Suomalaisen yhteiskunnan peruspiirteitä  

Yhteiskunnat ovat aina monimuotoisia, ja niin on myös suomalainen yhteiskunta. Sitä voidaan kuitenkin kuvata joidenkin peruspiirteiden avulla. Ne auttavat ymmärtämään sitä, miksi asiat Suomessa toimivat siten kuin ne toimivat, ja miten Suomi eroaa monista muista maista.

Suomi on hallintomuodoltaan liberaali demokratia, jossa perustuslaki turvaa kaikkien ihmisten oikeuksia. Suomi on myös pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka takaa kaikille asukkailleen elämisen perusedellytykset. Suomi on yksilökeskeinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa asiat toimivat sääntöjen mukaan ja jossa ihmiset luottavat niin toisiinsa kuin erilaisiin instituutioihin. 

Nykypäivän Suomi, kuten kaikki yhteiskunnat, on monimuotoinen. Kaikenlaiset kuvaukset siitä, millainen Suomi on, ovat aina yleistyksiä. Yhteiskunnat kuitenkin myös eroavat toisistaan. Näistä eroista puhuminen voi auttaa ymmärtämään sitä, miksi asiat toimivat jossain maassa siten kuin ne toimivat. Myös lait ja yhteiskuntarakenne vaihtelevat eri maissa, ja niillä on vaikutusta siihen, millaista maassa on elää.

Suomi on liberaali demokratia

Demokratia tarkoittaa hallintomuotoa, jossa valta on kansalla. Suomessa ylintä valtaa käyttää vapailla vaaleilla valittu eduskunta. Eduskunta ei kuitenkaan saa tehdä millaisia päätöksiä tahansa, vaan päätöksiä rajoittavat perustuslaki ja sen takaamat perus- ja ihmisoikeudet. Näiden tarkoitus on suojella kaikkien ihmisten oikeuksia. Perusoikeuksiin kuuluvat esimerkiksi sanan- ja uskonnonvapaus, sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.

Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu demokraattisesti. Se tarkoittaa, että eri väestöryhmät ovat saaneet vaikuttaa siihen, miten Suomea on kehitetty ennen ja nyt. Siksi Suomessa ihmiset yleensä ajattelevat, että Suomi, viranomaiset ja palvelut toimivat tasapuolisesti ja luotettavasti. Sen myötä ihmiset Suomessa voivat kokea maan omakseen.

Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio 

Pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla tarkoitetaan sitä, että valtio turvaa kaikille asukkailleen ihmisarvoisen elämän edellytykset. Tärkeät ja ihmisten hyvinvointia edistävät palvelut, kuten terveydenhuolto, koulutus, lasten varhaiskasvatus, kirjastot ja monet liikuntapalvelut kustannetaan verorahoin. Ne ovat käyttäjilleen edullisia tai jopa maksuttomia. Lisäksi valtio tukee rahallisesti erilaisilla tuilla ja etuuksilla ihmisiä, jotka eivät muutoin tulisi toimeen esimerkiksi sairauden, työttömyyden tai vaikean elämäntilanteen takia. 

Palvelujen tarjoamiseen ja tukien ja etuuksien maksamiseen valtio tarvitsee rahaa. Veroja maksetaan hyvinvointivaltioissa siksi enemmän kuin monissa muissa maissa. Veroja maksavat sekä yksittäiset ihmiset että yritykset. Suomessa useimmat ihmiset tutkitusti maksavat veroja mielellään, sillä he kokevat niillä saadun hyvinvoinnin arvokkaaksi. 

Suomalaisessa yhteiskunnassa käydään jatkuvaa keskustelua siitä, mitä palveluja valtion tulisi ihmisille kustantaa ja mikä on sopiva verotuksen taso. Kyse on siitä, paljonko hyvinvointivaltion ylläpidosta ollaan valmiita maksamaan. Esimerkiksi eri poliittisilla puolueilla on tästä erilaisia mielipiteitä. Vapaa poliittinen keskustelu siitä, millainen on hyvä yhteiskunta, on osa demokratiaa.

Alla olevassa videossa kerrotaan, mitä hyvinvointiyhteiskunta tarkoittaa ihmisten arjessa, ja kuinka se kustannetaan verorahoin.

Video: KotonaSuomessa Verotus ja hyvinvointiyhteiskunnan toimintaperiaatteet (SUOMI) (youtube.com) suomi, ruotsi, englanti, kiina, tigrinja, ranska, sorani, viro, thai, dari, kurmandzi, somali, venäjä, arabia

Suomalainen yhteiskunta on yksilökeskeinen

Suomalainen yhteiskunta, kuten useimpien Länsi-Euroopan maiden yhteiskunnat, on hyvin yksilökeskeinen. Tämä tarkoittaa sitä, että ihmiset nähdään itsenäisinä yksilöinä eikä niinkään perheidensä tai yhteisöjensä edustajina. Ihmisiä kannustetaan tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä omien kykyjensä ja unelmiensa pohjalta. Suomalainen yhteiskunta myös odottaa ihmiseltä paljon omatoimisuutta. Usein odotetaan, että ihminen osaa itse ottaa selvää omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Kukin on itse vastuussa omista teoistaan ja valinnoistaan. 

