Demokratia

Suomi on demokraattinen valtio. Se tarkoittaa, että Suomessa kansalla on valta päättää, miten valtiota johdetaan. Suomen demokratia on edustuksellista demokratiaa, eli kansalaiset valitsevat itselleen edustajat, jotka tekevät päätöksiä heidän puolestaan. Edustajat valitaan oikeudenmukaisilla ja vapailla vaaleilla. Vaaleilla valittujen päättäjien kannattaa kuunnella äänestäjien mielipiteitä, sillä muutoin äänestäjät eivät äänestä heitä enää seuraavissa vaaleissa.

Demokraattisissa valtioissa kaikilla ihmisillä on samat perusoikeudet. Perusoikeuksia ovat muun muassa sananvapaus, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus, yhdenvertaisuus lain edessä sekä tasa-arvo. Ihmiset voivat arvostella päättäjien toimia ilman pelkoa seuraamuksista. Päättäjät eivät myöskään tee päätöksiä yksin, vaan he keskustelevat asioista keskenään sekä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.

Alla olevassa videossa kerrotaan lyhyesti demokratiasta Suomessa, Suomen vaaleista, sananvapaudesta, sekä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja aktiivisesta kansalaisuudesta, kuten yhdistystoiminnasta Suomessa.

Video: KotonaSuomessa Demokratia ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen (SUOMI) (youtube.com) ruotsi, kiina, tigrinja, ranska, kurdi (sorani), viro, thai, dari, kurdi (kurmandzi), somali, venäjä, arabia, englanti

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa 

Demokratia on valtiojärjestelmä, jossa kansalaiset vaikuttavat siihen, millaisia päätöksiä yhteisistä asioista tehdään, kuka päätökset tekee ja mihin valtion rahat käytetään. Sukupuolella tai yhteiskunnallisella asemalla ei ole merkitystä sille, kuka saa vaikuttaa asioihin.

Kansalaiset valitsevat päättäjät vaalien avulla. Päättäjät tekevät päätökset maan asioista keskustelemalla, äänestämällä ja tekemällä kompromisseja.

Demokratian juuret ovat Ateenan kaupunkivaltiossa 300-luvulla ennen ajanlaskumme alkua. Ateenassa yhteiset asiat päätettiin tuolloin kansankokouksissa. Päätöksenteossa saivat kuitenkin olla mukana vain vapaat yli 20-vuotiaat miehet. Nykyisissä demokratioissa yleensä kaikilla täysi-ikäisillä kansalaisilla on yhtäläinen oikeus käyttää poliittista valtaa äänestämällä tai ryhtymällä ehdokkaaksi. Suomessa täysi-ikäinen tarkoittaa 18 vuotta täyttänyttä. Joissain tapauksissa päätöksentekoon saavat osallistua myös Suomessa asuvat muiden valtioiden kansalaiset.

Suorassa ja osallistuvassa demokratiassa kaikki osallistuvat päätöksentekoon

Demokratia voi olla suoraa, osallistuvaa tai edustuksellista. Suora demokratia tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansankokous tai kansanäänestys päättää jostakin asiasta. Päätös perustuu suoraan siihen, mitä mieltä kansalaiset ovat. Enemmistön mielipide voittaa. Kun kansalainen osallistuu äänestykseen, hän voi suoraan vaikuttaa siihen, miten äänestyksessä käy.

Suoraa kansanvaltaa on hankala toteuttaa valtiollisessa mittakaavassa, koska ihmisiä on paljon. Suorassa kansanvallassa jokaisen kansalaisen olisi käytettävä paljon aikaa yhteisistä asioista päättämiseen osallistumalla kokouksiin, äänestyksiin ja erilaisiin vaaleihin. Siksi monissa demokraattisissa valtioissa vain jotkut asiat päätetään suoran kansanvallan avulla. Esimerkiksi Suomessa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys vuonna 1994 siitä, pitäisikö Suomen liittyä Euroopan unioniin vai ei.

