Rikokset

Rikoksia ovat teot, jotka on laissa määritelty kielletyiksi. Rikoksesta saa yleensä rangaistuksen. Rikoksia ovat esimerkiksi varkaudet, liikennerikokset, vahingonteko, huumerikokset, pahoinpitelyt ja henkirikokset sekä seksuaalirikokset. 

Seksuaalirikoksissa on kyse toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rikkomisesta. Kaikki seksuaaliset teot ovat rikoksia, jos toinen osapuoli ei ole antanut niihin suostumusta. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi sanoin tai kehonkielellä. Myös esimerkiksi toistuva seksuaalissävytteinen ehdottelu voi olla rikos, jos se on uhrin näkökulmasta ei-toivottua.

Jos epäilee, että on tapahtunut rikos, voi tehdä poliisille rikosilmoituksen. Rikosten uhreille on tarjolla monenlaista apua ja tukea.

Rikokset ovat laissa rangaistaviksi säädettyjä tekoja

Rikos on kielletty teko, josta saa lain mukaan rangaistuksen. Myös laiminlyönti eli jonkin asian tekemättä jättäminen voi olla rikos, samoin kuin toisen ihmisen yllyttäminen rikokseen. Joskus jo rikoksen yritys on rikos ja siitä voi saada rangaistuksen.

Suomessa jokaisella ihmisellä on velvollisuus ilmoittaa poliisille, jos tietää, että joku suunnittelee rikosta. Silloin rikos voidaan vielä estää. Ilmoitusvelvollisuus koskee vakavia rikoksia, esimerkiksi henkirikoksia, raiskauksia, pahoinpitelyitä tai ryöstöjä. Rikosta suunnittelevan ihmisen läheisillä perheenjäsenillä ei ole ilmoitusvelvollisuutta.

Tyypillisiä rikoksia Suomessa ovat:

• Varkaus: Varkaus tarkoittaa sitä, että ihminen ottaa itselleen toisen omaisuutta ilman lupaa. Kaupasta varastamiset eli myymälävarkaudet ilmoitetaan aina poliisille. Vähäarvoisen tavaran varastaminen on näpistys.
• Liikennerikokset: Liikennesääntöjä, kuten nopeusrajoituksia, täytyy noudattaa. Ajoneuvoa ei saa ajaa ilman ajokorttia. Autoa, moottoripyörää tai mopoa ei saa ajaa humalassa tai silloin, jos on ottanut huumeita.
• Vahingonteko: Toisen omaisuutta ei saa vahingoittaa eikä rikkoa. Jos ihminen aiheuttaa vahinkoa toisen omaisuudelle, hänellä on korvausvelvollisuus. Se tarkoittaa, että hänen täytyy maksaa vahingot. Jos tekijä ei maksa vahinkoja, viranomainen voi ottaa korvaukset suoraan hänen palkastaan.
• Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvät rikokset: Suomessa alkoholia ja tupakkaa saavat käyttää vain yli 18-vuotiaat. Alkoholia ei saa myydä alaikäiselle, eikä alaikäisen puolesta saa ostaa alkoholijuomia. Se on rikos, josta voi saada sakkoja tai vankeutta. Kaikki huumeiden valmistaminen, myynti, kuljetus, hallussapito ja käyttö ovat laissa kiellettyjä. Kannabis on Suomessa laiton huume.
• Väkivaltarikokset ja henkirikokset: Väkivalta on Suomessa rikos. Väkivalta voi olla fyysistä, seksuaalista tai henkistä väkivaltaa tai myös väkivallalla uhkailua. Henkirikoksia ovat murha, tappo ja surma. 

Väkivalta voi olla muutakin kuin fyysistä väkivaltaa

Väkivalta loukkaa ihmisoikeuksia. Se vaikuttaa kaikkien osallisten hyvinvointiin ja terveyteen. Väkivalta aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi esimerkiksi masennusta, ahdistuneisuutta, syömishäiriöitä ja unihäiriöitä. 

• Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi lyöminen, töniminen, hiuksista vetäminen, kuristaminen, potkiminen tai liikkumisen estäminen. Pahoinpitely tarkoittaa, että ihminen kohdistaa tai yrittää kohdistaa väkivaltaa toiseen ihmiseen. Pahoinpitely on rikos, vaikka kehoon ei jäisi siitä jälkiä.
• Henkistä väkivaltaa on toisen ihmisen uhkailu, kiristäminen, nimittely, muista ihmisistä eristäminen ja huono kohtelu tai esimerkiksi puhelimen ja sähköpostin tutkiminen. Henkisestä väkivallasta ei jää ulkoisia merkkejä, ja siksi sitä on joskus vaikea tunnistaa.
• Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi ahdistelu, koskettelu, häirintä, raiskaus tai seksuaalinen kajoaminen.

Pahoinpitely on Suomessa virallisen syytteen alainen rikos. Se tarkoittaa sitä, että tekijä voidaan laittaa syytteeseen teostaan, vaikka uhri eli väkivallan kohde ei sitä haluaisikaan.

Lisätietoa väkivallasta perheen sisällä sivulla Tukea perheille ongelmatilanteissa 

Seksuaalirikosta ei koskaan oikeuta uhrin pukeutuminen tai muu käytös

Seksuaalirikokset ovat rikoksia, jotka loukkaavat toisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Seksuaalirikoksia ovat muun muassa raiskaus, seksuaalinen kajoaminen ja seksuaalinen ahdistelu.

Sukupuoliyhteys ilman toisen osapuolen suostumusta on aina raiskaus. Suostumus tarkoittaa sitä, että ihminen osallistuu tekoon vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Jos osallistuu vain, koska pelkää kieltäytyä, kyse ei ole suostumuksesta. Ihminen, joka on esimerkiksi unessa tai alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden takia tiedoton, ei voi antaa suostumusta seksiin. Suostumuksen voi ilmaista esimerkiksi sanoilla tai kehonkielellä.

Myös muut seksuaaliset teot kuin sukupuoliyhteys ovat rikoksia, jos niihin ei ole toisen osapuolen suostumusta. Rikosnimike on tällöin seksuaalinen kajoaminen. Tällaisia tekoja voivat olla esimerkiksi toisen ihmisen sukuelinten tai rintojen voimakas kosketteleminen tai itsetyydytys toisen edessä.

Seksuaalista ahdistelua on esimerkiksi toisen koskettelu seksuaalisesti ilman tämän suostumusta. Lisäksi seksuaalista ahdistelua voivat olla esimerkiksi toistuvat sanalliset teot, viestien lähettely tai itsensäpaljastaminen, jotka loukkaavat toisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Seksuaalista tekoa ilman toisen suostumusta tai seksuaalista ahdistelua ei oikeuta se, että uhri on esimerkiksi pukeutunut paljastavasti, ollut humalassa, lähtenyt tekijän mukaan tämän asunnolle tai aiemmin suostunut seksiin tekijän tai jonkun muun kanssa. Parisuhde tai avioliitto ei tarkoita automaattista suostumusta seksuaalisiin tekoihin, vaan suostumus tulee varmistaa jokaisella kerralla erikseen. 

Myöskään suostumus yhdenlaiseen seksuaaliseen tekoon, esimerkiksi yhdyntään kondomin kanssa, ei tarkoita automaattista suostumusta muihin seksuaalisiin tekoihin, kuten yhdyntään ilman kondomia.

Kun uhri on alle 16-vuotias lapsi, sukupuoliyhteys tai muu seksuaalinen teko on aina rikos. Alle 16-vuotias ei siis voi antaa suostumusta seksiin. Poikkeus on, jos molemmat osapuolet ovat samanikäisiä, eikä seksuaalista itsemääräämisoikeutta ole loukattu. Kun on kyse 16–17-vuotiaasta nuoresta, kyse on rikoksesta silloin, jos toinen osapuoli on jonkinlaisessa valta-asemassa nuoreen nähden.

On tavallista, että uhrit eivät ilmoita poliisille seksuaalirikoksista. Tämä voi johtua siitä, että he kokevat häpeää tai syyllisyyttä tapahtuneesta. Seksuaalirikos ei kuitenkaan koskaan ole uhrin syy. Rikosprosessin aikana on mahdollista saada tukea. Vaikka seksuaalirikoksen uhriksi joutuminen on usein traumaattinen kokemus, siitä on mahdollista toipua.

