Lapsiperheen palvelut

Suomessa lapsiperheiden tueksi on tarjolla monia palveluja. Neuvola tukee äidin ja sikiön terveyttä ja hyvinvointia raskauden aikana. Lapsen synnyttyä neuvola seuraa ja tukee lapsen kehitystä kouluikään asti. Perhevapaat ja niiden ajalta maksettava rahallinen tuki mahdollistavat sen, että vanhempien on halutessaan mahdollista hoitaa vauvaa kotona ensimmäisen elinvuoden ajan.

Yhteiskunta pyrkii takaamaan sen, että kaikki lapset saavat elää ja kasvaa hyvinvoivina ja että lasten oikeudet toteutuvat. Lastensuojelu tukee tarvittaessa vanhempia ja perheitä ja pyrkii estämään ongelmien syntymisen tai pahenemisen. Perheet voivat saada esimerkiksi neuvontaa ja ohjausta tai apua kotitöihin. Tavoitteena on aina se, että lapsi pystyisi elämään kotona vanhempiensa kanssa.

Perheen tukeminen alkaa jo ennen lapsen syntymää

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on yksi maailman parhaista maista äideille ja lapsille. Äidit ja lapset voivat hyvin, koska Suomessa on hyvät terveyspalvelut kaikille raskaana oleville naisille ja pikkulapsille.

Raskauden seuranta alkaa positiivisesta raskaustestistä

Kun nainen arvelee olevansa raskaana, hän voi ensin tehdä kotona raskaustestin. Raskaustestejä voi ostaa apteekeista tai ruokakaupoista. Testin voi tehdä myös omalla terveysasemalla. Jos testi on positiivinen, pitää varata aika oman hyvinvointialueen neuvolaan. Neuvolassa terveydenhoitaja arvioi, mikä on laskettu aika, eli tekee ennusteen siitä, milloin vauva syntyy.

Äitiysneuvola tukee odottavan äidin, sikiön ja koko perheen hyvinvointia

Neuvola on terveyspalvelu, jossa äiti ja koko perhe saavat ohjausta ja neuvoja. Äitiysneuvolassa seurataan raskaana olevan naisen ja sikiön hyvinvointia. Lisäksi tuetaan perhettä vauvan tuloon valmistautumisessa. 

Lapsen synnyttyä lastenneuvolan terveydenhoitaja seuraa lapsen kasvua ja kehitystä. Terveydenhoitaja myös keskustelee perheen kanssa lapsen asioista. Neuvola on maksuton, ja kaikki perheet voivat mennä sinne.

Niille vanhemmille, jotka odottavat ensimmäistä lastaan, neuvolassa on perhevalmennuskurssi. Kurssilla terveydenhoitajat kertovat vauvan hoitamisesta ja elämästä vauvan kanssa.

Kaikilla äideillä on oikeus käydä synnytyssairaalassa ultraäänitutkimuksessa kaksi kertaa raskauden aikana, joskus useamminkin. Tutkimuksissa kätilö tarkkailee vauvan kehitystä. Tutkimuksissa vanhemmat voivat myös nähdä sikiön kuvan monitorissa. 

Joissakin synnytyssairaaloissa voi käydä tutustumassa synnytysosastoon etukäteen. Tutustumiskäynti on raskauden loppuvaiheessa.

Äitiyspakkaus sisältää vaatteita ja hoitotarvikkeita vauvalle

Suomessa vakituisesti asuva äiti voi hakea Kelasta äitiysavustusta. Äitiysavustukseksi voi valita joko äitiyspakkauksen tai rahasumman. Äitiyspakkaus sisältää tavaroita, joita vauva tarvitsee ensimmäisinä kuukausina. Mukana on esimerkiksi vaatteita, makuupussi ja hoitotarvikkeita. Tarvikkeet on pakattu isoon laatikkoon, jota voi käyttää vauvan ensimmäisenä sänkynä.

Äitiysavustus haetaan Kelasta, kun raskautta on kulunut 5–7 kuukautta. Äiti tarvitsee sitä varten todistuksen raskaudesta. Todistuksen saa neuvolasta.

Valtio alkoi jakaa äitiysavustusta ensin vähävaraisille äideille 1930-luvulla. Sen avulla äidit ja vauvat tulivat terveydenhuollon piiriin, ja lapsikuolleisuus alkoi vähentyä. Vuodesta 1949 alkaen kaikki äidit Suomessa ovat saaneet avustuksen.

Isyyden voi yleensä tunnustaa jo ennen lapsen syntymää

Jos lapsen äiti on naimisissa miehen kanssa, aviomiestä pidetään automaattisesti lapsen isänä. Jos pariskunta ei ole naimisissa, tilanne on erilainen. Silloin miehen täytyy tunnustaa isyys. Se tarkoittaa, että mies ilmoittaa virallisesti, että hän on lapsen isä. Isyyden voi tunnustaa neuvolassa raskausaikana tai lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Vasta isyyden tunnustamisen jälkeen isästä voi tulla lapsen huoltaja ja lapsi voi esimerkiksi saada isän sukunimen.

