessa ihmiset luottavat viranomaisiin.
• Kerro pääpiirteitä Suomen historiasta ja selitä, miten historian tapahtumat ovat vaikuttaneet suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin.
• Kutsu orientaatioon vierailijoita, esimerkiksi poliisi, sosiaalityöntekijä tai opettaja.
• Selitä rehellisesti, että vaikka Suomi on vakaa valtio ja moni asia toimii hyvin, epäkohtia löytyy silti täältäkin. 
• Kerro, että ihmisen on ongelmatilanteissa mahdollista hakea apua eri viranomaisilta tai järjestöiltä tai valittaa virheellisestä viranomaispäätöksestä.

Dialoginen opetusmenetelmä edistää oppimista

Yhteiskuntaorientaatiokoulutusten keskeinen pedagoginen ajatus on dialogisuus. On tärkeää, että osallistujat pääsevät pohtimaan tietojaan ja aikaisempia kokemuksiaan käsiteltäviin aiheisiin liittyen, keskustelemaan keskenään ja kouluttajan kanssa sekä liittämään uuden tiedon osaksi aiemmin oppimaansa. 

Dialogisen opetusmenetelmän piirteitä: 

• Lähtökohtana on ryhmän jäsenten yhdenvertainen kohtelu. 
• Tavoitteena on toisen ymmärtäminen, mutta ei välttämättä yksimielisyys.
• Kouluttaja rohkaisee osallistujia sekä kuuntelemiseen että keskusteluun osallistumiseen.
• Sekä kouluttaja että osallistujat huomioivat muiden ajatuksia ja mielipiteitä ja liittävät niitä yleiseen keskusteluun.
• Dialogi edistää argumentointitaitojen ja kriittisen ajattelun kehittymistä. 
• Uuden oppimista tapahtuu, kun osallistuja tuo esiin aiempia tietojaan ja kokemuksiaan ja on valmis ottamaan vastaan uutta tietoa. 

Dialogisen opetusmenetelmän taustalla on konstruktivistinen oppimiskäsitys eli oppimisteoria.

Konstruktivistisessa käsityksessä 

• oppiminen on aktiivista uusien kokemusten ja tietojen sovittamista aiempiin tietorakennelmiin
• oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta
• sosiaalisella vuorovaikutuksella on oppimisessa keskeinen rooli
• kouluttaja on oppimisprosessin ohjaaja ja tukija
• oppiminen on yhteisöön sosiaalistumisen prosessi, joka tapahtuu omaksumalla kulttuurikäytäntöjä, jaettua tietoa ja arvoja
• tieto on yhdessä rakennettua ja se on konteksti- ja kulttuurisidonnaista
• soveltuvia opetusmenetelmiä ovat menetelmät, joissa yksilöllinen ja sosiaalinen vaihtelevat, esimerkiksi keskustelut, pari- ja ryhmätyöt sekä pienet projektit.

Yhteiskuntaorientaatiokouluttajan työssä ja dialogisen opetusmenetelmän käytössä korostuvat vuorovaikutustaidot. 

Kouluttaja, jolla on hyvät vuorovaikutustaidot

• on sensitiivinen ja tilannetajuinen
• pystyy tulkitsemaan osallistujien tunnetiloja ja tarpeita
• pystyy mukauttamaan opetusta osallistujien tarpeiden mukaan
• luo uskoa siihen, että osallistujalla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä 
• herättää luottamusta osallistujissa
• saa osallistujat mukaan keskusteluun erilaisista aiheista.