Terveyspalvelut Suomessa - yhteiskuntaorientaatio.fi
Julkisia terveyspalveluja saa terveys- ja hyvinvointikeskuksista
Julkiset terveyspalvelut on tarkoitettu niille henkilöille, jotka asuvat Suomessa vakituisesti. Osa julkisista terveyspalveluista on maksuttomia ja osassa on asiakasmaksu. Palvelut ovat edullisia, koska ne maksetaan valtion verorahoilla. Lasku palvelun käytöstä tulee potilaalle jälkikäteen.
Julkiset terveyspalvelut järjestää paikallinen hyvinvointialue. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta, jotka perustuvat Suomen maakuntiin. Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut järjestää kaupunki.
Terveys- ja hyvinvointikeskusten terveys- ja sosiaalipalveluja ovat esimerkiksi:
- lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanotto
- hammashoito
- äitiys- ja lastenneuvola
- psykiatrian ja päihdehoidon palvelut
- sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelut
- kuntoutus- ja vammaispalvelut
- laboratoriotutkimukset.
Koululaisten julkiset terveyspalvelut järjestetään osin kouluilla ja osin terveys- ja hyvinvointikeskuksissa. Lasten ja nuorten kouluterveydenhuoltoon kuuluvat hammashoito, oppilaiden säännölliset terveys- ja lääkärintarkastukset sekä terveysneuvonta.
Lisätietoa terveyspalveluista: Terveyspalvelut Suomessa (infofinland.fi)
Lisätietoa lapsen terveydenhoidosta: Lapsen terveys (infofinland.fi)
Suomessa vakituisesti asuva saa käyttää julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja
Vakituisesti Suomessa asuvalla on kotikunta Suomessa ja hän saa käyttää julkisia terveyspalveluja. Kotikunta on se kunta, johon ihmisen vakinainen osoite on rekisteröity. Lain mukaan hyvinvointialueen tehtävä on tarjota asukkailleen julkisia terveyspalveluja.
Lisätietoa siitä, kenellä on oikeus saada terveyspalveluja Suomessa: Terveyspalvelut Suomessa (infofinland.fi)
Suomeen opiskelemaan tuleva käyttää yleensä yksityisiä terveyspalveluja
Jos ihminen tulee ulkomailta Suomeen opiskelemaan, katsotaan yleensä, että hän on maassa vain väliaikaisesti. Silloin hän ei ole oikeutettu julkisiin terveyspalveluihin ja tarvitsee yksityisen sairausvakuutuksen oleskelulupaa varten. Sairaustapauksissa hän voi käydä yksityisellä lääkärillä.
Jos ulkomaalainen opiskelija suorittaa Suomessa koko tutkinnon, hän voi tietyissä tapauksissa käyttää opiskelijaterveydenhuollon palveluja. Yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden terveydestä vastaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS, jolla on toimipisteitä eri kaupungeissa.
Lisätietoa opiskelijan oikeudesta terveyspalveluihin Suomessa: Opiskelijan terveydenhuolto (infofinland.fi)
Lisätietoa oikeudesta hoitoon Suomessa: Oikeus hoitoon Suomessa (kela.fi)
Kela-kortilla voi saada lääkkeistä ja lääkärikäynneistä korvausta
Suomeen muuttanut tai Suomessa työskentelevä henkilö voi hakea Kela-korttia eli sairausvakuutuskorttia. Korttia näyttämällä saa apteekeissa ja useilla yksityisillä lääkäriasemilla lääke- ja lääkärikuluista suorakorvauksen. Tällöin kuluista vähennetään asiakkaalle kuuluva Kela-korvaus lääkkeen tai lääkärikäynnin hinnasta ja maksettavaksi jää ainoastaan omavastuu. Jos Kela-korttia ei ole, korvauksia voi hakea jälkikäteen.
Lisätietoa Kela-kortista: Kela-kortti (kela.fi) suomi, ruotsi, englanti
Ajanvaraus terveyskeskuslääkärille tai terveydenhoitajalle tehdään yleensä puhelimitse
Kun ihminen sairastuu, hän voi ottaa yhteyttä lähimpään terveysasemaan tai terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Sieltä saa varattua ajan yleislääkärille tai terveydenhoitajalle. Terveysasemat ovat yleensä auki maanantaista perjantaihin klo 8–16.
Ajanvaraukseen kannattaa soittaa heti aamulla kello 8, kun terveysasema aukeaa. Jos sairaus vaatii kiireellistä hoitoa, ajan voi saada nopeasti. Jos tapaus ei ole kiireellinen, lääkärinaikaa voi joutua odottamaan kauemmin. Ajanvarauksen voi tehdä myös käymällä terveysasemalla sen aukioloaikoina.
