Ihmisellä on suuremmat mahdollisuudet kotoutua, jos hän saa hyvän ymmärryksen siitä, miten uusi yhteiskunta toimii.
Näin on todennut ruotsalainen integraatiotutkija Thomas Winman Högskolan Västistä.
Yhteiskunnan jäsenenä toimiminen ja omien asioiden hoitaminen edellyttää kansalaistaitoja, jotka perustuvat tietoon yhteiskunnasta. Esimerkiksi yhteiskunnallinen osallistuminen ja vaikuttaminen on vaikeaa, jos ei tunne riittävän hyvin järjestelmää, pelisääntöjä eikä omia oikeuksia ja velvollisuuksia.
Tietoa tarvitaan, mutta se on hyödytöntä, jos sitä ei osaa liittää laajempaan asiayhteyteen tai se tulkitaan väärin. Yhteiskuntaorientaatiossa osallistujat pääsevät tutustumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin omalla kielellään ja yhtenäisenä kokonaisuutena. Teemoja käsitellään historiallisen kehityksen kautta, mikä auttaa ymmärtämään asioiden taustoja ja syy-seuraussuhteita. Saatujen kurssipalautteiden perusteella osallistujat ovat arvostaneet historiaan ja Suomen tarinaan tutustumista erityisen paljon. Historialliseen kehitykseen tutustuminen auttaa ymmärtämään syvemmin suomalaista kulttuuria ja rakentamaan osaltaan kokemusta Suomeen kuulumisesta.
Pakolaisavun suositus
Pakolaisapu suosittaa, että alkuvaiheen kotoutumispalveluihin kuuluisi omakielinen yhteiskuntaorientaatio-kurssi, jolla taattaisiin kaikkien saavan perustavanlaatuiset tiedot suomalaisesta yhteiskunnasta sekä omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Jotta yhteiskuntaorientaation tasalaatuisuus ja yhdenvertaisuus voitaisiin varmistaa, sen tulisi pohjata kansalliseen standardiin ja sille tulisi määrittää selkeä oppisisältö, laajuus ja muoto. Lisäksi on tarpeen kouluttaa omakielisiä yhteiskuntaorientaation kouluttajia sekä seurata kurssin toteutusta valtakunnallisin ja vuosittaisin arviointiraportein.
Yhteiskuntaorientaatio tulisi tarjota ainakin kaikille pakolaistaustaisille maahanmuuttajille ja heihin rinnastettaville, myös esimerkiksi kotiäideille, ikääntyneille ja jo työllistyneille maahanmuuttajille.
Yhteiskuntaorientaation kehittäminen Pakolaisavussa
Omakielistä yhteiskuntaorientaatio-kurssia on kehitetty Pakolaisavussa yhdessä laajan yhteistyöverkoston kanssa. Pakolaisavussa nähtiin tarvetta kehittää ja systematisoida sitä, miten maahanmuuttajille annetaan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta kotoutumisen alkuvaiheessa. Maahanmuuttajien yhteiskuntatiedon opetuksesta on myös toistaiseksi puuttunut valtakunnallisesti hyödynnettävissä oleva oppimateriaali, joka avaisi suomalaista yhteiskuntaa selkeäkielisesti ja tulijoiden tarpeisiinsa perustuen.
Yhteiskuntaorientaatio-kurssikonsepti on kehitetty osana Kotikunta-hanketta (2016–2018), joka rahoitettiin EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta. Kehittämistyö jatkui saman rahoittajan tuella Navigaattori-hankkeen (2018-2021) alaisuudessa. Suuret kiitokset Euroopan unionille ja sisäministeriölle työmme tukemisesta.
Omakielisen yhteiskuntaorientaation kehittämistyössä on otettu mallia Ruotsin Samhällsorientering-kurssista sekä kurssia varten luodusta Om Sverige -kirjasta. Yhteistyötä on tehty erityisesti Göteborgin kaupungin ja Länsi-Göötanmaan lääninhallituksen kanssa.
Lue lisää Ruotsin Samhällsorientering-kurssista
Ote Kotikunta-hankkeen ulkoisen arvioinnin raportista
”Kurssitapaamisten yhteydessä osallistujat kertoivat, kuinka asiasisältöjen ymmärtäminen ja opitun soveltaminen ovat sittemmin heijastuneet heidän omassa arjessaan joko viranomaistapaamissa, oman lähipiirin ja omien lasten opastamisessa tai muutoin perheen eri tilanteiden ratkaisuissa. Näin ollen kurssin voi ajatella lisänneen heidän osallisuudentunnettaan ja voimaantumistaan sikäli, että he ovat tämän myötä pystyneet hoitamaan omaan elämäntilanteeseensa liittyviä asioita aiempaa paremmin. Myös kokemus tai varmuus siitä, että tietää ”elävänsä oikein” ilman että joutuu tahattomasti hankaluuksiin, on tullut esiin kurssipalautteissa sekä kursseille osallistuneiden kanssa käydyissä keskusteluissa.
Suhteessa kotoutumiskoulutuksen sisältöön, jossa painottuvat työllistymiseen liittyvät seikat, Omakielinen yhteiskuntaorientaatio -kurssi tarjoaa osallistujille kokonaisvaltaisempaa tietoa yhteiskunnan toiminnasta sekä vahvistaa heidän aktiivista kuntalaisuuttaan.”
Vanhanen, Sari (20.6.2018) Ulkoisen arvioinnin raportti, Kotikunta – Tukea kotouttamistyöhön kiintiöpakolaisia vastaanottaville kunnille (2016–2018), Siirtolaisuusinstituutti
Lähteet ja lisätietoa:
- Lahtinen, Katri & Kuusiholma, Taneli (2018)
Omalla kielellä alkuun: omakielisten orientaatiojaksojen pilotointi Uudenmaan TE-toimiston uusille kotoutuja-asiakkaille - Rasilainen, Lilli (2016) Kotoutuminen kuntoon! : Ehdotuksia kotoutumista tukevan koulutuksen parantamiseksi
- Ruotsin Samhällsorientering-kurssista (26.3.2015) pidetyn konferenssin materiaalit
- Vesterlind, Marie & Winman, Thomas (2015)
Knowing In Practice: The use of dialogue as a pedagogical method in integration work
Nordic Journal of Migration Research 5:4, 168-176.