Arabi asuu Oulussa ja on valmis toimimaan yhteiskuntaorientaation kouluttajana arabian kielellä. Kulttuuriantropologian ja kansainvälisen oikeuden opinnot sekä uraohjaajan työt Oulussa tukevat osaamista yhteiskuntaorientaation kouluttajana ja toisinpäin.
Yhteiskuntaorientaation kouluttajien koulutus yllätti Arabin positiivisesti. Kurssi järjestettiin koronapandemian takia etäyhteyksin, ja etänä järjestetty koulutus onnistui Arabin mukaan yllättävän sujuvasti. ”Koin, että pystyin olemaan koulutuksessa mukana täysipainoisesti. Ilmapiiri oli luottamuksellinen – meillä oli tosi hyvä kouluttajaporukka, missä pystyi sanomaan suoraan, mitä ajatteli.”
Arabin mielestä yhteiskuntaorientaation kouluttajien koulutus on välttämätön. Pelisääntöjen ja rajojen vetämisen merkitys turvallisen kurssiympäristön luomisessa ovatkin Arabin mielestä yhteiskuntaorientaation kouluttajien koulutuksen tärkeimpiä oppeja.
”Ihmiset luulevat tietävänsä asioista. Esimerkiksi me tiedämme, miten suomalainen yhteiskunta toimii, koska olemme täällä asuneet. Mutta sitten ne muut näkökulmat: mitä ohjausmenetelmiä kouluttajana käyttää, miten vetää rajoja kurssilla ja kuinka rakentaa luottamuksellista ilmapiiriä.” Tällaiset asiat tekevät Arabin mielestä kouluttajien koulutuksesta erityisen tärkeän.
Hyvää yhteiskuntaorientaation kouluttajaa kuvaillessaan Arabi korostaa pitkäjänteisyyttä ja osallistujien aseman ymmärtämistä.
”Kouluttajan on hyvä jaksaa keskustella asioista juurta jaksaen, koska kurssilla voi olla osallistujia, jotka eivät tiedä aiheista mitään. Asiat tulee selittää miellyttävällä tavalla, koska pakolaistaustaisilla ihmisillä voi olla takanaan hyvinkin haastavia kokemuksia.” Arabi korostaa, että ohjauksen ja keskustelun tulee olla mielekästä. Lisäksi kouluttajan on oltava valmis oppimaan ja ottamaan vastaan uutta tietoa osallistujilta. ”Osallistujat ovat aikuisia, joilla on runsaasti kokemusta eri asioista”, Arabi muistuttaa.
Yhteiskuntaorientaation kouluttajan työskentelyssä kulmakiviä ovat Arabin mukaan luontainen palo työhön, ennakkoluulottomuus ja rajojen tunnistaminen. Kouluttajalla on oltava halua auttaa ja työskennellä maahanmuuttaneiden kanssa. Asenteen on oltava ennakkoluuloton, jotta kaikkien ryhmän jäsenten välinen avoin keskustelu on mahdollista. Kouluttajan on myös tunnistettava niin omat kuin ryhmänkin rajat.
”Suosittelen yhteiskuntaorientaation kouluttajien koulutusta kaikille, jotka haluavat tehdä merkittävää työtä ja auttaa ihmisiä oikeasti eikä pelkästään rahan takia.” Arabi muistuttaa myös, että kouluttajan työ voi yllättää. ”Se ei ole ohjaustyötä, vaan vuorovaikutuksen ja dialogin kautta tapahtuvaa uuden oppimista esimerkiksi sukupuolirooleista”, hän kertoo.
Arabi pitää omakielistä yhteiskuntaorientaatiota merkittävänä osallistujille, koska osalle se on ensikosketus yhteiskuntatietoon Suomesta omalla kielellä ja ymmärrettävällä tavalla.
Arabin mielestä omakielisen yhteiskuntaorientaation pitäisi olla integroitu pakollisena osana kotoutumissuunnitelmaan. ”Ihmisillä voi olla väärää tietoa Suomesta, joka leviää huhupuheiden välityksellä. Yhteiskuntaorientaatiolla on merkittävä rooli oikean tiedon levittämisessä.”
Artikkelin on kirjoittanut Navigaattori 2.0 -hankkeen suunnittelija Katja Korhonen.
Yhteiskuntaorientaation konseptia kehitetään Navigaattori 2.0 -hankkeessa, joka jatkuu kesäkuun2022 loppuun asti. Hanke toteutetaan Suomen Pakolaisavun ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestö IOM:n Suomen-toimiston yhteishankkeena. Rahoittajana toimii EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Voit lukea hankkeesta lisää IOM Suomen verkkosivuilta: Navigaattori-hanke | IOM Finland