Monilla terveysasemilla on käytössä takaisinsoittopalvelu. Silloin puhelut vastaanottaa automaatti, jossa on nauhoitettu ohje soittajille. Nauhoituksessa kuulee useita vaihtoehtoisia syitä soittaa terveysasemalle. Soittaja valitsee nauhoituksen vaihtoehdoista sopivan ja järjestelmä tallentaa hänen puhelinnumeronsa. Myöhemmin terveysaseman henkilökunta soittaa hänelle ja esimerkiksi varaa ajan lääkärille tai terveydenhoitajalle.
Kun ihminen soittaa terveysasemalle ja varaa aikaa, hänen täytyy kertoa, miksi haluaa hoitoon. Ajanvarauksen työntekijä arvioi puhelimessa, kenelle ammattilaiselle ihminen tarvitsee ajan.
Osaan vaivoista riittää sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan aika
Suomessa sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat hoitavat monia sairauksia ja vaivoja, eikä ihminen välttämättä tarvitse aikaa lääkärille. Yleensä terveysasemalla työskentelee sekä sairaanhoitajia että terveydenhoitajia.
Sairaanhoitajat hoitavat enemmän akuutteja sairauksia ja vaivoja, kun taas terveydenhoitajat tekevät enemmän ennaltaehkäisevää työtä. Sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee usein nopeammin kuin lääkärille. Jos lääkäriä kuitenkin tarvitaan, hoitaja lähettää potilaan lääkärin vastaanotolle.
Jos sairauden hoitoon tarvitaan erikoislääkäriä, varataan ensin aika yleislääkärin vastaanotolle. Yleislääkäri arvioi tilanteen ja kirjoittaa tarvittaessa lähetteen erikoislääkärille. Erikoislääkärille ei voi itse varata aikaa.
Lääkkeet ostetaan apteekista lääkärin reseptillä
Suomessa moniin lääkkeisiin tarvitaan resepti. Lääkäri kirjoittaa lääkereseptin vastaanotolla sähköisesti, jolloin se tallentuu valtakunnalliseen reseptitietokantaan. Kun potilas menee apteekkiin, farmaseutti voi tarkistaa reseptin Kela-kortin, henkilökortin tai ajokortin avulla. Potilas voi ostaa lääkkeensä mistä tahansa apteekista Suomessa. Särkylääkkeitä, kuten muitakaan lääkkeitä, ei myydä ruokakaupoissa, vaan ainoastaan apteekeissa.
Lääkäri määrää lääkkeitä harkiten
On hyvä huomioida, että Suomessa lääkäri määrää potilaalle lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen. Lääkäri harkitsee tarkkaan, määrääkö potilaalle esimerkiksi antibioottikuurin tai särkylääkkeitä vai ei. Monilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia. Lisäksi antibioottien liiallinen käyttö kaikkialla maailmassa saattaa vähitellen johtaa siihen, että bakteerit kehittävät vastustuskyvyn niitä vastaan ja lääkkeiden teho heikkenee. Tällöin yhä useampi ihminen saattaa kuolla tauteihin, joita voidaan tällä hetkellä hoitaa antibiooteilla.
Omaolo-palvelu antaa suosituksen hoitoon hakeutumisesta
Suurimmassa osassa Suomea on käytössä myös Omaolo-verkkopalvelu. Se on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu, jossa voi tehdä oirearvion eli vastata kysymyksiin omasta sairaudesta tai vaivasta. Palvelu antaa suosituksen siitä, mihin ihmisen pitää hakeutua hoitoon. Palvelun kautta voi saada myös yhteyden oman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Joissain tapauksissa Omaolon kautta voi tehdä ajanvarauksen.
Omaolo on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Jos kirjautuu Omaoloon, voi lähettää oirearvion vastaukset ja tiedon hoitosuosituksesta nähtäväksi terveydenhuollon ammattilaiselle. Kun soittaa terveysasemalle, ajanvarauksen työntekijä saattaa pyytää asiakasta tekemään ensin oirearvion Omaolo-palvelussa.
Lisätietoa Omaolo-palvelusta. Omaolo-palvelu (suomi, ruotsi, englanti)
Päivystys auttaa kiireellisissä sairaustapauksissa
Jos sairastuu illalla tai viikonloppuna ja tarvitsee kiireellistä hoitoa, pitää soittaa päivystykseen ja toimia sieltä saatujen ohjeiden mukaan. Päivystykseen mennään vain silloin, kun sairaus vaatii välitöntä hoitoa eikä sen hoitamisessa voi odottaa seuraavaan arkipäivään. Usein ihminen voi mennä päivystykseen itse tai tilata taksin. Ambulanssin tarve on silloin, kun jonkun henki on uhattuna tai ei enää itse pysty auttamaan tilanteessa.
