Posted on

Pakolaisavussa kevään aikana järjestetystä yhteiskuntaorientaation kouluttajien koulutuksesta valmistui neljä kouluttajaa. Yksi uusista kouluttajista on kuopiolainen Inabat Seytnazarova. Hän korostaa omakielisen tiedon merkitystä kotoutumisen alkuvaiheessa.

Yhteiskuntaorientaation toteuttaminen edellyttää omakieliseltä kouluttajalta hyvin monipuolista osaamista. Kouluttajalla on oltava hyvä ymmärrys suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta, pedagogista osaamista ja kykyä ohjata ryhmässä käytävää keskustelua. Pakolaisavussa on koulutettu yhteiskuntaorientaation kouluttajia vuodesta 2019 lähtien, ja tänä keväänä koulutus järjestettiin viidettä ja toistaiseksi viimeistä kertaa. Kouluttajien koulutuksen kesto on 68 tuntia, ja sen aikana perehdytään yhteiskuntaorientaation tavoitteisiin, toteutukseen, dialogiseen menetelmään ja oppisisältöön.

Kuvassa on blogikirjoitusta varten haastateltu Inabat Seytnazarova.
Inabat Seytnazarova

Yksi kevään koulutuksesta valmistuneista on kuopiolainen Inabat Seytnazarova, joka työskentelee omavalmentajana Osallisena -hankkeessa ja Kuopion työllisyyden kuntakokeilussa. Hän tekee työllisyyspalveluihin liittyvää asiakas- ja kehittämistyötä ja työskentelee kiintiöpakolaisten kanssa, jotka ovat hankkeen kohderyhmää.

Uzbekistanista lähtöisin oleva Inabat on opiskellut ja asunut ennen Suomeen muuttamistaan useassa eri maassa. Kotimaassa tehtyjen opintojen lisäksi hän on suorittanut Intiassa maisterin tutkinnon englannin kielestä ja kirjallisuudesta sekä tohtorin tutkinnon Filippiineillä kehitys- ja viestinnän alalta. Inabat on aina pitänyt omakielisyyttä tärkeänä.  ”Kun itse saavuin Suomeen, tilanne oli hankala, koska en tiennyt mitään Kelasta, maistraatista tai oleskeluluvista. Se oli aivan uutta. Vaikka olen asunut erilaisissa paikoissa, Suomessa tilanne on tosi erilainen. Ja vaikka puhuin englantia, se oli silti hankalaa. Esimerkiksi kun menin te-toimistoon työnhakijaksi, en tiennyt yhtään, mitä minun pitää tehdä. Viime vuonna aloin työskentelemään kiintiöpakolaisten kanssa, ja ymmärrän että tilanne on tosi vaikea heille.”

Inabat haluaa markkinoida yhteiskuntaorientaatiota omalla alueellaan ja toivoisi voivansa ohjata asiakkaitaan osallistumaan yhteiskuntaorientaatioihin. ”Asiakkaat tarvitsevat näitä koulutuksia. Etenkin äitejä, jotka ovat olleet lapsen kanssa kotona, tulee tukea ja aktivoida. Kuopiossa yksi asiakas osallistui minun ohjaamana darinkieliseen orientaatioon. Hän oli todella tyytyväinen, ja kiitti minua kovasti. Hänen lapsensa on koululainen ja aiemmin hän ei tuntenut Suomen koulutusjärjestelmää, mutta nyt hän ymmärtää sen toimintaa hyvin.”

Yhteiskuntaorientaatio uuteen kotoutumislakiin?

Kotoutumislakia ollaan Suomessa uudistamassa ja lakiesityksen mukaan yhteiskuntaorientaatio tulisi osaksi alkuvaiheen kotoutumispalveluita. Inabatin mukaan uusi palvelu on tarpeellinen. ”Se on tosi hyvä asia. Suomi ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja on tarpeen investoida alkuvaiheeseen antamalla tietoa omakielisesti. Tiedon myötä ihminen saa ymmärrystä ja kykenee hoitamaan omia asioitaan itse, se helpottaa. Koko elämä voi onnistua paremmin. Toivon, että kaikilla on mahdollisuus ja velvollisuus osallistua yhteiskuntaorientaatioon ja hyötyä siitä. Suomi tekee tosi hyvää työtä tarjoamalla kotoutumiskoulutuksen ja kielen opetusta, mutta alussa omalla kielellä saatava koulutus on tärkeä.” Inabatin mukaan yhteiskuntaorientaatio on parempi tarjota lähikoulutuksena, sillä yhteisessä luokkatilassa on helpompaa osallistua ja keskittyä opetukseen.

”Jos haluamme, että kaikki ovat Suomessa tasavertaisessa asemassa, meidän tulee tarjota tällaisia koulutuksia”, Inabat toteaa. Hän katsoo, että yhteiskuntaorientaation vaikutus on merkittävä ja siksi siihen kannattaa satsata. ”Kun investoidaan tarjoamalla tällainen palvelu, ihmiset saavat paljon tietoa, he voivat menestyä, tehdä työtä, maksaa veroa. On tärkeää ajatella ihmisiä, ja myös yhteiskuntaa. Se voi myös vähentää syrjintää. Kun ihminen tuntee omat oikeutensa ja velvollisuutensa, se voi lisätä hänen itsevarmuuttaan ja motivaatiotaan. Ajattelen, että se voi vaikuttaa.”

Inabat voi toimia yhteiskuntaorientaation kouluttajana venäjän- ja englanninkielisille ryhmille. Kaikkiaan Pakolaisapu on kouluttanut eri kielisiä yhteiskuntaorientaation kouluttajia kolmisenkymmentä.

Yhteiskuntaorientaatiolla voidaan nopeuttaa kotoutumista Suomeen, tukea osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyviä väestösuhteita. Oikea-aikainen tieto tukee tehokkaasti myös vanhemmuutta.

Pakolaisapu ylläpitää kouluttajista ajankohtaista listaa. Yhteiskuntaorientaation järjestämisestä ja kouluttajan palkkaamisesta kiinnostunut taho voi pyytää kouluttajalistan Pakolaisavusta.

Artikkelin on kirjoittanut Navigaattori 2.0 -hankkeen asiantuntija Heidi Nikula.

Yhteiskuntaorientaation konseptia kehitetään Navigaattori 2.0 -hankkeessa, joka jatkuu kesäkuun 2022 loppuun asti. Hanke toteutetaan Suomen Pakolaisavun ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Suomen-toimiston yhteishankkeena. Rahoittajana toimii EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Voit lukea hankkeesta lisää IOM Suomen verkkosivuilta: Navigaattori-hanke | IOM Finland