Työssä Suomessa

Ennen kuin työntekijä aloittaa uudessa työssä, hän tekee työnantajan kanssa työsopimuksen, jossa sovitaan keskeisistä työtehtävistä ja muista työsuhteen ehdoista. Työntekijä voi olla määräaikainen tai vakituinen ja hän voi tehdä osa-aikaista tai kokoaikaista työtä. Myös keikkatyö ja niin kutsuttu nollatuntisopimus eli tarvittaessa työhön kutsuttavan sopimus ovat työn tekemisen muotoja. 

Palkka maksetaan pankkitilille ja palkasta maksetaan veroa. Työnantaja maksaa työntekijän palkasta verokortin mukaisen ennakonpidätyksen verottajalle. Mitä suuremmat tulot henkilöllä on, sitä suurempi prosenttiosuus niistä maksetaan veroa. Veroilmoitus tehdään kerran vuodessa. Siitä käyvät ilmi edellisen vuoden tulot ja maksetut ennakonpidätykset. 

Toimeentuloa voi saada myös ryhtymällä yrittäjäksi. Jos keksii hyvän liikeidean, voi saada neuvontaa, ohjausta ja lainarahoitusta yrityksen perustamiseen. 

Koska työntekijän asemaan liittyy erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, on tärkeää tietää, tekeekö töitä työntekijänä vai yrittäjänä. Myös työnantajan on tärkeää olla tietoinen omista velvollisuuksistaan.

Työsopimuksessa määritellään työsuhteen ja työntekemisen ehdot

Ennen kuin työntekijä aloittaa työt, hän tekee työsopimuksen työnantajan kanssa. Se kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimuksia tehdään aina kaksi samanlaista kappaletta, yksi työntekijälle ja yksi työnantajalle. Molemmat osapuolet allekirjoittavat sopimuksen. 

Työsopimuksen allekirjoittaminen tarkoittaa sitä, että työntekijä suostuu sopimukseen kirjattuihin asioihin, esimerkiksi yö- tai viikonlopputyöhön. Työsopimuksessa sovitaan myös, missä töitä tehdään. 

Sopimus kannattaa lukea rauhassa läpi ennen allekirjoittamista ja varmistaa, että on ymmärtänyt, mistä kaikesta siinä sovitaan. Sopimuksen voi vaikka ottaa kotiin mukaan ja käydä läpi jonkun kanssa, ennen kuin sen allekirjoittaa.

Työsopimukseen tulee muun muassa seuraavat tiedot:

• työn aloitusajankohta
• työntekopaikka
• onko työsuhde vakituinen vai määräaikainen
• työsuhteen kesto
• työaika
• työtehtävä
• koeaika ja sen kesto
• palkka ja palkanmaksukausi
• työehtosopimus
• vuosiloma
• irtisanomisaika.

Työtä tehdään erilaisissa työsuhteissa

Työ ja työn luonne ovat muuttuneet Suomessa paljon viime vuosikymmenien aikana. Ennen suuri osa ihmisistä työskenteli kokopäiväisesti samassa työpaikassa monta vuotta tai jopa koko uransa ajan. Nykyään työ ei ole yhtä vakaata. Jotkut ihmiset tekevät samaan aikaan montaa eri työtä eri työnantajille. Osa-aikaiset työt ja lyhyet työsuhteet eli pätkätyöt ovat lisääntyneet. 

Työsopimus voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva eli vakituinen tai määräaikainen. Kaikkia työntekijöitä täytyy silti kohdella tasapuolisesti. Määräaikaisilla tai osa-aikaisilla työntekijöillä ei saa olla huonompia työehtoja kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä.

Lisätietoja työn tekemisestä Suomessa: Ulkomaalaisena työntekijänä Suomessa (infofinland.fi) arabia, bosnia, englanti, hindi, kiina, kurdi, nepali, persia, romania, ruotsi, suomi, tagalog, thai, ukraina, uzbekki, venäjä, vietnam, viro

Työsuhde voi olla jatkuva tai määräaikainen

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa sitä, että työsuhde on jatkuva eli vakituinen. Työnantaja tai työntekijä voi tarvittaessa irtisanoa sopimuksen, mutta tällöin noudatetaan irtisanomisaikaa. 