Päivystyksessä voi joutua odottamaan pitkään. Potilaita ei hoideta siinä järjestyksessä, missä he tulevat vastaanotolle, vaan sen mukaan, kenellä on kiireellisintä hoitoa vaativa vaiva tai vamma. Lääkäri päättää järjestyksestä.
Päivystys on usein jonkin sairaalan yhteydessä. Pienillä paikkakunnilla päivystys voi olla jopa naapurikaupungissa. Lasten ja nuorten päivystys voi olla eri paikassa kuin aikuisten päivystys. Omalta terveysasemalta tai hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyy tietoa siitä, missä oman hyvinvointialueen päivystys on ja miten sinne hakeudutaan.
Hätätapauksessa pitää soittaa hätänumeroon. Hätätapaus voi olla esimerkiksi tapaturma tai sairauskohtaus. Hätänumeroon soittamisesta kerrotaan lisää osiossa 3.
Lisätietoa siitä, miten toimia hätätapauksissa sivulla Asumisen käytännön asioita
Yksityiselle lääkäriasemalle voi varata ajan minkä tahansa sairauden hoitoa varten
Yksityisiä lääkäriasemia on ympäri Suomea ja niiden yhteystiedot löytyvät internetistä. Yksityislääkärille saa ajan usein nopeammin kuin julkisiin terveyspalveluihin. Yksityiset terveyspalvelut ovat kuitenkin paljon kalliimpia kuin julkiset palvelut. Jotkut yksityiset lääkärit tekevät myös kotikäyntejä, mutta hinta voi olla korkea. Jos ihmisellä on Kela-kortti, hän voi saada pienen osan yksityislääkärin maksuista takaisin Kelasta. Jos korttia ei ole, korvausta voi hakea jälkikäteen Kelasta.
Työntekijä saa terveyspalveluja työterveyshuollosta
Suomessa työnantaja järjestää kaikille työntekijöilleen työterveyshuollon. Työterveyshuoltoon kuuluvat esimerkiksi terveystarkastukset sekä työhön liittyvien sairauksien ja oireiden selvittely.
Työterveyshuolto voi olla joko terveys- ja hyvinvointikeskuksessa tai yksityisessä lääkärikeskuksessa. Usein työterveyshuoltoon voi sisältyä terveystarkastusten lisäksi myös sairaanhoito ja käynnit lääkärillä, työterveyspsykologilla tai fysioterapeutilla.
Lisätietoa työterveydestä: Työterveys ja sairastuminen (infofinland.fi)
Lisätietoa työterveydestä sivulla Työsuojelu, työturvallisuus ja työterveys
Potilaalla on oikeus saada hyvää hoitoa kohtuullisessa ajassa
Suomessa on julkisessa terveydenhuollossa voimassa hoitotakuu. Vakituisesti maassa asuvalla henkilöllä on lain mukaan oikeus päästä kiireettömään hoitoon kohtuullisessa ajassa. Jos taas tarvitsee kiireellistä hoitoa, se järjestetään aina heti.
Kun ihminen sairastuu ja häntä hoidetaan terveysasemalla tai sairaalassa, hänestä tulee potilas. Suomessa laki määrää, millaisia oikeuksia potilaalla vähintään on. Potilaan oikeuksiin kuuluvat esimerkiksi:
- oikeus saada hyvää hoitoa ja ihmisarvoista, hyvää kohtelua julkisissa terveyspalveluissa
- oikeus antaa suostumus hoitoon. Suostumus täytyy varmistaa potilaalta ennen hoidon aloittamista
- oikeus kieltäytyä hoidosta
- oikeus tarkistaa omat tiedot potilasasiakirjoista ja oikeus korjata virheellisiä tietoja.
Lain mukaan kaikilla ihmisillä on oikeus saada yhdenvertaista julkista tai yksityistä terveyspalvelua Suomessa. Potilaalla on tarvittaessa oikeus tulkkiin vastaanotolla.
Potilasasiamies auttaa ongelmatilanteissa
Jos tulee väärin tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi terveyspalveluissa, voi ottaa yhteyttä potilasasiamieheen. Potilasasiamiehen palvelut ovat ilmaisia. Hän auttaa ja neuvoo, jos haluaa tehdä huonosta tai virheellisestä hoidosta muistutuksen tai hakea korvausta potilasvahingosta. Jos tulee väärin tai epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi sosiaalihuollon palveluissa, voi ottaa yhteyttä oman kunnan sosiaaliasiamieheen.
