Lait ja säännöt työssä

Suomessa työntekoa ja työntekijän oikeuksia säätelevät työlainsäädäntö ja työehtosopimukset. Työehtosopimuksen solmivat yleensä työnantajien ja työntekijöiden liitot. Työehtosopimuksesta käytetään usein lyhennettä TES. Työehtosopimuksessa voidaan sopia lakia paremmista työehdoista työntekijöille.

Työntekijän oikeuksia turvaavat myös yhdenvertaisuuslaki sekä tasa-arvolaki. Niissä säädetään, ettei ketään saa syrjiä tai kohdella eriarvoisesti työssä. Lakien noudattamista valvovat yhdenvertaisuusvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu sekä työsuojeluviranomainen, joilta saa apua ja neuvoa syrjintätapauksissa.

Apua erilaisiin tilanteisiin voi saada ammattiliitosta. Ammattiliittoon kuulumalla kuuluu yleensä myös työttömyyskassaan. Työttömyyskassan jäsenenä voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa, jos jää työttömäksi. Se on korkeampi kuin Kelan maksama työttömyysturva. 
 

Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet on määritelty laissa

Työntekijällä ja työnantajalla on oikeuksia ja velvollisuuksia. Ne määritellään laeissa ja työehtosopimuksissa. Kun molemmat osapuolet noudattavat yhteisesti sovittuja asioita, työnteko sujuu paremmin.

Työntekijän tärkeimpiä oikeuksia ovat:   

• saada työehtosopimuksen mukainen palkka
• saada suojaa, jota lait ja sopimukset antavat työhön
• saada kuulua ammattiliittoon
• saada turvallinen ja terveellinen työympäristö.

Työnantajan oikeuksiin kuuluu:

• päättää kenet hän ottaa työhön
• valvoa ja johtaa työtä
• antaa ohjeita ja määräyksiä
• lopettaa työsuhde, jos tietyt ehdot täyttyvät.

Työntekijällä on monia velvollisuuksia. Jos hän ei noudata niitä, työsuhde voidaan jopa päättää. 

Työntekijän velvollisuuksia ovat:

• tehdä työ hyvin
• noudattaa työnantajan ohjeita ja työpaikan sääntöjä. Töihin ei saa esimerkiksi tulla humalassa eikä työnantajan omaisuutta saa varastaa tai rikkoa tahallaan.
• säilyttää liike- ja ammattisalaisuus työnantajan puolesta
• ottaa huomioon työnantajan etu
• kieltäytyä toiminnasta, joka kilpailee työnantajan kanssa.

Moniin ammatteihin, kuten terveydenhuoltoalan ammatteihin, kuuluu myös vaitiolovelvollisuus. Se tarkoittaa, että työntekijä ei missään tapauksessa saa kertoa muille, mitä hän kuulee tai millaisia asiakirjoja näkee työssään. Vaitiolovelvollisuutta on pakko noudattaa.

Myös työnantajalla on velvollisuuksia työntekijöitä kohtaan. Työnantajan täytyy:

• noudattaa lakeja ja sopimuksia
• kohdella kaikkia työntekijöitä yhdenvertaisesti ja tasa-arvoisesti
• huolehtia työturvallisuudesta
• antaa työntekijälle työsuhteen keskeiset ehdot kirjallisena
• edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijöiden työssä suoriutumista sekä ammatillista kehittymistä.

Työlainsäädäntö suojelee työntekijää

Työlainsäädäntö koostuu monista eri laeista. Työntekijän kannalta tärkeimmät ovat työsopimuslaki, työaikalaki ja vuosilomalaki. Myös yhdenvertaisuuslaki on tärkeä. Se suojelee työntekijää ja työnhakijaa esimerkiksi kieleen, alkuperään tai uskontoon liittyvältä syrjinnältä.

Kaikilla työpaikoilla on noudatettava lakeja. Lisäksi lähes kaikilla aloilla on noudatettava työehtosopimusta. Lait ja työehtosopimukset määrittelevät työsuhteen vähimmäisehdot. Ne koskevat samalla tavalla suomalaisia ja ulkomaalaisia työntekijöitä. 

