Yhdistystoiminta

Yhdistystoiminta on kansalaistoimintaa, jossa ihmiset järjestäytyvät yhteen jonkin yhteisen asian puolesta. Yhdistystoiminta on Suomessa hyvin suosittua. Suomessa on paljon erilaisia yhdistyksiä eli järjestöjä ja säätiöitä. Järjestöt voivat tehdä vaikuttamistyötä jonkin aatteen edistämiseksi tai jonkin ihmisryhmän tilanteen parantamiseksi. Ne voivat myös esimerkiksi tarjota ihmisille liikunta-, kulttuuri- tai sosiaalipalveluja. 

Järjestöissä tutustuu toisiin ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista. Järjestöissä voi olla tavallisena jäsenenä, tai niiden toimintaan voi osallistua aktiivisemmin hallituksen jäsenenä tai muuna luottamushenkilönä. Järjestöissä voi osallistua vapaaehtoistoimintaan, ja monilla järjestöillä on myös palkattuja työntekijöitä. Järjestöjen toimintaa ohjaa muun muassa yhdistyslaki.

Yhdistystoiminta on tärkeä osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa

Kansalaistoiminnassa ihmiset osallistuvat aktiivisesti oman yhteiskuntansa kehittämiseen, oppivat uutta ja toimivat yhdessä. Kansalaistoimintaa tehdään usein yhdistyksissä eli järjestöissä. Suomessa oli vuonna 2024 noin 108 000 rekisteröityä yhdistystä ja noin 2 700 säätiötä. Näiden lisäksi Suomessa toimii runsaasti myös erilaisia rekisteröimättömiä ryhmiä, kerhoja ja muita ihmisten yhteenliittymiä.

Yhdistysten toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tavoittelu, mutta toiminta tuottaa monia hyötyjä järjestöissä toimiville ihmisille itselleen ja koko yhteiskunnalle. Monet järjestöt pyrkivät edistämään jotain aatetta, asiaa tai jonkin ryhmän etua yhteiskunnassa. Aate voi olla poliittinen, uskonnollinen tai yleisemmin arvoihin perustuva. Järjestöt voivat esimerkiksi tehdä viestintää ja vaikuttamistyötä, joilla ne pyrkivät edistämään yhteiskunnassa asioita, joita ne pitävät tärkeinä. 

Osa yhdistyksistä ja säätiöistä tuottaa myös palveluja. Osa palveluista tehdään yhteistyössä kunnan, hyvinvointialueen tai valtion kanssa. Järjestöt tarjoavat erityisesti liikunnan, kulttuurin ja harrastustoiminnan palveluja, mutta myös koulutusta sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. 

Järjestö voi esimerkiksi:

• järjestää toimintaa, johon ihmiset voivat osallistua, esimerkiksi harrastustoimintaa
• tarjota ohjausta ja neuvontaa sekä vertaistukea jossain asiassa
• järjestää kursseja ja koulutuksia
• osallistua kansalaiskeskusteluun ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti
• järjestää tiedotus- tai toimintakampanjoita
• tehdä varainhankintaa ja yritysyhteistyötä
• tuottaa palveluja
• järjestää yleisötapahtumia
• järjestää mielenosoituksia.

Yhdistystoiminnan taustalla on yhdistymis- ja kokoontumisvapaus

Suomessa kaikilla ihmisillä on yhdistymis- ja kokoontumisvapaus. Tämä tarkoittaa, että kaikilla on oikeus kuulua yhdistyksiin, osallistua yhdistysten toimintaan ja perustaa yhdistyksiä. Suomessa on tavallista, että ihmiset ovat jäseniä monessa eri järjestössä samanaikaisesti ja osallistuvat niiden toimintaan eri tavoin.

Järjestöjen toimintaa ohjaa Suomessa esimerkiksi yhdistyslaki. Se kertoo, miten järjestöissä tehdään päätöksiä ja miten vastuu yhdistyksen toiminnasta ja taloudesta jakaantuu. Muutoin julkinen hallinto pyrkii välttämään järjestöjen ohjaamista ja kunnioittaa järjestöjen valtaa päättää itse toiminnastaan.

Järjestöt tekevät usein varainhankintaa, eli pyytävät ihmisiä lahjoittamaan rahaa järjestön toimintaa varten esimerkiksi kerta- ja kuukausilahjoituksina. Rahankeräykseen vaaditaan keräyslupa, jonka myöntää Poliisihallitus. Ilman lupaa ei saa kerätä rahaa. Monet järjestöt saavat myös julkista rahoitusta toimintaansa varten.

Mitä järjestöissä voi tehdä?

Järjestössä voi olla mukana tavallisena jäsenenä tai voi osallistua järjestön hallituksen toimintaan. Toimimalla järjestössä oppii samalla suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä. Järjestössä toimiminen antaa myös mielekästä tekemistä. Samalla tutustuu muihin ihmisiin, jotka ovat kiinnostuneet samoista asioista. 

Monet järjestöt tarjoavat mahdollisuuksia osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoimintaa tehdään ilman palkkaa. Sitä tehdään usein esimerkiksi pari tuntia viikossa tai silloin tällöin. Ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan omaksi ilokseen, ja koska he haluavat edistää jotain itselleen tärkeää asiaa. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on suosittu harrastus Suomessa.

Järjestö voi olla myös työpaikka, sillä monilla järjestöillä on palkattuja työntekijöitä. Lisäksi järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa saa kokemusta, josta voi olla hyötyä myöhemmin työn saamisessa. Vapaaehtoistoiminnasta kannattaa mainita ansioluettelossa, sillä työnantajat usein arvostavat sitä. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa kertyvä osaaminen voi olla hyödynnettävissä myös tutkintoon johtavissa opinnoissa.

Järjestöjä on hyvin erilaisia ja erikokoisia

Järjestöt ovat tavoitteiltaan, toiminnaltaan ja taloudeltaan erilaisia ja monimuotoisia. Järjestön työntekijät voivat toimia hyvin vaativissa ammatillisissa tehtävissä ja järjestön rahoitus voi olla useita miljoonia euroja vuodessa. Monet järjestöt ovat kuitenkin pieniä ja ne toimivat pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin, usein paikallisesti. 

Suomessa on esimerkiksi:

• urheilu- ja liikuntajärjestöjä
• taide-, sivistys- ja kulttuuriyhdistyksiä
• ympäristöjärjestöjä
• sosiaali- ja terveysjärjestöjä
• ammattiyhdistyksiä ja yrittäjäjärjestöjä
• poliittisia yhdistyksiä
• ihmisoikeus- ja tasa-arvojärjestöjä
• monikulttuurisuusyhdistyksiä
• kaupunginosa- ja kyläyhdistyksiä.

Monilla paikkakunnilla on myös maahanmuuttaneiden perustamia yhdistyksiä, jotka tarjoavat seuraa, tukea ja toimintaa esimerkiksi tietystä maasta tai tietyltä alueelta Suomeen muuttaneille ihmisille. Nämä yhdistykset voivat olla hyviä paikkoja saada vertaistukea muilta Suomeen muuttaneilta ihmisiltä. Niissä voi esimerkiksi viettää omaan kulttuuriin kuuluvia juhlia yhdessä muiden kanssa.

Lisätietoja järjestötoiminnasta: Yhdistykset (infofinland.fi)