Osallistuva demokratia tarkoittaa erilaisia tapoja, joilla ihmiset voivat vapaamuotoisemmin osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Osallistuvaa demokratiaa on esimerkiksi kansalaistoiminta, tai se, että kunta järjestää kuntalaispaneelin, johon se kutsuu kaikki kunnassa asuvat keskustelemaan jostain päätettävästä asiasta. Paneeli ei suoraan tee päätöstä, mutta poliitikot kuuntelevat sitä ja ottavat ihmisten näkemykset huomioon päätöstä tehdessään.

Edustuksellisessa demokratiassa ihmiset valitsevat joukostaan päätöksentekijät

Demokraattisissa valtioissa on yleensä käytössä edustuksellinen demokratia, jota voidaan täydentää suoran ja osallistuvan demokratian avulla. Se on käytössä myös Suomessa. Suomessa järjestetään säännöllisesti vaaleja, joissa kansalaiset valitsevat edustajia itselleen. Edustajat tekevät poliittista työtä yhteiskunnassa ja edustavat tavallisia kansalaisia.

Kun ehdokas saa vaaleissa riittävän määrän ääniä, hänet valitaan. Silloin hän saa kansalta valtuutuksen tehdä päätöksiä yhteisistä asioista muiden puolesta. Äänestäjät siis luovuttavat osan omasta vallastaan hänelle. Vaalien avulla suomalaiset valitsevat esimerkiksi eduskunnan jäsenet eli kansanedustajat, kunnanvaltuutetut, jotka tekevät päätöksiä kunnissa sekä aluevaltuutetut, jotka tekevät päätöksiä hyvinvointialueilla.

Edustuksellisessa demokratiassa edustajat työskentelevät kokopäiväisesti tai osa-aikaisesti ja päättävät yhteisistä asioista kansalaisten puolesta. Silloin muut kansalaiset voivat keskittyä omiin töihinsä. 

Edustaja saa tehdä itsenäisiä päätöksiä, eikä hänen ole pakko noudattaa äänestäjiensä tahtoa. Äänestäjät ovat kuitenkin kiinnostuneita siitä, miten edustajat hoitavat työnsä ja millaisia päätöksiä he tekevät. Esimerkiksi tasavallan presidentin, ministerien ja kansanedustajien täytyy usein perustella päätöksiään äänestäjille. Median tehtävä on seurata ja kertoa miten edustajat käyttävät heille annettua valtaa. 

Poliittisen päättäjän täytyy perehtyä monimutkaisiin asioihin lyhyessä ajassa. Valtion ja kuntien varat ovat rajalliset. Päätöksien siitä, mihin asioihin yhteistä rahaa käytetään ja kuinka paljon täytyy olla sellaisia, että poliitikot pystyvät perustelemaan ne omille äänestäjilleen ja tukijoilleen. Jos edustaja haluaa, että äänestäjät valitsevat hänet uudelleen seuraavissa vaaleissa, hänen täytyy pyrkiä noudattamaan lupauksia, jotka hän on tehnyt äänestäjille. 

Vapaat vaalit ovat demokratiassa välttämättömät

Vapaat ja rehelliset vaalit ovat yksi demokratian tärkeimmistä ominaisuuksista. Vapaissa vaaleissa ääniä ei voi ostaa eikä myydä. Ketään ihmistä ei voi pakottaa äänestämään tietyllä tavalla. Vaalivilppi ei ole mahdollista. Vilppi tarkoittaa, että joku yrittää epärehellisesti vaikuttaa vaalien tulokseen. 

Joissain maissa vaalivilppiä tapahtuu eri syistä, ja ääniä tai vaalituloksia saatetaan väärentää. Laajamittainen vaalivilppi on todennäköisempää epävakaissa yhteiskunnissa. Suomessa vaalien toimittaminen on hyvin tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Tulokset ovat luotettavat, ja myös vaalit hävinnyt osapuoli hyväksyy vaalien lopputuloksen.

Demokratiassa ihmisten täytyy voida tehdä valintoja eri vaihtoehtojen välillä, sekä vaaleissa että muussa päätöksenteossa. Vaaleissa vaihtoehtoja täytyy olla vähintään kaksi. 