Toisen ihmisen yksilönvapauden rajoittaminen on laitonta. Toista ihmistä ei siis saa esimerkiksi estää liikkumasta vapaasti tai tekemästä töitä. Jokaisella on oikeus opiskella, mitä haluaa, viettää aikaa keiden kanssa haluaa, ja esimerkiksi itse päättää, haluaako mennä naimisiin tai hankkia lapsia. 

Hyvinvointivaltio ja yksilökeskeinen yhteiskunta liittyvät toisiinsa, sillä valtion ihmisille tarjoama taloudellinen turva tekee ihmisistä vähemmän riippuvaisia perheestään ja yhteisöstään. Yksilökeskeisyys ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ihmiset eivät välittäisi toisistaan. Monet valitsevat ylläpitää lämpimiä ja läheisiä suhteita perheeseensä ja ystäviinsä sekä rakentaa erilaisia yhteisöjä.

Toisaalta tutkimukset näyttävät, että Suomessa monet kokevat yksinäisyyttä. Yksinäisyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Eniten yksinäisyyttä kokevat ihmiset, jotka asuvat yksin.

Suomi on monella tapaa tasa-arvoinen yhteiskunta

Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja heillä on samat oikeudet. Suomen laissa tasa-arvolla tarkoitetaan yleensä etenkin sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tämä onkin keskeistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomessa esimerkiksi kaikki naiset saivat täydet poliittiset oikeudet, eli oikeuden paitsi äänestää, myös asettua ehdolle vaaleissa ensimmäisenä maailmassa. Nykyään Suomessa kaikilla sukupuolesta ja taustasta riippumatta on esimerkiksi mahdollisuus opiskella haluamaansa alaa.

Tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu täydellisesti. Monet naiset Suomessa muun muassa kokevat sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja häirintää. Naiset kokevat erityisesti vakavaa ja toistuvaa lähisuhdeväkivaltaa useammin kuin miehet. Sukupuolittunut väkivalta on merkittävä ongelma tasa-arvon kannalta.

Tasa-arvo näkyy Suomessa kuitenkin myös siinä, että tuloerot eri ammateissa toimivien välillä ovat Suomessa pieniä verrattuna lähes kaikkiin muihin maailman maihin. Tämä tarkoittaa sitä, että köyhyys on Suomessa harvinaisempaa kuin monessa muussa maassa, mutta myös rikkaita on vähemmän eivätkä he ole yhtä rikkaita kuin muualla. 

Suomalainen yhteiskunta ei ole ollut kovin kilpailuhenkinen, ja itselle mielekkäiden asioiden tekemistä on pidetty usein tärkeämpänä kuin menestystä. Nykypäivänä etenkin nuoret kuitenkin tutkimusten mukaan kokevat yhä enemmän painetta menestyä opinnoissa ja työssä. Yhteiskunnalliset hierarkiat ovat Suomessa matalia: koulussa oppilaat kutsuvat opettajaa etunimellä, ja ministeri voi matkustaa metrolla kuten kuka tahansa muukin.

Suomalaisen yhteiskunnan toiminta perustuu sääntöihin

Monet Suomeen hiljattain muuttaneet kokevat, että Suomessa on valtavan paljon sääntöjä. Monesti myös vitsaillaan, että Suomessa ihmiset rakastavat sääntöjen noudattamista. Tästä mainitaan esimerkkinä liikennevaloissa seisovat jalankulkijat, jotka tunnollisesti odottavat valon vaihtumista vihreäksi, vaikka missään ei näkyisi ainoatakaan autoa. 

On totta, että suomalaisessa yhteiskunnassa monet asiat perustuvat sääntöihin ja niiden noudattamista pidetään tärkeänä. Esimerkiksi viranomaiset tekevät päätöksensä tiukasti lakien ja ohjeiden mukaan, määrättyjä prosesseja noudattaen. Asioista täytyy usein olla kirjalliset todisteet. Tällaista prosesseihin ja asiakirjoihin pohjautuvaa toimintaa kutsutaan byrokratiaksi. 

Byrokratiasta puhutaan usein negatiivisena asiana, mutta sen tavoitteena on ihmisten yhdenvertainen kohtelu. Tällä tarkoitetaan sitä, että päätös ei riipu siitä, pitääkö virkailija asiakkaasta, tunteeko virkailija asiakkaan henkilökohtaisesti tai onko asiakkaan sukulainen vaikutusvaltainen henkilö. Suomalaiset luottavat yleensä, että viranomaiset kohtelevat heitä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ja että viranomaisten päätökset ovat oikein tehtyjä. Viranomaisten lahjonta on Suomessa rikos ja lahjomisen yrittäminenkin on rangaistava teko.

Suomessa on vahva luottamus instituutioihin ja toisiin ihmisiin

Tutkimukset osoittavat, että Suomessa ihmiset luottavat naapureihinsa, poliisiin, hallitukseen, oikeusjärjestelmään, tieteeseen, tiedotusvälineisiin sekä ihmisiin yleensä enemmän kuin melkein missään muualla maailmassa. Tämä on todennäköisesti ainakin jossain määrin seurausta muista suomalaisen yhteiskunnan peruspiirteistä. Luottamusta yhteiskunnassa lisäävät tutkimusten mukaan ainakin matalat tuloerot, hyvin toimiva hallinto, riittävä sosiaaliturva sekä koulutus.