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän, hänellä täytyy olla siihen asiallinen ja painava syy. Pätevä syy voi olla esimerkiksi yrityksen huono taloudellinen tilanne tai se, että työntekijä on vakavasti laiminlyönyt tehtäviään. Jos kyse on laiminlyönnistä, työntekijää on kuultava ja annettava varoitus ennen irtisanomista. Jos työntekijä on poissa työpaikalta seitsemän päivää ilmoittamatta hyväksyttävää syytä poissaololle, katsotaan työsuhde purkautuneeksi.

Työntekijä voi irtisanoutua ilmoittamatta syytä. Jos työntekijä irtisanoutuu itse ja jää työttömäksi, hänelle ei yleensä makseta työttömyysetuutta heti, vaan vasta tietyn ajan kuluttua.

Määräaikainen työsopimus loppuu sovittuna päivänä, joka lukee työsopimuksessa. Jos työsopimus on määräaikainen, määräaikaisuudelle täytyy olla hyvä syy, esimerkiksi sijaisuus, kausityö tai projektityö. Syy täytyy kertoa työsopimuksessa. Määräaikaista työsopimusta ei voi yleensä irtisanoa.

Työ voi olla kokoaikaista tai osa-aikaista

Jos työ on kokoaikaista, työtä tehdään yleensä viisi päivää viikossa ja työaika on 37,5–40 tuntia viikossa. Kokoaikaisesta työstä maksetaan yleensä kuukausipalkkaa eikä työtuntien määrä tai palkka vaihtele. Ammatista riippuu, onko kokoaikatyö päivätyötä, iltatyötä, yötyötä vai vuorotyötä.

Jos työ on osa-aikaista, viikon työaika on vähemmän kuin kokoaikatyössä. Työtuntien määrä voi myös vaihdella. Palkka maksetaan yleensä tuntipalkkana. Silloin kuukauden palkka riippuu siitä, kuinka paljon työtunteja työntekijä on siinä kuussa tehnyt.

Nollatuntisopimuksessa työntekijä kutsutaan työhön tarvittaessa

Nollatuntisopimus tarkoittaa työsopimusta, jossa työaika on esimerkiksi 0–40 tai 0–15 tuntia viikossa. Silloin työnantajan ei ole pakko tarjota töitä. Työntekijä taas voi ottaa vastaan vain sen verran töitä, kuin itse haluaa. 

Työnantajan aloitteesta nollatuntisopimuksen voi tehdä vain, jos töitä ei oikeasti ole joillain viikoilla lainkaan. Jos työtä todellisuudessa on jatkuvasti enemmän, työnantajan on tarjottava sopimusta, jossa työaika vastaa todellista tilannetta. Työnantajan täytyy tarkistaa kerran vuodessa, että sopimuksessa lukeva työaika vastaa todellisuutta. 

Jos työntekijä itse haluaa nollatuntisopimuksen, siihen ei tarvita mitään syytä. Työntekijän aloitteesta nollatuntisopimuksen voi siis tehdä milloin vain, jos järjestely sopii työnantajalle.

Vuokratyöntekijä tekee keikkoja asiakasyrityksissä

Vuokratyö tarkoittaa, että työntekijä palkataan vuokratyöyritykseen, joka maksaa hänen palkkansa. Työntekijä tekee keikkoja yhdellä tai useammalla työpaikalla eli asiakasyrityksessä. Työ voi olla lyhyt keikka tai pidempi projekti tai sijaisuus. Työnvälityksestä tai siitä, että henkilö palkataan työtehtävään, ei saa pyytää työntekijältä rahaa. 

Vuokratyöyritys toimittaa työntekijöitä aloille, joilla tarvitaan usein tilapäisiä lisätyöntekijöitä. Tällaisia ovat esimerkiksi rakennus- ja ravintola-ala sekä sosiaali- ja terveysala. Vuokratyö voi olla keino saada pysyvä työsuhde. Jos työ sujuu hyvin, joskus vuokratyöntekijä palkataan vakituiseksi työntekijäksi asiakasyritykseen.

Asiakasyritys vastaa työntekijän perehdytyksestä ja työn turvallisuudesta. Vuokratyöntekijöille sattuu tilastojen mukaan enemmän työtapaturmia kuin vakituiselle henkilöstölle. Siksi vuokratyöntekijän on tärkeä varmistaa, että hän saa perehdytyksen turvallisiin työtapoihin ja riittävät suojavarusteet.