Jos äiti on muuttanut Suomeen muualta tai on mennyt naimisiin tai eronnut muualla kuin Suomessa, hänen kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää, että hänen siviilisäätynsä on kirjattu oikein väestötietojärjestelmään. Näin varmistetaan, että lapsen isyys voidaan kirjata heti alusta asti oikein.

Jos raskaana oleva äiti on tullut raskaaksi hedelmöityshoitojen avulla ja hoidoissa on ollut mukana äidin naispuolinen kumppani eli tulevan lapsen toinen äiti, toisen äidin äitiys voidaan yleensä tunnustaa neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Äitiys täytyy erikseen tunnustaa, vaikka äidit olisivat naimisissa keskenään.

Lisätietoja lapsen tietojen rekisteröimiseen: Kun lapsi syntyy Suomessa (infofinland.fi)

Äidin ja vauvan terveys ovat keskiössä synnytyksessä ja vauvan ensimmäisten päivien aikana

Synnytys tapahtuu Suomessa yleensä sairaalassa

Suomessa lähes kaikki äidit synnyttävät synnytyssairaalassa. Siellä kätilö avustaa äitiä synnytyksessä. Kätilö on sairaanhoitaja, joka on erikoistunut synnytyksiin. On tavallista, että myös vauvan toinen vanhempi on mukana synnytyksessä.

Suurin osa vauvoista syntyy alateitse. Jos alatiesynnytykseen liittyy ongelmia, lääkäri voi tehdä sektion. Silloin vauva leikataan ulos äidin vatsan kautta. Useimmiten äiti ja vauva ovat sairaalassa pari päivää synnytyksen jälkeen, jotta heidän vointiaan voidaan tarkkailla. Sairaalassa vanhemmat saavat neuvoja ja opastusta vauvan hoitamiseen.

Kätilöt on koulutettu tekemään avausleikkaus, jos äiti on silvottu

Jos äidin sukuelimet on silvottu, se voi vaikeuttaa synnytystä ja lisätä kipua. Vaikutukset synnytykseen riippuvat siitä, minkä tyyppisestä toimenpiteestä on ollut kyse. Sukuelinten silpomisella tai naisen ympärileikkauksella tarkoitetaan toimenpidettä, jossa osa ulkoisista sukuelimistä on poistettu tai niitä on vahingoitettu jollakin muulla tavalla. Joskus silpomistoimenpiteessä on poistettu ulkoiset sukuelimet kokonaan ja emättimen aukko on ommeltu lähes kiinni.

Lisätietoa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta sivulla: Seksuaaliterveys

Suomessa on melko vähän synnyttäviä äitejä, joiden sukuelimet on silvottu niin, että emättimen aukko on ommeltu kiinni. Kätilöt on kuitenkin koulutettu tekemään tarvittaessa avausleikkaus. Avausleikkaus kannattaa tehdä ennen synnytystä, koska se helpottaa synnyttämistä. Leikkaus on mahdollista tehdä myös synnytyssalissa. Useimmiten synnytys sujuu hyvin silpomisesta huolimatta, sillä terveydenhuollon työntekijät ovat osaavia ammattilaisia.

Suomessa naisen tai tytön sukuelinten silpominen on rikos. Myös emättimen aukon sulkeminen uudelleen, kun synnytys on ohi, on kielletty laissa.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on Suomessa kielletty

Tytön sukuelinten silpominen on Suomessa vakava rikos, josta voi saada usean vuoden vankeusrangaistuksen. Suomen kansalaista tai täällä pysyvästi asuvaa tyttöä ei saa silpoa Suomessa eikä missään muussa maassa. Aikuinen ei siis saa viedä lasta Suomesta toiseen maahan silvottavaksi.

Suomessa poikien ympärileikkaus ei ole laissa kiellettyä, mutta sitä ei tehdä ilman lääketieteellistä syytä julkisessa terveydenhuollossa. Ympärileikkauksen saa tehdä vain laillistettu lääkäri.

Lisätietoa poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkaamisesta: Poikien ei-lääketieteellinen ympärileikkaus (thl.fi) suomi, ruotsi, englanti, arabia, somali, sorani, dari

Neuvola tukee ja seuraa vauvan kasvua ja kehitystä

Neuvola tukee äidin ja vauvan hyvinvointia. Neuvolassa lapsi saa esimerkiksi rokotuksia. Ne suojaavat häntä tarttuvilta taudeilta koko hänen elämänsä ajan. Hyvinvointialueet ja monet järjestöt tukevat lapsiperheitä erilaisilla palveluilla. Neuvola antaa tietoa palveluista tarpeen mukaan.