Seksuaalirikoksen uhriksi joutunut voi saada tukea myös ilman, että tekee rikosilmoitusta. Seri-tukikeskuksista saa esimerkiksi traumatukea ja psykologista neuvontaa. Tukikeskukseen voivat ottaa yhteyttä kaikki yli 16-vuotiaat sukupuolesta riippumatta. Myös jotkut järjestöt tarjoavat tukea seksuaalirikoksen uhreille. Jos seksuaalirikos kohdistuu lapseen, lapsi ja perhe saavat tukea lastensuojelusta.

• Lisätietoa Seri-tukikeskuksista: Seri-tukikeskus seksuaaliväkivallan uhreille (thl.fi) suomi, ruotsi, englanti, arabia, saame, somali, ukraina, viro
• Lisätietoa seksuaalioikeuksista sivulla Seksuaaliterveys

Rikosilmoituksen voi tehdä muukin kuin rikoksen uhri

Jos tietää tai epäilee, että on tapahtunut rikos, voi tehdä rikosilmoituksen poliisille. Rikosilmoituksen voi tehdä millä tahansa poliisiasemalla, internetissä, kertomalla asiasta poliisipartiolle tai joskus myös puhelimitse. Poliisilla on velvollisuus ottaa rikosilmoitukset vastaan.

Rikoksesta voi ilmoittaa poliisille myös nimettömänä soittamalla vihjepuhelimeen tai lähettämällä sähköpostia. Silloin rikoksen tekijä ei saa tietää, kuka on ilmoittanut rikoksesta poliisille.

Lisätietoa poliisista: Yhteystiedot (poliisi.fi)

Mistä saa apua, jos on joutunut rikoksen uhriksi?

Kun kyseessä on hätätilanne ja paikalle tarvitaan apua heti, täytyy soittaa hätänumeroon 112. Hätätilanne on silloin, kun jonkun henki, terveys, omaisuus tai ympäristö ovat vaarassa.

On tärkeää, että ihminen hakee apua, jos hän joutuu rikoksen kohteeksi. Tilanteesta voi olla vaikeaa selvitä yksin. Apua tarjoavat esimerkiksi seuraavat paikat:

• Rikosuhripäivystys: Rikosuhripäivystys RIKU on maksuton palvelu, jota voivat käyttää rikoksen uhrit, uhrin läheiset ja todistajat. Rikosuhripäivystyksestä voi saada neuvontaa tai tukihenkilön rikosprosessin eri vaiheisiin. Lisätietoa Rikosuhripäivystyksestä: Riku.fi
• Turvakodit: Useilla paikkakunnilla on turvakoteja. Niihin voi mennä yksin tai lasten kanssa, jos kotona on väkivaltaa tai sen uhkaa. Turvakodissa voi asua väliaikaisesti, ja sieltä saa apua väkivallasta selviämiseen. Ensi- ja turvakotien liitto ja oman hyvinvointialueen sosiaalipalvelut antavat lisätietoa turvakodeista. Lisätietoa ensi- ja turvakodeista: Ensijaturvakotienliitto.fi
• Turvakoti Mona: Etelä-Suomessa toimii Turvakoti Mona, joka on tarkoitettu erityisesti maahanmuuttajanaisille. Turvakodin osoite on salainen. Lisätietoa Turvakoti Monasta: Turvakoti Mona (monikanaiset.fi)
• Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä: Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä auttaa ihmisiä, jotka ovat joutuneet ihmiskaupan uhriksi. Lisätietoa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä: Ihmiskauppa.fi
• Yhdistykset: Monet yhdistykset auttavat ihmisiä, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa. Apua saavat myös uhrien läheiset. Tällaisia yhdistyksiä ovat esimerkiksi Monika-Naisten liiton Kriisikeskus Monika sekä Naisten linja. Lisätietoa Kriisikeskus Monikasta: Kriisikeskus Monika (monikanaiset.fi). Lisätietoa Naisten linjasta: Naistenlinja.fi
• Kunta, hyvinvointialue ja seurakunnat: Apua voi hakea myös oman kunnan tai kaupungin neuvontapalveluista, oman hyvinvointialueen sosiaalipalveluista, terveyskeskuksesta, perheneuvolasta tai esimerkiksi kirkon perheasiain neuvottelukeskuksesta.

Lisätietoa työhön liittyvistä rikoksista ja mistä saa apua sivulla Ongelmia työssä