Palkka maksetaan työntekijän pankkitilille ja siitä pidätetään veroja

Suomessa ei ole yleistä minimipalkkaa, joka koskisi kaikkia ammatteja. Eri alojen vähimmäispalkat löytyvät työehtosopimuksista. Palkka voi olla kuukausipalkka tai tuntipalkka. Palkka voi olla myös urakkapalkka. Silloin ihminen saa palkan, kun tietty projekti tai työsuoritus on valmis.

Jos työntekijä tekee työtä iltaisin, viikonloppuisin tai juhlapyhinä, hän saa normaalin palkan lisäksi lisiä. Lisien suuruus riippuu ammatista ja alan työehtosopimuksesta. Sunnuntaityöstä täytyy kaikilla aloilla maksaa kaksinkertainen palkka. Jos työntekijä tekee ylityötä työnantajan määräämänä normaalin työajan lisäksi, myös siitä täytyy maksaa lisää palkkaa. Oman alan työehtosopimuksesta löytyy tieto siitä, millaisia lisiä työntekijälle tulee maksaa.

Palkka maksetaan yleensä kerran kuukaudessa

Palkanmaksupäivä lukee työsopimuksessa. Palkka maksetaan yleensä kerran kuukaudessa, mutta palkkapäiviä voi olla useampiakin. Työnantaja ei saa maksaa palkkaa myöhässä. Palkka tulee aina maksaa työntekijän tilille. Työnantaja vähentää palkasta automaattisesti työntekijän verot, eläkemaksun ja työttömyysvakuutusmaksun. 

Työnantajan täytyy antaa työntekijälle palkkalaskelma. Siitä työntekijä näkee kaikki palkasta vähennetyt verot ja muut maksut. Laskelmasta voi myös tarkistaa, että palkka ja lisät on maksettu oikein. Jos palkanmaksussa on virhe ja palkkaa on maksettu liian vähän, täytyy asiaan pyytää korjausta. Jos palkkaa on maksettu vahingossa liikaa, on työntekijällä velvollisuus palauttaa liikaa maksettu palkka takaisin.

Mitä enemmän tuloja, sitä korkeampi veroprosentti

Suomessa kaikkien täytyy maksaa veroja. Verorahoilla valtio järjestää laajat julkiset palvelut, jotka tukevat kansalaisten hyvinvointia. Ihmiset maksavat veroa ansiotuloista. Ansiotuloja ovat esimerkiksi palkka, työttömyyspäiväraha, eläke ja opintotuki. Työnantaja tai etuuksien maksaja, esimerkiksi Kela, vähentää verot palkasta tai etuudesta automaattisesti ja maksaa ne suoraan Verohallinnolle.

Suomessa ihmiset maksavat myös paljon muita veroja. Tuotteista ja palveluista maksetaan arvonlisäveroa, auton omistajat maksavat autoveroa, perinnöstä maksetaan perintövero ja kiinteistön omistajat maksavat kiinteistöveroa.

Suomessa on ansiotulojen verotuksessa käytössä progressiivinen verotus. Se tarkoittaa, että mitä enemmän ihminen saa tuloja, sitä isomman prosentin hän maksaa veroja. Jos ihmisellä on korkea palkka, myös veroprosentti on korkea, ja jos palkka on pieni, veroprosentti on pieni.

Työnantaja tarvitsee työntekijän verokortin palkanlaskentaa varten

Joka vuosi marras-joulukuussa Verohallinto lähettää verokortin kotiin kaikille yli 15-vuotiaille. Verokortista näkyy, kuinka paljon työntekijän palkasta täytyy pidättää veroa. Verohallinto laskee ihmiselle veroprosentin aina edellisen vuoden tulojen perusteella. 

Yleensä työnantaja saa työntekijän verokortin sähköisesti suoraan Verohallinnolta. Sitä tarvitaan palkanlaskentaa varten. Jos työnantaja ei saa verokorttia sähköisesti, tulee työntekijän itse toimittaa verokortti työnantajalle. Jos työntekijä ei toimita verokorttiaan työnantajalle, palkasta peritään 60 % veroa. Korttiin merkitty veroprosentti on yleensä paljon tätä pienempi. 