Lisätietoa rokotuksista: Rokotukset (infofinland.fi)

Imetystä suositellaan, jos se on mahdollista

Suomessa suositus on, että vauvaa täysimetetään 4–6 kuukautta. Täysimetys tarkoittaa, että rintamaito on vauvan ainoa ravinto. Tutkimusten mukaan rintamaito on vauvalle kaikkein terveellisintä ruokaa. Imetyksen alkuun saa tukea sairaalasta, neuvolasta tai yhdistyksiltä. 

Monia vauvoja imetetään Suomessa eri syistä suositusta lyhyemmän ajan tai ei lainkaan. He saavat rintamaidon sijaan tai sen ohella äidinmaidonkorviketta. Korviketta voi ostaa ruokakaupoista. Myös korviketta käyttävästä vauvasta kasvaa useimmiten terve lapsi.

Perhevapaat ja etuudet mahdollistavat keskittymisen vauvaan

Vanhemmat voivat hoitaa lasta kotona, kun vauva on syntynyt. Kela maksaa tältä ajalta vanhemmille rahallista tukea. Tukea ei saa automaattisesti, vaan sitä täytyy hakea Kelasta. Tuki korvaa osan vanhempien palkasta siltä ajalta, jonka vanhemmat ovat poissa töistä.

Lapsiperheiden tuet on kehitetty siksi, että lapsi voisi viettää vauvaiän vanhempiensa lähellä ja että vauvan varhaiset vaiheet perheessä sujuisivat mahdollisimman hyvin. 

Vauva tarvitsee paljon hoitoa ja läheisyyttä. Vauva-aikana lapsen aivot kehittyvät nopeasti, ja siksi on tärkeää, että vauvat ovat kiinteässä suhteessa toisiin ihmisiin. Lapselle on hyvä puhua paljon syntymästä asti. Se auttaa lapsen kehitystä ja parantaa vanhemman ja lapsen suhdetta.

Suomessa useimpia lapsia hoidetaan kotona noin 1,5–2-vuotiaiksi. Sen jälkeen vanhemmat yleensä palaavat töihin ja lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa. Useimmissa perheissä äiti on kotona isomman osan vauva-ajasta. Kuitenkin suurin osa isistä on kotona vauvan kanssa ainakin lyhyen aikaa. Joissain perheissä isä jää kotiin hoitamaan lasta moneksi kuukaudeksi sen jälkeen, kun äiti palaa töihin. Monet vanhemmat tekevät myös lyhennettyä työpäivää, kun heillä on pieni lapsi kotona.

Raskausvapaan ajalta äiti saa raskausrahaa

Odottava äiti jää pois töistä useimmiten noin kuukausi ennen kuin vauva syntyy. Silloin alkaa raskausvapaa. Raskausvapaan tarkoitus on turvata äidin ja vauvan hyvinvointi raskauden lopussa ja synnytyksen jälkeen. Kela maksaa äidille raskausrahaa noin puolentoista kuukauden ajan. Äidin täytyy ilmoittaa työnantajalle vapaalle jäämisestä hyvissä ajoin ennen raskausvapaan alkua.

Vanhempainvapaassa ja vanhempainrahassa on kiintiöt kummallekin vanhemmalle

Vanhempainvapaa voi alkaa lapsen synnyttyä. Kumpikin vanhemmista voi pitää vanhempainvapaata noin puoli vuotta. Jos perhe niin päättää, toinen vanhemmista voi antaa omasta kiintiöstään enintään noin kaksi kuukautta toisen vanhemman käytettäväksi. 

Useimmiten synnyttänyt äiti jää vanhempainvapaalle ensin, heti raskausvapaan jälkeen. Toinen vanhempi voi pitää kolme viikkoa vanhempainvapaata samaan aikaan, kun synnyttänyt äiti on raskausvapaalla tai vanhempainvapaalla. Vanhempainvapaata voi pitää osissa siihen asti, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. 

Vanhempainvapaan ajalta Kela maksaa vanhempainrahaa. Sen määrä riippuu vanhemman tuloista ennen lapsen syntymää. Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja hoitaa lasta vuorotellen. Tällöin kumpikin voi saada vanhempainrahaa niiltä arkipäiviltä, joina on kotona vauvan kanssa.

Lisätietoja vanhempainvapaasta ja vanhempainrahasta: Tukea lapsen syntymän jälkeen (infofinland.fi)

Hoitovapaata ja kotihoidontukea voi saada, kunnes lapsi on kolmevuotias

Vanhempainvapaan jälkeen toinen vanhemmista voi vielä jäädä hoitamaan lasta kotona hoitovapaalla. Hoitovapaata voi pitää, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. 