Suun ja hampaiden terveys on tärkeä osa ihmisen terveyttä
Jos suu tulehtuu, bakteerit voivat levitä suusta koko kehoon ja aiheuttaa erilaisia oireita tai sairauksia esimerkiksi keuhkoissa tai sydämessä. Myös purentaan liittyvät vaivat voivat aiheuttaa erilaisia terveysongelmia.
Suun terveyden hoito julkisessa terveydenhuollossa
Suomalaiseen julkiseen suun terveyden hoitoon kuuluu kahdenlaista hoitoa: ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Ennaltaehkäisevä hoito tarkoittaa, että suun ja hampaiden terveyttä ylläpidetään hyvällä omahoidolla eli kotona tapahtuvalla päivittäisellä suunpuhdistuksella sekä säännöllisillä tarkastuksilla suunterveyden ammattilaisen luona.
Korjaavassa hoidossa hammaslääkäri korjaa ja hoitaa jo olemassa olevia vaurioita ja vaivoja. Suomessa erilaisiin hoitotoimenpiteisiin saa aina halutessaan kivunlievityksen. Esimerkiksi hammasta paikattaessa potilas saa ensin limakalvolle laitettavan pintapuudutuksen ja sen jälkeen pistoksena tapahtuvan puudutuksen.
Julkisella terveysasemalla pääsee hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotolle. Joissain hyvinvointialueilla voi olla erillinen hammashoitola. Suuhygienisti tekee ennaltaehkäisevää suun ja hampaiden hoitoa sekä hammastarkastuksia. Hammaslääkäri paikkaa hampaita ja korjaa purentaa sekä muita hammasvaivoja. Julkiseen hammashoitoon pitää usein jonottaa.
Päivystys palvelee niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat kiireellistä hoitoa. Kiireellinen tarve on esimerkiksi silloin, jos hammasta särkee tai jos hammas irtoaa. Ajanvaraaja arvioi puhelimessa, kuinka kiireellinen hammashoidon tarve on. Jos hampaiden hoitoon tarvitaan hammaskirurgia, varataan ensin aika tavalliselle hammaslääkärille. Hän kirjoittaa lähetteen erikoishammashoitoon tarpeen mukaan.
Lisätietoa hammashoidosta: Hammashoito (infofinland.fi)
Lasten suun terveyden hoito
Alle 18-vuotiaan lapsen suun terveyden hoito on maksutonta julkisella terveysasemalla tai hammashoitolassa. Lapsille järjestetään säännöllisiä suun terveystarkastuksia, kun he ovat päiväkoti- ja kouluikäisiä. Lasten ja nuorten hoidon tavoite on varmistaa, että lapsella on hyvä suun ja hampaiden terveys alusta lähtien.
Jos lapsella on toiminnallinen purentavirhe ja hän täyttää hoitoon pääsyn kriteerit, hänet ohjataan hampaiden oikomishoitoon. Purentavirhettä korjaava oikomishoito on maksutonta sosiaali- ja terveyskeskuksissa alle 18-vuotiaille.
Suun terveyden hoito yksityisellä hammaslääkärillä
Suun terveyden hoitoon voi mennä myös yksityiselle hammaslääkärille. Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin maksusta, jos ihmisellä on Kela-kortti. Jos korttia ei ole, korvausta voi hakea jälkikäteen Kelasta. Yksityiselle hammaslääkärille pääsee yleensä nopeasti.
Mielenterveyspalveluja saa oman terveysaseman tai yksityisen lääkäriaseman kautta
Suomessa saa mielenterveyden erilaisiin ongelmiin tai häiriöihin mielenterveyspalveluja terveysaseman tai yksityisen lääkäriaseman kautta. Mielenterveyden häiriöitä voivat olla esimerkiksi masennus, ahdistus, syömishäiriö ja voimakkaat pelot.
Jos tarvitsee mielenterveyspalveluja, varataan ensin omalta terveysasemalta aika terveydenhoitajalle tai lääkärille. Lääkäri selvittää, millaista apua ihminen tarvitsee. Hän voi kirjoittaa lähetteen psykiatrian poliklinikalle tai muihin mielenterveyspalveluihin. Hoitoon kuuluu yleensä keskusteluja esimerkiksi psykologin tai psykoterapeutin kanssa ja tavallisesti myös lääkitys.
Myös yksityiselle lääkäriasemalle voi varata ajan. Siellä työskentelee psykiatreja ja psykologeja. Yksityinen lääkäri maksaa kuitenkin paljon enemmän kuin julkinen terveydenhoito terveysasemilla.