Jos tulot ovat muuttuneet ja verokortissa näkyvä prosentti on väärä, voi pyytää uuden verokortin verotoimistosta internetissä tai puhelimitse. Uutta verokorttia varten ihminen tarvitsee arvion siitä, mitkä ovat hänen tulonsa koko vuodelta. 

Lisätietoja verokortin hankkimisesta: Verokortti (vero.fi) suomi, ruotsi, englanti, joitakin osioita myös kielillä saame, ukraina, viro, puola, venäjä, valkovenäjä, kiina, thai

Veroilmoituksessa ilmoitetaan edellisen vuoden tulot ja vähennykset

Joka vuosi maalis-huhtikuussa kotiin lähetetään esitäytetty veroilmoitus. Siinä näkyvät kaikki edellisen vuoden tulot. Veroilmoitus pitää tarkistaa, ja virheelliset tiedot korjata. Halutessaan voi ilmoittaa verovähennyksistä. Jos veroilmoituksen tietoja täydentää, Verohallinto lähettää viimeistään lokakuun loppuun mennessä uuden verotuspäätöksen.

Jos ihminen on maksanut liian paljon veroja edellisenä vuonna, Verohallinto maksaa veronpalautusta. Palautukset maksetaan heinäkuun ja joulukuun välillä. Jos taas ihmisellä on ollut edellisenä vuonna liian pieni veroprosentti, hän joutuu myöhemmin maksamaan lisäveroa. Tämän takia on hyvä tarkistaa, että veroprosentti on oikean suuruinen.

Lisätietoa verotuksesta: Vero.fi suomi, ruotsi, englanti

Yrittäjä tarvitsee hyvän liikeidean

Yksi vaihtoehto saada työtä on perustaa oma yritys tai toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voivat olla esimerkiksi tulkki, toimittaja, muusikko, kirjanpitäjä tai graafinen suunnittelija.

Jos haluaa yrittäjäksi, täytyy olla hyvä liikeidea. Tarvitaan myös tarpeeksi rahaa, jotta pääsee alkuun. Yrittämiseen liittyy aina taloudellinen riski. Jos yrityksellä ei ole asiakkaita, se ei saa tuloja. Jos ihminen on päätoiminen yrittäjä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, hänellä ei ole oikeutta saada työttömyysetuutta.

Yrityksen perustamiseen voi saada apua

Yrityksen perustaminen vaatii ammattitaitoa sekä tietoa esimerkiksi verotuksesta ja kirjanpidosta. Jos miettii yrityksen perustamista, pitää ensin laatia alustava liiketoimintasuunnitelma eli laskelma siitä, voiko yritys olla kannattava.

Kaupunkien uusyrityskeskukset tarjoavat apua liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja kaikkiin yrityksen perustamisasioihin. Ne tarjoavat myös koulutusta ihmisille, jotka haluavat yrittäjiksi. Samoin kunnan työllisyyspalvelut tarjoavat palveluja yrittäjille.

Kun aloittaa yritystoiminnan, toiminnasta on aina tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin ja Verohallinnolle. Silloin yritys saa yritys- ja yhteisötunnuksen eli Y-tunnuksen. Se on tunnusnumero, jolla yritys löytyy eri rekistereistä. 

Suomessa jokaisella on mahdollisuus saada ilmaista yritysneuvontaa. Neuvontaa tarjoavat esimerkiksi:

• uusyrityskeskukset 
• kunnan työllisyyspalvelut
• Suomi.fi/yritykselle
• Oma Yritys-Suomi

Yrityksen perustamiseen on mahdollista hakea lainaa

Yrityksen perustamiseen tarvitaan rahaa, varsinkin jos yritykselle pitää vuokrata liiketila tai ostaa erilaisia tarvikkeita. Pankit voivat myöntää lainaa yritystoimintaa varten. Myös valtion omistama erityisrahoituslaitos Finnvera voi myöntää yritykselle lainaa tai olla takaajana pankkilainassa.

Uusi yrittäjä voi hakea kunnan työllisyyspalveluista starttirahaa yrityksen perustamisen alkuvaihetta varten. Starttiraha on tarkoitettu yrittäjän omiin elinkustannuksiin, ei yrityksen toimintaa varten. Starttirahaa voi saada maksimissaan 12 kuukaudeksi.

