Omakielisesti, dialogisesti ja pätevän kouluttajan johdolla
Omakielinen yhteiskuntaorientaatiokurssi järjestettiin Hirvensalmella helmi-maaliskuussa. Osallistujat olivat hiljattain Kongosta saapuneita kiintiöpakolaisia. He odottivat kotoutumiskoulutuksen alkamista, joten yhteiskuntaorientaation ajoitus oli mainio. Kurssi pyrittiin järjestämään 70-tuntisena ja siihen osallistui kaksi perhettä (yhteensä 8 henkilöä). Koulutuksen vetäjänä toimi Suomen Pakolaisavun koulutuksen suorittanut omakielinen kouluttaja. Kurssin kieli oli kinyaruanda.
Kurssin opetusmenetelmä oli dialoginen. Opetussisältö perustui Suomi – yhteiskuntaorientaation oppikirjaan. Oppikirja käsittelee suomalaisen yhteiskunnan peruselementtejä, kuten arvoja, oikeuksia, velvollisuuksia ja arkipäivän käytäntöjä.
Käytännön järjestelyt
Koulutuksen suunnittelu alkoi kartoittamalla muiden kurssia järjestäneiden kuntien kokemuksia. Kun kurssi päätettiin toteuttaa, järjestäjätaho pyysi kouluttajien yhteystietoja Suomen Pakolaisavulta. Kouluttajan palkkaaminen ja kurssiohjelman suunnittelu oli järjestäjätahon päävastuulla. Kouluttajissa oli kinyaruandankielinen henkilö, kenen kanssa päätettiin tehdä yhteistyötä. Viestiminen järjestäjän ja kouluttajan välillä sujui puhelimitse.
”Olin usein kouluttajaan yhteydessä virka-ajan ulkopuolella, koska kouluttaja toimi päivisin tulkin töissä. Tämä ei kuitenkaan haitannut, koska olen tottunut joustamaan työssäni”, Sirviö kertoi.
Kuten jo mainittu, kurssi järjestettiin helmi-maaliskuussa. Kurssi järjestettiin kolmena päivänä viikossa; maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9–15. Kurssipäiviin sisältyi ruoka- ja kahvitauko. Torstaisin ja perjantaisin osallistujilla oli muuta kotoutumissuunnitelmaan liittyvää ohjelmaa. Järjestäjätaho piti tätä toimivana menettelynä.
Tiloina toimi paikallisen toimijan kerhohuone, mikä oli koronapandemian takia suljettu. Tilat saatiin kuitenkin lopulta kurssikäyttöön.
”Saimme myös hankittua kaikille osallistujille suomenkielisen yhteiskuntaorientaation oppikirjan. Tämä vaikutti olevan osallistujille hyvin tärkeää. Kuulimme, että joillekin tämä oli heidän ensimmäinen oma kirjansa. Jotkut osallistujat alkoivat kirjoittaa sanoja omalla kielellään suomenkielisten sanojen rinnalle”, Sirviö kuvaili tyytyväisenä.
Matkalla selvitettyjä haasteita
Läsnäolokoulutuksen järjestäminen koronapandemian aikana osoittautui haastavaksi. Hirvensalmella jouduttiin poikkeamaan alkuperäisestä suunnitelmasta, kun kurssin viimeisillä kahdella viikolla kokoontumisrajoitukset muuttuivat ja alueella sai kokoontua maksimissaan 5 henkilöä. Pandemialääkäriä konsultoitiin asiasta, minkä jälkeen järjestäjät päätyivät jakamaan yhteiskuntaorientaation osallistujat kahteen pienryhmään. Näin yksi perhekunta osallistui koulutukseen aamupäivällä (klo 9–12) ja toinen iltapäivällä (klo 12–15). Tämä johti siihen, ettei kurssi aivan toteutunut 70-tuntisena, vaikka näin oltiin alun perin suunniteltu.
”Olemme todella iloisia siitä, että pystyimme tarjoamaan tällaisen kurssin vastasaapuneille kiintiöpakolaisille koronapandemian aikana”, Sirviö totesi.
Koska Etelä-Savossa ei asu Suomen Pakolaisavun kouluttamia yhteiskuntaorientaation kouluttajia, omakielinen kouluttaja palkattiin kauempaa. Kouluttaja ajoi maanantaisin kurssipäivän päätteeksi Mikkeliin, missä hänelle oli järjestetty hotellimajoitus kurssipäiville maanantaista keskiviikkoon.
Kurssin päätös
Osallistujat saivat kurssin käymisestä todistuksen, joka oli useimmille elämänsä ensimmäinen. Perheet kokivat, että he saivat paljon hyödyllistä tietoa yhteiskunnan palveluista, naisten oikeuksista ja sananvapaudesta. Lisäksi he ymmärsivät, että Suomessa oikeusjärjestelmä ei ole korruptoitunut. Kun tietoisuus yhteiskunnasta kasvaa, on myös helpompi hahmottaa omaan elämään liittyviä kokonaisuuksia ja mahdollisuuksia uudessa kotimaassa.
”Osallistujat vaikuttivat hyvin tyytyväisiltä kurssiin. Hymyt olivat viimeisellä tapaamisella herkässä. Annoimme heille kurssin läpäisyn johdosta ruusut, koska näin on täällä uudessa kotimaassa usein tapana. Kävi ilmi, että näin on toimittu myös heidän lähtömaassaan”, Sirviö summasi hymyillen.
Artikkelin on kirjoittanut Navigaattori 2.0 -hankkeen suunnittelija Katja Korhonen. Jos haluat kysyä lisää yhteiskuntaorientaatiosta tai sen järjestämisestä, ole yhteydessä Katjaan (katja.korhonen@pakolaisapu.fi).