Työehtosopimukset ovat työntekijä- ja työnantajajärjestöjen tekemiä sopimuksia. Niissä on usein sovittu paremmista ehdoista kuin mitä laissa säädetään. Työlainsäädännön noudattamista valvoo työsuojeluviranomainen. 

Työsopimuslaki määrittää muun muassa työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

Työsopimuslaki säätää muun muassa seuraavat asiat:

• miten työsopimus tehdään
• mitkä ovat työnantajan ja työntekijän velvollisuudet
• työntekijät ovat yhdenvertaisia
• mitkä ovat työsuhteen vähimmäisehdot
• työntekijöiden oikeudesta perhevapaisiin
• miten työntekijän voi lomauttaa
• miten työsopimus päättyy
• millaisia vahingonkorvausvelvollisuuksia työssä on
• millainen on työntekijöiden edustajien asema.

Työaikalaissa säädetään työntekijöiden työajasta

Työaikalaissa säädetään siitä, millainen on työntekijöiden säännöllinen työaika. Lähtökohtaisesti Suomessa säännöllistä työtä saa tehdä enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. 

Työehtosopimuksissa eri aloilla voidaan kuitenkin sopia erilaisesta työajasta, kunhan työaika silti noudattaa työaikalakia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että joskus päivittäinen työaika voi olla yli 8 tuntia, kunhan se toisena päivänä on vähemmän kuin 8 tuntia.

Työaikalaissa säädetään myös ylityöstä. Ylityö tarkoittaa työtä, jota työntekijä tekee säännöllisen työajan lisäksi. Ylityötä voi tehdä vain työnantajan pyynnöstä. Siitä täytyy aina maksaa työntekijälle korotettua palkkaa.

Vuosilomalaissa säädetään lomapalkasta ja loman pitämisestä

Työntekijälle kertyy tietty määrä lomaa, jonka ajalta hän saa palkkaa. Tätä lomaa kutsutaan vuosilomaksi. Vuosilomalaissa säädetään vuosilomapalkasta ja lomakorvauksista sekä siitä, miten vuosilomaa saa pitää.

Loman pituus ja loma-ajan palkka riippuvat siitä, kuinka pitkään työsuhde on kestänyt ja millainen työtuntimäärä työntekijällä on. Täysipäiväisessä työssä vuoden kestäneen työsuhteen jälkeen vuosilomaa kertyy vähintään 2,5 päivää kuukaudessa. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden verran, lomaa kertyy vähintään kaksi päivää kuukaudessa. 

Pääsääntö on, että suurin osa lomasta tulee pitää kesälomakaudella eli toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Joskus työsuhde päättyy niin, että työntekijä ei ehdi pitää kaikkia ansaitsemiaan lomia. Silloin hän saa pitämättömistä lomista rahallisen korvauksen. 

Lisätietoja vuosilomasta: Suomalainen työelämä (infofinland.fi)

Työehtosopimuksissa sovitaan eri alojen palkoista ja muista työehdoista

Työntekijän on tärkeää tietää, mitä työehtosopimukset ovat. Työehtosopimukset ovat työntekijä- ja työnantajajärjestöjen yhteistyössä tekemiä sopimuksia. Niissä sovitaan eri alojen palkoista ja muista työehdoista. Työehtoja ovat esimerkiksi työaika, tauot ja vuosilomat. Työehtosopimuksista käytetään usein lyhennettä TES. 

Työntekijä voi omassa työsopimuksessaan sopia paremmista työehdoista kuin alan työehtosopimuksiin on kirjattu. Työehtosopimusta huonommista työehdoista työsopimuksessa ei voi sopia.

Työehtosopimuksissa on usein sovittu paremmista työehdoista kuin mitä laissa on säädetty. Melkein kaikilla aloilla on oma työehtosopimus. Esimerkiksi kaupan alalla, rakennusalalla ja ravintola-alalla on oma TES. Työehtosopimuksia on pakko noudattaa. 