Jos alle kolmevuotiasta lasta hoidetaan kotona, Kela maksaa perheelle kotihoidontukea. Kotihoidontukea voi saada lasta hoitovapaalla hoitava vanhempi, mutta lasta voi hoitaa kotona myös joku muu, esimerkiksi isovanhempi tai palkattu hoitaja. Kotihoidontuen määrä vaihtelee eri kunnissa, mutta se on tasoltaan alhaisempi kuin vanhempainraha. Kotihoidon tuen aikana lapsi ei voi käydä kunnallisessa varhaiskasvatuksessa.

Hoitovapaalla oleva vanhempi voi osallistua kotoutumissuunnitelmaan kuuluviin palveluihin osa-aikaisesti ja hänen kotoutumisaikaansa voidaan hoitovapaan keston mukaan pidentää enintään kahdella vuodella. 

Lapsilisää maksetaan kaikista alle 17-vuotiaista

Kela maksaa jokaisesta lapsesta lapsilisää joka kuukausi. Lapsilisän tarkoitus on tukea perheen taloutta. Kela maksaa lapsilisää sen kuukauden loppuun asti, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta.

Lisätietoja Kelan tuista lapsiperheille: Lapsen syntymä ja hoito (kela.fi) suomi, ruotsi, englanti

Yhteiskunnan tuki helpottaa perheiden arkea

Vanhemmat ovat vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Heillä on kuitenkin oikeus saada apua yhteiskunnalta, jos he sitä tarvitsevat. Suomessa viranomaiset tekevät paljon ennaltaehkäisevää työtä lasten ja perheiden kanssa. Se tarkoittaa, että yhteiskunta yrittää tukea lapsia, vanhempia ja perheitä jo ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi. Joskus perheet tarvitsevat lisää tukea vaikeissa elämäntilanteissa.

Perheet voivat saada monenlaisia palveluja, joiden avulla arkea voi helpottaa ja ongelmia estää. Apua ja tukea saa esimerkiksi neuvoloista, kouluista, järjestöiltä ja yhdistyksiltä sekä seurakunnilta ja muilta uskonnollisilta yhdistyksiltä. 

Lapsiperheiden sosiaalipalvelut tukevat perheitä monin tavoin

Jos kaikille yhteisten palvelujen tuki ei riitä, voi apua saada lapsiperheiden sosiaalipalveluista. Lapsiperheiden sosiaalipalveluihin kuuluu muun muassa ohjausta ja neuvontaa, taloudellista tukea, kotipalvelua sekä tukihenkilön tai tukiperheen järjestämistä. Lapsen koulunkäyntiä ja harrastuksia saatetaan myös tukea. Lastensuojelun asiakkuuden kautta saa lisäksi vahvempaa tukea. 

Kotipalvelu tarkoittaa, että perhe saa kotikäynnille ammatti-ihmisen, joka auttaa kodin tehtävissä, esimerkiksi siivouksessa, kaupassakäynnissä tai lastenhoidossa. Kotipalvelua voi saada, jos perhe tarvitsee erityistä tukea. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos toinen vanhemmista sairastuu vakavasti.

Tukihenkilö auttaa lasta esimerkiksi harrastuksissa ja kotitehtävissä. Tukiperhe on tavallinen perhe, jonka luokse lapsi voi mennä välillä, esimerkiksi viikonlopuksi kerran kuussa.

Lasta pyritään lähtökohtaisesti auttamaan niin, että hän voisi asua kotona oman perheensä kanssa. Jos lapsen ja perheen tilanne vaatii ulkopuolista apua, yritetään aina käyttää lievintä mahdollista keinoa. Lastensuojelussa näitä palveluja kutsutaan avohuollon tukitoimiksi. Tukitoimet ovat aina vapaaehtoisia ja perustuvat perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Monia tukitoimia saa nykyään olematta lastensuojelun asiakas.

Lastensuojelu perustuu lakiin ja lapsen etuun

Suomessa lastensuojelulaki määrää, millaista lastensuojelu on. Lastensuojelun tavoite on varmistaa, että lapsilla on turvallinen kasvuympäristö ja he voivat kasvaa tasapainoisesti. Lastensuojelulaki koskee kaikkia Suomessa asuvia lapsia. Lastensuojeluviranomaiset ovat sosiaalityön ammattilaisia, ja heidän työnsä perustuu lakiin. 

Lastensuojelun lähtökohta on aina lapsen etu. Tämä tarkoittaa, että kaikissa lasta koskevissa päätöksissä työntekijöiden on arvioitava, mikä on juuri tämän lapsen kannalta paras ratkaisu tässä elämäntilanteessa.

Lisätietoja lastensuojelusta ja lapsiperheiden palveluista: Lastensuojelu.info suomi, selkosuomi, englanti, ruotsi, ranska, venäjä, ukraina, viro, somalia, arabia, farsi, kurdi