Tapakulttuurista - yhteiskuntaorientaatio.fi
Tapakulttuuri sanelee muun muassa, mikä tietyn ihmisryhmän mielestä on huomaavaista ja kohteliasta käytöstä, miten tervehditään eri tilanteissa ja miten syödään hyvätapaisesti. Se määrittää myös, kuinka lähellä toista ihmistä on tapana seisoa tavallisessa keskustelussa ja kuinka avoimesti tunteita näytetään.
Nykymaailmassa sosiaaliset taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat entistä tärkeämpiä. Kun muuttaa uuteen maahan, sen tapakulttuuriin perehtyminen auttaa toimimaan ihmisten kanssa sujuvammin. Paikallisten tapojen tunteminen kasvattaa itseluottamusta ja vahvistaa uskoa omaan pärjäämiseen.
Kun puhutaan tyypillisestä tapakulttuurista Suomessa, on hyvä muistaa, että esimerkiksi eri ikäisillä, eri paikkakunnilla asuvilla, eri kieliä puhuvilla ja vaikkapa eri alojen ammattilaisilla voi olla toisistaan poikkeavia tapoja. Kulttuurit eivät ole koskaan yhtenäisiä, vaan ihmisten toimintatavat ja käsitykset omasta kulttuurista vaihtelevat.
On kuitenkin olemassa joitakin tapoja, joiden usein mainitaan olevan Suomessa tyypillisiä. Niiden avulla voi saada kuvan siitä, mitä Suomeen tulija useimmissa tilanteissa voi odottaa kohtaavansa.
Suomessa pidetään omaa tilaa ja omaa rauhaa tärkeinä
Suomessa kohteliaisuus merkitsee esimerkiksi sitä, että jokaisen annetaan olla omassa rauhassaan eikä toisen asioihin tarpeettomasti puututa. Tämä saattaa vaikuttaa kylmältä tai välinpitämättömältä. Kyse on kuitenkin siitä, että toisen omaa tilaa, rauhaa ja yksityisyyttä arvostetaan paljon.
Oman tilan arvostamista on myös se, että Suomessa ei tavallisesti tulla fyysisesti kovin lähelle toisia ihmisiä. Täällä on totuttu antamaan muille tilaa esimerkiksi bussipysäkillä, bussissa, hississä, jonotustilanteissa tai keskusteluissa kahden kesken.
Tilan antamiseen liittyy myös se, että vuoropuhelussa annetaan toisen puhua asiansa valmiiksi eikä keskeytetä puhetta. Keskeyttämistä tai päälle puhumista pidetään ainakin virallisemmassa kanssakäymisessä epäkohteliaana. Ystävien kanssa keskustelu on rennompaa ja silloin toisen keskeyttäminen voi kertoa enemmän siitä, että keskustelukumppani on innostunut siitä, mitä toinen sanoo ja että hän nauttii tämän kanssa keskustelusta.
Hillittyä käytöstä arvostetaan
Usein muualta tulevat ihmiset ajattelevat, että suomalaiset ovat hiljaisia ja rauhallisia. Monen mielestä voimakkaat tunteenilmaisut ovatkin Suomessa yksityisasia, ja kodin ulkopuolella ihmiset käyttäytyvät melko hillitysti. Myös viranomaisten kanssa asioidessa odotetaan, että asiakas kertoo asiansa rauhallisesti.
Suomessa siedetään hyvin pitkiäkin hiljaisuuksia, joita välillä muodostuu vuoropuhelun aikana. Moni muunlaiseen keskustelutyyliin tottunut voi kokea tämän vaivaannuttavana ja tehdä tulkinnan, että jokin on vialla tai että keskustelukumppani on vihainen.
Suomeen muualta muuttaneet usein ajattelevat, että suomalaiset ovat ujoja tai vähän vakavia. Suomessa taas monet ovat sitä mieltä, että esimerkiksi itäsuomalaiset olisivat puheliaampia ja ulospäinsuuntautuneempia, kun taas länsisuomalaiset olisivat hillitympiä ja suorasanaisempia.
Kuten missä tahansa maassa, Suomessa on paljon tämän tyyppisiä stereotypioita eri puolilla maata asuvista ihmisistä. Enimmäkseen tällaiset käsitykset toimivat pohjana ystävällismieliselle vitsailulle ja kilpailulle siitä, minkä alueen tai kaupungin asukkaat tai itse kaupunki ovat parasta ja aidointa Suomea.
Suoraan asiaan meneminen säästää kaikkien aikaa
Keskusteluissa mennään usein suoraan asiaan. Aikaa ei välttämättä käytetä kohteliaisuuksiin tai kuulumisten kyselyyn. Tämä voi tuntua tylyltä, mutta sillä yleensä tarkoitetaan hyvää. Esimerkiksi työpaikalla katsotaan hyvänä asiana, jos kokouksen alussa hypätään kuulumisten yli ja mennään nopeasti asiaan. Siten säästetään kaikkien kokouksessa istuvien aikaa.