Oikea työehtosopimus löytyy helpoiten, kun kirjoittaa hakukoneeseen hakusanoiksi suomeksi tai ruotsiksi oman alansa ja sanan "työehtosopimus". Esimerkiksi "ravintola työehtosopimus". Joistakin työehtosopimuksista on tehty tiivistelmä muilla kielillä, yleensä englanniksi. Jos työehtosopimuksen tulkinnasta tai noudattamisesta tulee riitaa, asia voidaan käsitellä ja ratkaista oikeudessa, työtuomioistuimessa.

Työehtosopimusten tarkoitus on toisaalta taata työntekijöille vähimmäistaso työehdoille ja toisaalta työrauha. Työrauhalla tarkoitetaan sitä, että työehtosopimuksen voimassaollessa työntekijät eivät esimerkiksi mene lakkoon vaatiakseen parempaa palkkaa. 

Työehtosopimukset ovat lähes aina määräaikaisia ja ne ovat voimassa muutaman vuoden kerrallaan. Tämän jälkeen työehtosopimus neuvotellaan uudestaan. Työehtosopimukset tehdään yhteistyössä työnantajien ja työntekijöiden edustajien kesken. Mukana neuvotteluissa ovat ammattiliitot, jotka edustavat työntekijöitä, sekä työnantajien edustajat. 

Työntekoon liittyy monenlaisia sääntöjä

Säännöt voivat vaihdella eri työpaikoissa. Monet asiat on kuitenkin säädetty työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa. Näitä sääntöjä kaikkien työnantajien on pakko noudattaa.

Sairauspoissaolosta pitää aina ilmoittaa työnantajalle

Työstä ei koskaan saa olla poissa ilman perusteltua syytä. Jos työntekijä sairastuu, hänen pitää ilmoittaa siitä heti työnantajalle soittamalla tai työpaikan omien käytäntöjen mukaan. Jokaisella työpaikalla on omat sääntönsä siitä, kuinka monta päivää ihminen voi olla poissa töistä ilman lääkärintodistusta. 

Jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti ja molemmat vanhemmat tai ainoa vanhempi on työssäkäyvä, työntekijällä on oikeus hoitaa lasta kotona neljä työpäivää. Näiltä päiviltä voi saada palkkaa, jos oman alan työehtosopimuksessa on sovittu tästä oikeudesta.

Kun työntekijä on ollut töissä vähintään kuukauden, työnantajan täytyy maksaa hänelle normaalia palkkaa ensimmäisten kymmenen sairauslomapäivän ajalta. Jos sairausloma jatkuu sen jälkeen, Kela maksaa sairauspäivärahaa työntekijälle. Työehtosopimuksessa voidaan sopia, että työnantajan täytyy maksaa normaalia sairausajan palkkaa pidempään kuin kymmenen päivää. Silloin Kela korvaa työnantajalle osan sairausajan palkan kustannuksista.

Työpäivän aikana on oikeus pitää sovitut tauot

Työpäivän aikana työntekijällä on taukoja. Taukojen määrä ja pituus riippuvat työpäivän pituudesta. Oman alan työehtosopimuksesta voi tarkistaa, mitä tauoista on sovittu. Jos työpäivä kestää yli kuusi tuntia, työntekijällä on oikeus vähintään puolen tunnin taukoon työpäivän aikana. Jos työntekijä on töissä 8 tuntia päivässä, hänellä on yleensä yksi pidempi ruokatauko ja kaksi lyhyttä kahvitaukoa.

Puolen tunnin ruokatauko ei yleensä kuulu palkalliseen työaikaan ja silloin voi poistua työpaikalta. Kahvitauko sen sijaan kuuluu työaikaan ja se täytyy viettää työpaikalla.

Oman puhelimen käyttöä työpäivän aikana saatetaan rajoittaa

Työntekijä ei saa hoitaa omia asioitaan työajalla. Yleensä esimerkiksi oman puhelimen käyttöä on rajoitettu työaikana. Työntekijä saa kuitenkin käyttää omaa puhelintaan tauolla ja hoitaa silloin omia asioitaan. Jos työnantaja hankkii työntekijälle työpuhelimen, se on yleensä tarkoitettu vain työasioiden hoitamiseen.