Yrittäjän velvollisuus on järjestää yrityksen kirjanpito. Kirjanpidossa listataan yrityksen tulot ja menot. Yrittäjä voi tehdä kirjanpidon itse tai palkata tilitoimiston tekemään sen. Kirjanpito täytyy tehdä lain vaatimalla tavalla. 

Lisätietoa yrityksen perustamisesta: Yrityksen perustaminen Suomessa (infofinland.fi)

Lisätietoja yrityksen perustamisesta: Perustamisopas (uusyrityskeskus.fi) suomi, ruotsi, englanti, venäjä, arabia, kiina, ranska

Joillain aloilla yritystoimintaan tarvitaan lupa

Joillakin aloilla yritystoimintaan täytyy olla viranomaisen lupa. Lupa tarvitaan esimerkiksi näille yrityksille: ravintola, kioski, matkatoimisto, sosiaali- ja terveyspalvelut, henkilökuljetukset ja tavarakuljetukset sekä asunnonvälitys.

Lain mukaan yrittäjän täytyy ottaa itselleen yrittäjän eläkevakuutus, eli YEL tai MYEL. Jos yritys palkkaa työntekijöitä, sillä täytyy olla myös työntekijöiden eläkevakuutus TyEL ja tapaturmavakuutus. 

Suomessa on erilaisia yritysmuotoja

Kun ihminen haluaa yrittäjäksi, hänen täytyy valita työlleen sopivin yritysmuoto. Kun yritysmuotoa valitaan, yrityksen perustajien määrä on tärkeä asia. Erilaisia yritysmuotoja ovat esimerkiksi yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi ja osakeyhtiö. 

Toiminimet ovat yleensä pieniä yhden ihmisen yrityksiä, esimerkiksi kääntäjiä tai kampaajia. Osakeyhtiö taas koostuu osakkeista, ja osakkeenomistajat omistavat yhtiön yhdessä. Yhtiön päätösvalta, vastuut ja voitot jakaantuvat sen mukaan, miten paljon osakkeita kukin osakas omistaa. 

Kevytyrittäjä laskuttaa työstään ja huolehtii itse vakuutus- ja veroasiat

Kevytyrittäjä on yrittäjä, joka käyttää laskutuspalvelua. Laskutuspalveluyritys lähettää laskut työstä asiakkaille. Usein laskutuspalvelu huolehtii kevytyrittäjän puolesta lakisääteiset verot ja maksut. Kevytyrittäjän täytyy kuitenkin itse huolehtia, että eläkevakuutus, vastuuvakuutus ja tapaturmavakuutus ovat kunnossa. Hän vastaa myös siitä, että verot tulevat maksettua oikein. 

Lisätietoa kevytyrittäjyydestä: Näin aloitat toiminnan (vero.fi) suomi, ruotsi, englanti, ranska, ukraina, venäjä

On tärkeä olla selvillä, tekeekö työtä yrittäjän vai työntekijän asemassa

Ei ole aina helppoa tietää, onko yrittäjän vai työntekijän asemassa. Joskus työsopimuksessa voi lukea, että henkilö on yrittäjä, mutta käytännössä hän tekee kuitenkin töitä kuin työntekijä. Silloin hänelle kuuluisivat työntekijän oikeudet.

Yrittäjällä on vapaus päättää, miten, milloin, mihin hintaan ja kenelle hän tekee työtä. Jos yritys esimerkiksi ilmoittaa henkilölle työajat, hän saattaa olla työntekijä. Silloin hänelle kuuluvat työntekijän oikeudet, kuten palkallinen vuosiloma, palkallinen sairausloma, ylityökorvaukset, työterveyshuolto ja tapaturmavakuutus.

On hyvä huolehtia työntekijän oikeuksistaan alusta alkaen. Työsopimuksen ehdot kannattaa lukea huolellisesti. Oikeuksien vaatiminen jälkikäteen on hidasta ja työlästä. Jos ei ole varma, onko yrittäjä vai työntekijä, voi kysyä neuvoa työsuojeluviranomaiselta. 

Lisätietoja työntekijän asemasta: Oletko yrittäjä vai työntekijä? (tyonsuojelu.fi) suomi, ruotsi, englanti, arabia, farsi, kurdi, puola, ukraina, venäjä, viro