Jos on kiire päästä hoitoon, voi soittaa päivystävälle terveysasemalle tai sairaalaan. Kiireellistä psykiatrista hoitoa saa psykiatristen sairaaloiden päivystyksistä.
Jos lapsella tai nuorella on ongelmia mielenterveyden kanssa, vanhemmat voivat ottaa yhteyttä oman hyvinvointialueen perheneuvolaan. Myös kouluissa ja oppilaitoksissa on tarjolla opiskeluhuollon palveluja, eli eri ammattilaisia, jotka tukevat lasta mielenterveyttä koskevissa asioissa. Näitä ammattilaisia ovat kuraattorit, psykologit, terveydenhoitajat ja lääkäri.
Alla olevalla videolla kerrotaan mielenterveyspalveluista Suomessa.
Video: THL Mielenterveyspalvelut Suomessa (youtube.com) arabia, dari, englanti, ukraina, venäjä, kongonswahili
Lisätietoa mielenterveyspalveluista Suomessa:
- Mielenterveys (infofinland.fi)
- MIELI Kriisipuhelin (mieli.fi)
- Kidutettujen ja sotatraumatisoituneiden kuntoutus (hdl.fi)
Alkoholi ja huumeet aiheuttavat ongelmia myös Suomessa
Suomalaiset suhtautuvat alkoholiin melko sallivasti. Viime vuosina suomalaisten alkoholinkäyttö on vähentynyt, mutta monet juovat alkoholia kuitenkin paljon. Alkoholi aiheuttaa suomalaisille paljon ongelmia.
Huumeiden viihdekäyttö lisääntyy Suomessa, mutta se on täällä silti vähäisempää kuin esimerkiksi monissa Länsi-Euroopan maissa. Huumeiden käyttöön suhtaudutaan yleensä negatiivisesti.
Monet huumeriippuvaiset ovat syrjäytyneet yhteiskunnasta, ja heillä on muitakin ongelmia, esimerkiksi sosiaalisia ongelmia ja terveysongelmia. Huumeiden käyttöön liittyy usein rikollisuutta, koska huumeet ovat kalliita. Huumeiden käyttäjät tarvitsevat paljon rahaa, ja suurta rahamäärää voi olla vaikea tienata laillisin keinoin.
Päihdeongelmiin saa apua muun muassa omalta sosiaali- ja terveysasemalta
Päihteitä ovat alkoholi ja huumeet. Yleisimmät huumeet ovat kannabis, opioidit, amfetamiini, ekstaasi, kokaiini ja khat. Kaikki huumeet ovat Suomessa laittomia. Niiden hallussapito ja myynti on rikos, josta saa sakko- tai vankeusrangaistuksen.
Jos on ongelmia päihderiippuvuuden tai muiden riippuvuuksien kanssa, apua ja tukea saa omalta sosiaali- ja terveysasemalta, opiskeluterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta. Sekä päihderiippuvuus että esimerkiksi peliriippuvuus voivat aiheuttaa ongelmia sekä päihteiden käyttäjälle tai pelaajalle itselleen että hänen läheisilleen. Niistä seuraa usein myös taloudellisia vaikeuksia.
Myös A-klinikka tarjoaa hoitoa ja kuntoutuspalveluja ihmisille, jotka ovat riippuvaisia päihteistä. Apua ja tukea voivat saada myös heidän läheisensä. A-klinikalla hoito on ilmaista ja tarjolla on myös katkaisuhoitoa. Katkaisuhoidossa päihteiden käyttö lopetetaan kokonaan hoidon aikana.
Lisätietoa päihderiippuvuuksista: Päihderiippuvuudet (infofinland.fi)
Lisätietoa A-klinikan palveluista. A-klinikan palvelut (a-klinikka.fi)
Terveysneuvontapisteet antavat sosiaali- ja terveysneuvontaa huumeiden käyttäjille
Monissa kaupungeissa on terveysneuvontapisteitä, jotka on tarkoitettu huumeiden käyttäjille. Neuvontapisteissä voi vaihtaa vanhat ja käytetyt huumeruiskut uusiin. Neuvontapisteistä saa myös sosiaali- ja terveysneuvontaa sekä ohjausta.
Viranomaiset tarjoavat ilmaisia huumeruiskuja ongelmakäyttäjille terveyssyistä. Jos huumeiden käyttäjät käyttävät likaisia ruiskuja, erilaiset taudit leviävät niiden välityksellä. Neuvontapisteiden kautta ihminen voi myös päästä katkaisuhoitoon huumeidenkäytön lopettamiseksi. Oman paikkakunnan terveysneuvontapisteen yhteystiedot löytyvät internetistä.