Kaikilla on oikeus yhdenvertaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun työssä

Kaikenlainen syrjintä ja häirintä on Suomessa kielletty. Tämä koskee myös työpaikkoja. Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki takaavat kaikille ihmisille nämä oikeudet.

Yhdenvertaisuuslaki suojelee syrjinnältä, joka perustuu henkilöön liittyvään syyhyn

Tämä tarkoittaa syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Työssä tulee noudattaa yhdenvertaisuuslakia, kun työntekijöitä palkataan työhön, koko työsuhteen ajan ja silloin, kun työsuhde loppuu. 

Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta kaikessa toiminnassaan ja edistää esimerkiksi vammaisten pääsyä työhön ja työssä selviytymistä. Jos työnantaja ei suostu tekemään kohtuullisia mukautuksia, joita vammainen työntekijä tarvitsee, hän saattaa syyllistyä vammaisen ihmisen syrjintään.

Lisätietoa vammaisten oikeuksista sivulla Vammaisena Suomessa

Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella

Laki kieltää syrjinnän ja työntekijöiden asettamisen eri asemaan sukupuolen perusteella, raskaudesta tai synnytyksestä johtuvasta syystä ja sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Tasa-arvolain mukaan työnantajalla on velvollisuus edistää tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan. Miehillä ja naisilla pitää olla esimerkiksi samanlaiset mahdollisuudet edetä urallaan. 

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät aina toteudu

Suomessa yhdenvertainen kohtelu ja tasa-arvo ovat erittäin tärkeitä asioita sekä yleisesti että työssä. Päättäjät, viranomaiset ja ammattiliitot tekevät koko ajan paljon työtä niiden toteutumiseksi. Tasa-arvoinen yhteiskunta ei kuitenkaan ole koskaan täysin valmis. Esimerkiksi naisvaltaisilla aloilla palkat ovat vieläkin huomattavasti alhaisempia kuin miesvaltaisilla aloilla. Miehiä toimii johtotehtävissä enemmän kuin naisia.

Suomessa on viime vuosina ollut entistä enemmän keskustelua maahanmuuttaneiden asemasta työnhaussa ja työntekijöinä. Jotkut maahanmuuttaneet kokevat, että töiden saaminen on Suomessa vaikeampaa muualta muuttaneille kuin syntyperäisille suomalaisille. Osin tähän on syynä esimerkiksi se, että monissa töissä vaaditaan hyvää suomen tai ruotsin kielen taitoa, jonka kehittyminen usein kestää. 

Osin on kuitenkin kyse ennakkoluuloista ja jopa rasistisesta syrjinnästä. Työnantajat saattavat esimerkiksi vaatia parempaa suomen tai ruotsin kielen taitoa kuin mitä työssä oikeasti tarvitaan. Tutkimusten mukaan työnhakija, jolla on ulkomaalaisen kuuloinen nimi, joutuu lähettämään enemmän työhakemuksia, jotta pääsee haastatteluun kuin työnhakija, jolla on suomalaisen kuuloinen nimi. Näin on, vaikka hakijoiden kokemus ja kielitaito olisivat samat.

Jos kokee syrjintää, voi ottaa yhteyttä viranomaisiin

Syrjintää, häirintää tai eriarvoista kohtelua työelämässä minkään syyn takia ei tarvitse sietää. 

Jos kokee, että on tullut syrjityksi tai eriarvoisesti kohdelluksi iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn takia, voi olla yhteydessä työsuojeluviranomaiseen tai yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

Tasa-arvovaltuutettuun voi olla yhteydessä, jos kokee syrjintää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun takia. 

Lisätietoa Yhdenvertaisuusvaltuutetusta: Yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi suomi, ruotsi, englanti, pohjoissaame, osin myös: somali, saksa, viro, espanja, ranska, venäjä, portugali, turkki, albania, arabia, farsi, vietnam, tagalog, kurdi, romania, puola, bosnia, serbia, kroatia, ukraina, inarinsaame, koltansaame, kiina, thai, nepali, bengali, urdu

Lisätietoa Tasa-arvovaltuutetusta: Tasa-arvo.fi suomi, ruotsi, englanti, pohjoissaame, osin myös: selkosuomi, viro, somali, arabia, venäjä