Vaaleissa eniten edustajia saavat ne puolueet, jotka saavat eniten ääniä äänestäjiltä. Se ei silti tarkoita, että seuraaviin vaaleihin asti enemmistöllä olisi oikeus syrjiä tai sortaa vähemmistöä eli niitä, jotka ovat heidän kanssaan eri mieltä. Liberaalia demokratiaa edustavassa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa valtaa pitää käyttää siten, että perus- ja ihmisoikeudet ja yksilönvapaudet huomioidaan. Kaikkia ihmisiä pitää kohdella yhdenvertaisesti ja perustuslakiin kirjattujen perusoikeuksien mukaisesti.

Perusoikeudet ovat demokratian perusta

Keskeisiä perusoikeuksia demokratiassa ovat muun muassa sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, vaali- ja osallistumisoikeus, yhdenvertaisuus lain edessä sekä tasa-arvo. Ihmisten perusoikeudet ja niiden turvaaminen yhteiskunnassa kytkeytyvät tiiviisti demokratian toteutumiseen.

Lisätietoa perusoikeuksista Suomessa sivulla Yksilön oikeudet ja velvollisuudet

Sananvapaus turvaa yhteiskunnallista keskustelua

Sananvapaus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen voi arvostella poliittisia päättäjiä ja vallanpitäjiä, jos hän ei ole tyytyväinen heidän toimintaansa. Suomessa esimerkiksi sanomalehdissä ja sosiaalisessa mediassa käydään koko ajan vilkasta keskustelua yhteiskunnallisista asioista. Kuka tahansa Suomessa asuva voi osallistua siihen ja kirjoittaa, mitä mieltä hän on näistä asioista tai päättäjistä. Poliitikkoihin voi myös ottaa suoraan yhteyttä ja kertoa ajatuksistaan. Ihmiset voivat arvostella poliitikkojen työtä ilman, että he joutuvat painostuksen tai uhkailun kohteeksi. Myös asiattomia mielipiteitä saa esittää, mutta vihapuhetta rajoitetaan lainsäädännöllä, ja esimerkiksi ihmisten uhkaileminen on laitonta.

Keskustelu on tärkeä asia demokratiassa. Poliitikot eri puolueista keskustelevat ja neuvottelevat keskenään sekä virkamiesten, asiantuntijoiden, kansalaisjärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, yritysten ja muiden tahojen kanssa, kun he tekevät päätöksiä yhteisistä asioista.  

Keskusteluun tarvitaan mukaan kaikkia ihmisiä, joita yhteiset asiat kiinnostavat ja jotka seuraavat, mitä politiikassa ja yhteiskunnassa tapahtuu. Poliitikot saavat äänestäjiltä tärkeää tietoa siitä, mikä ei toimi yhteiskunnassa ja miten ongelmia voisi korjata. Asiat, joista poliitikot päättävät, vaikuttavat usein kaikkien Suomessa asuvien arkeen.

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus mahdollistavat järjestäytymisen

Kokoontumisvapaudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella on oikeus järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Yhdistymisvapaus tarkoittaa, että ihmiset voivat halutessaan perustaa yhdistyksiä, jotka ajavat heille tärkeitä asioita ja toteuttavat yhteisiä tavoitteita. Yhdistykset voivat olla esimerkiksi poliittisia yhdistyksiä tai edunvalvontajärjestöjä. Edunvalvontajärjestöt haluavat edistää jonkin tietyn ihmisryhmän asioita.

Demokraattisen valtion toiminta perustuu lakeihin

Demokraattisessa valtiossa kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Viranomaisten ja työnantajien täytyy kohdella ihmisiä samanarvoisesti. Demokraattinen valtio on myös oikeusvaltio. Se tarkoittaa, että julkisessa toiminnassa täytyy noudattaa lakia. Jos ihminen uskoo, että viranomaisten päätöksenteossa on tehty virhe, hän voi valittaa päätöksestä.

Lisätietoa viranomaisten toiminnasta sivulla Viranomaisasiointi

Lisätietoa oikeusvaltiosta sivulla Suomen oikeusjärjestelmä