YHTEISKUNTAORIENTAATIO.FI

Opetusmuoto

Yhteiskuntaorientaation vetää tehtävään koulutuksen saanut Yhteiskuntaorientaation kouluttaja. Keskeistä yhteiskuntaorientaatiossa on, että osallistujat pääsevät kuuntelemaan, kysymään ja keskustelemaan.

Onnistuneessa yhteiskuntaorientaatiossa ei ole kyse yksipuolisesta informoimisesta, vaan kouluttaja avaa käsiteltäviä teemoja ryhmässä käytävän yhteisen keskustelun kautta. Kouluttajan työskentelyote ohjaa osallistujia pohtimaan tietojaan ja aikaisempia kokemuksiaan käsiteltäviin aiheisiin liittyen. Keskustelun kautta kouluttaja rakentaa osallistujille siltaa ymmärtää suomalaista kulttuuria ja yhteiskunnan toimintaa.

Kouluttajan tehtävänä on perehdyttää osallistujia suomalaiseen yhteiskuntaan ja tukea heitä Suomeen kotoutumisessa. Kouluttaja ohjaa ryhmässä käytävää dialogia pyrkien rakentamaan luottamuksen ilmapiiriä. Keskustelu ja näkemysten jakaminen tukee ryhmää tarkastelemaan oppimaansa eri näkökulmista, mikä auttaa asioiden ymmärtämistä ja omaksumista.

Kouluttaja voi hyödyntää opetuksensa tukena erilaisia osallistavia menetelmiä ja ryhmätöitä. Myös vierailevat puhujat ja vierailukäynnit syventävät eri teemojen tuntemusta. Esimerkiksi poliisin kutsuminen vierailevaksi puhujaksi on ollut osallistujista kiinnostavaa. Monilla voi olla negatiivisia kokemuksia poliisista lähtömaistaan ja suomalaisen poliisin kohtaaminen ja kysymysten esittäminen on ollut hyvä kokemus.

Yhteiskuntaorientaation opetus ja keskustelu tukevat osallistujaa rakentamaan kokonaiskuvaa suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Tämä helpottaa myös uusien asioiden oppimista jatkossa.

 

Ote ulkoisen arvioinnin raportista

”Pedagogisesti omakielinen yhteiskuntaorientaatiokurssi rakentuu eri aiheiden ja tiedon käsittelyn rinnalla käytävään yhteiseen, dialogiseen keskusteluun. Vuorovaikutteisella työskentelyotteella pyritään edistämään uuden tiedon oppimista sekä syventämään sen omakohtaista ymmärtämistä. Samalla halutaan käydä asenteisiin ja arvoihin liittyvää keskustelua siitä, mitä tämä ”uusi tieto” merkitsee osallistujien ja heidän perheittensä arjessa. Tavoitteena on yhdistää osallistujien aiemmat kokemukset heidän tämänhetkiseen elämäntilanteeseensa. Samalla pyritään siihen, että tätä keskustelua käydään ilman aiempia kokemuksia ja nykyistä tilannetta vertailevaa tai näitä keskenään arvottavaa ”ennen–jälkeen” -latausta.”

Vanhanen, Sari (20.6.2018) Ulkoisen arvioinnin raportti, Kotikunta – Tukea kotouttamistyöhön kiintiöpakolaisia vastaanottaville kunnille (2016–2018), Siirtolaisuusinstituutti

 

Yhteiskuntaorientaation valtakunnallinen oppimateriaali

Yhteiskuntaorientaation tavoitteena on, että osallistuja oppii ihmisoikeuksista ja demokraattisista arvoista, yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista, kuinka suomalainen yhteiskunta on rakentunut sekä käytännön arkielämää koskevista asioista. Suomi – Yhteiskuntaorientaation oppikirja on tuotettu yhteiskuntaorientaatiokurssin opetusta varten. Oppikirjaa voivat käyttää sekä yhteiskuntaorientaation kouluttajat että opiskelijat. Se on vapaasti hyödynnettävissä.

Suomi – Yhteiskuntaorientaation oppikirjan ensimmäinen versio valmistui syksyllä 2017. Tämä oppikirja löytyy suomeksi, ruotsiksi, arabiaksi, somaliksi, englanniksi, dariksi ja ranskaksi. Suomenkielisestä oppikirjasta on tehty toinen, päivitetty versio, ja se on valmistunut syksyllä 2020. Tulevaisuudessa päivitetään myös muita kieliversioita.

Yhteiskuntaorientaation oppikirjaa kehitetään edelleen. Mikäli otatatte yhteiskuntaorientaation oppikirjan käyttöönne, toivomme saavamme siitä tietoa ja palautetta. Lisäksi voit osallistua ja vaikuttaa oppikirjan kehittämiseen lähettämällä palautetta ja parannusehdotuksia osoitteeseen toimisto@pakolaisapu.fi.

 

Lataa oppikirja 2017

Lataa oppikirja 2020

Kurssista sanottua

“Opin paljon. Lyhyesti: opin laeista, järjestelmästä ja millä tavoin toimia suomalaisten kanssa. Ja myös tykkään enemmän Suomesta kurssin jälkeen.”

“Kurssin ansiosta ymmärrän paremmin oikeuksiani ja velvollisuuksiani. Nyt pystyn paremmin hoitamaan asioita ja osaan toimia ongelmatilanteissa.”

“Olen saanut paljon tärkeää tietoa kurssilta. Tieto auttaa minua suunnittelemaan tulevaisuuttani.”

“Kurssi äidinkielellä on todella tärkeä asia. Suurella osalla uusista tulijoista suomen kielen taito ei ole hyvä. Tästä syystä jos kurssi olisi vain suomen kielellä se ei olisi hyödyllinen meille ja muille.”

“Ennen kurssia emme ymmärtäneet asioita, joista meille oli kerrottu suomen kielellä. Meidän pitää ymmärtää meille tarjottu tieto, koska meidän tulee tietää suomalaisesta yhteiskunnasta.”

“Tietoa annettiin riittävästi ja järjestäjät olivat suunnitelleet kurssin hyvin. Onnistunut kurssi, loistavaa. Odotimme aina innokkaasti tiistaipäivää, koska silloin saatiin uutta tietoa. Kurssi oli mielenkiintoinen ja saamamme tieto sai meidät nostamaan hattua suomalaisille, heidän menestykselleen ja kehitykselle. Vaikka Suomessa oli vaikeuksia, silti he pääsivät samalle tasolle muiden maiden kanssa. Tietoa annettiin selkeästi ja ymmärrettävästi. Ilmapiiri oli myönteinen ja annettiin tietoa siitä, mikä liittyy pakolaisten asemaan, elämään ja mahdollisuuksiin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.”