Lisätietoa Työsuojeluhallinnosta: Yhdenvertaisuus ja syrjintä (tyosuojelu.fi) suomi, ruotsi, englanti

Ammattiliiton jäsen saa apua työn ongelmatilanteissa ja työnhaussa

Kun ihminen on ammattiliiton jäsen, hän maksaa liitolle jäsenmaksua. Jäsenmaksu voi olla kiinteä vuosimaksu tai pieni prosentti joka kuukauden palkasta, esimerkiksi 1,5 %. Ammattiliiton jäsenmaksu vähennetään verotuksessa. Se tarkoittaa, että maksun suuruus vähennetään verotettavien tulojen määrästä, jolloin veroprosentti pienenee hieman.

Työntekijälle ammattiliiton jäsenyys voi olla monesta syystä hyödyllinen. Kuuluminen ammattiliittoon lisää työntekijöiden yhteistä neuvotteluvoimaa työnantajapuolen kanssa. Siksi Suomessa on pidetty tärkeänä, että työntekijät kuuluvat ammattiliittoon. Reilu puolet palkansaajista kuuluu Suomessa ammattiliittoon.

Ammattiliitot puolustavat jäsentensä etuja. Jos työssä tulee ongelmatilanteita, ammattiliitolta saa tukea ja apua. Ammattiliitto voi auttaa esimerkiksi silloin, jos työntekijä ei saa hänelle kuuluvaa palkkaa. Ammattiliitosta saa tukea työnhaussa ja työttömyydessä. Ammattiliitot auttavat jäseniään myös verkostoitumaan ja kehittämään ammatillista osaamistaan.

Lisäksi ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen monenlaisia jäsenetuja, esimerkiksi edullisempia vakuutuksia, alennuksia, lomapaikkoja, koulutusta tai uravalmennusta. Lisätietoja löytyy jokaisen ammattiliiton kotisivuilta.

Työttömyyskassan jäsen voi saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa

Ammattiliittoon kuuluvat ovat yleensä samalla myös työttömyyskassan jäseniä. Jos ihminen jää työttömäksi, hänellä on yleensä oikeus saada työttömyyskassan maksamaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tietyn ajan. 

Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä lasketaan palkan perusteella siltä ajalta, jolloin ihminen oli töissä ennen työttömyyttä. Määrä on suurempi kuin Kelan peruspäiväraha. 

Lisätietoa työttömyyspäivärahasta sivulla Työttömyys ja eläkkeelle jääminen

Luottamushenkilö tukee ja auttaa työntekijöitä työpaikalla

Isoilla työpaikoilla ammattiliiton jäseniä edustaa luottamushenkilö. Hänet valitaan vaaleilla työntekijöiden keskuudesta. Luottamushenkilö valvoo, että työnantaja noudattaa työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä työpaikalla. Luottamushenkilön tehtävä on tukea ja auttaa työntekijöitä sekä puuttua ongelmatilanteisiin. Luottamushenkilö huolehtii, että työntekijät saavat oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kohtelua työpaikalla.

Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamushenkilöä. Silloin työntekijät voivat valita jonkun työntekijän luottamusvaltuutetuksi tai hakea tukea omasta ammattiliitosta. Luottamusvaltuutetulla ei ole yhtä laajat tehtävät ja valtuudet kuin luottamushenkilöllä.

Työnantajan on tärkeä tietää velvollisuutensa työntekijää kohtaan

Työnantaja on kuka tahansa, joka palkkaa toisen ihmisen työntekijäksi. Työnantajan on tärkeää olla tietoinen työhön liittyvästä lainsäädännöstä sekä työnantajan velvollisuuksista. Työnantajan tulee selvittää, onko alalla voimassa yleissitova työehtosopimus. Yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä esimerkiksi minimipalkasta tulee noudattaa, vaikka työnantaja ei kuuluisi työnantajaliittoon. Työnantajan on myös hyvä kertoa työntekijälle tämän velvollisuuksista ja oikeuksista. 

Lisätietoja työnantajan velvollisuuksista: Muistilista työnantajan velvollisuuksista (tyosuojelu.fi) suomi, ruotsi, englanti