Kuulumisia kysellään mielellään esimerkiksi kahvi- tai lounastauolla. Suomessa ollaan melko sääntöorientoituneita ja ajatellaan ehkä vähän jäykästi, että kokous on tarkoitettu lähinnä työasioista puhumiseen.
Kätteleminen kertoo luottamuksesta ja tasa-arvosta
Kun Suomessa tervehditään, katsotaan silmiin ja usein kätellään. Jos toinen on vieras, samalla voi esittäytyä eli sanoa oman nimensä. Kättely liittyy myös tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, eli Suomessa kaikki kättelevät kaikkia, eikä ole tärkeää, kumpi kättelyn aloittaa.
Suomessa ajatellaan, että siitä, miten ihminen kättelee, voi päätellä jotakin ihmisen luonteesta. Esimerkiksi työhaastattelussa kannattaa kätellä reippaasti, katsoa silmiin ja hymyillä. Jos vain ojentaa löysän kätensä toisen pideltäväksi, keskustelukumppani voi ajatella, että henkilö on laiska, väsynyt tai ei ole yhtään innostunut haastattelusta.
Kättelyn avulla ei ainoastaan esittäydytä, vaan sitä käytetään myös sopimusten vahvistamiseen tai riidan selvittämisen merkiksi. Kättelyllä voi ilmaista luottamusta ja kunnioitusta toista kohtaan. Kättely on Suomessa niin vakiintunut tapa tervehtiä ja myös vahvistaa sopimuksia, että jos joku kieltäytyy kättelystä, siitä voi seurata ihmetystä tai loukkaantumista. Se, että kieltäytyy kättelemästä toisten sukupuolten edustajia, voidaan katsoa epäkohteliaaksi.
Halaus on yleistynyt viime vuosina tervehtimistapana ystävien ja tuttavien kesken. Se on usein nopea ja kevyt. Poskisuudelmia ei ole Suomessa tapana antaa.
Täsmällisyys on toisen kunnioittamista
Täsmällisyys on tärkeää Suomessa, kuten monessa muussa Pohjois-Euroopan maassa. Ihmisten odotetaan saapuvan ajoissa sovittuun tapaamiseen. Tapaaminen alkaa yleensä täsmälleen ilmoitettuun aikaan. Myöhästymistä pidetään epäkohteliaana. Ajatus on, että tulemalla myöhässä sovittuun tapaamiseen ihminen suhtautuu epäkunnioittavasti toiseen ja tuhlaa tämän aikaa. Suomessa ollaan muutenkin hyvin tietoisia kellonajasta ja ajan kulumisesta. Välillä ihmiset saattavat pitää kiirettä ja stressata ajasta turhaan.
Kaikki ovat jonossa samanarvoisia
Kun Suomessa asioi esimerkiksi lääkärin tai viranomaisen luona tai kaupassa, täytyy usein jonottaa. Monessa paikassa käytössä on vuoronumerosysteemi. Kun ihmiset tulevat jonoon, he ottavat laitteesta numerolapun. Kaikkien asiat hoidetaan numerojärjestyksessä. Vaikka käytössä ei olisikaan numerolappuja, ihmiset odottavat vuoroaan siinä järjestyksessä, jossa ovat jonoon tulleet. Poikkeuksena on sairaalan päivystys, jossa lääkäri päättää, missä järjestyksessä potilaat hoidetaan. Kiireellisin tapaus pääsee nopeimmin hoitoon.
Etuilua jonossa pidetään hyvin epäkohteliaana, koska ajatus on se, että kaikki jonottavat ihmiset ovat samanarvoisia. Jos joku etuilee, hän nostaa itsensä toisten yläpuolelle ja katsoo, etteivät yhteiset säännöt koske häntä.
Muutoinkin Suomessa ihmisille samanarvoisuus on tärkeää. Tapakulttuurissa se näkyy muun muassa siten, että teitittely ei ole Suomessa enää yleistä. Ihmisiä puhutellaan enimmäkseen etunimellä, myös johtajia ja opettajia. Johtavassa asemassa oleville ihmisille annetaan Suomessa aika vähän erityiskohtelua.
Saunominen rentouttaa mieltä ja kehoa
Saunominen on monelle Suomessa asuvalle tärkeä osa sekä arkea että juhlaa. Saunaperinne on Suomessa niin keskeinen osa kulttuuria, että se on otettu mukaan Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Saunassa peseydytään, rentoudutaan ja vietetään aikaa ystävien, sukulaisten tai vaikka työtovereiden kanssa. Suomessa naiset ja miehet saunovat yleensä erikseen. Jos saunotaan yhdessä, voi saunassa käyttää uimapukua.
Suomessa on eri arvioiden mukaan yli kolme miljoonaa saunaa ja suuri osa Suomen asukkaista saunoo joka viikko. Saunan lämmittämiseen ja saunomiseen liittyy paljon perinteitä. Saunominen on osa monen juhlapyhän viettoa, esimerkiksi joulun tai juhannuksen. Yhtä lailla sauna on arkinen asia. On yleistä, että omakotitalossa tai asunnossa on oma sauna. Kerrostaloissa voi olla yhteinen sauna, josta varataan saunavuoro.