Suomen oikeusjärjestelmä

Suomi on oikeusvaltio. Se tarkoittaa, että julkinen valta perustuu lakiin. Eri vallan muodot on jaettu eri toimijoille, jotta valta ei keskity liikaa. Oikeusvaltiossa kunnioitetaan perustuslain kaikille ihmisille takaamia perusoikeuksia sekä kansainvälisten sopimusten takaamia ihmisoikeuksia. 

Suomessa ihmiset yleensä ajattelevat, että lain noudattaminen on tärkeää. Lait ovat yhteiskunnan yhteisiä pelisääntöjä. Ne turvaavat yhteiskunnan yleistä järjestystä. Lait perustuvat yhteiskunnassa jaettuihin arvoihin ja käsityksiin siitä, kuinka ihmisten täytyy toimia yhteiskunnassa.

Poliisi ja muut viranomaiset valvovat, että ihmiset noudattavat lakia. Poliisi myös selvittää rikoksia. Tuomioistuimilla on puolestaan valta arvioida, onko joku rikkonut lakia, ja määrätä rangaistus. Suomessa viranomaiset noudattavat yleensä lakia ja korruptiota on vähän. Jos on sitä mieltä, että viranomainen ei ole toiminut lain mukaisesti, voi tehdä kantelun oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle.

Oikeusvaltiossa julkisen vallan käyttö perustuu lakiin

Suomi on oikeusvaltio. Se tarkoittaa, että julkinen valta perustuu lakiin. Yhteiskunnassa valta on jaettu eri toimijoille, jotta se ei keskittyisi liikaa yhdelle taholle. Vallan kolmijako-opin mukaisesti lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettu toisistaan. Silloin valtaa on vaikeampi käyttää väärin. Jaolla pyritään muun muassa turvaamaan ihmisten tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua.

Suomen tärkein laki on perustuslaki 

Perustuslaki määrää, kuinka Suomen valtio toimii ja mitkä ovat ihmisten perusoikeudet Suomessa. Suomen nykyinen, uudistettu perustuslaki tuli voimaan vuonna 2000. 

Perustuslaki on korkeammassa asemassa kuin muut lait. Eduskunnan täytyy lakeja säätäessään varmistaa, että muut lait eivät ole ristiriidassa perustuslain kanssa. Jos jokin toinen laki on ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on käsiteltävänä olevassa asiassa annettava etusija perustuslain säännökselle.

Perustuslain mukaan Suomi on tasavalta. Valta päättää maan asioista on kansalla. Perustuslaki määrää, miten esimerkiksi kansanedustajat, ministerit ja presidentti valitaan. Se määrää myös, miten lakien säätäminen eduskunnassa tapahtuu.

• Lisätietoa Suomen hallintojärjestelmästä sivulla Suomen hallintojärjestelmä 
• Lisätietoa Suomen laeista: Finlex.fi

Oikeusvaltiossa kunnioitetaan perus- ja ihmisoikeuksia

Oikeusvaltiossa kunnioitetaan lakeja sekä ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Perusoikeudet määritellään perustuslaissa. Perusoikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus yhdenvertaiseen kohteluun, vapauteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Perusoikeuksiin kuuluvat myös esimerkiksi oikeus maksuttomaan perusopetukseen sekä oikeus välttämättömään toimeentuloon.

Lisätietoa perusoikeuksista sivulla Yksilön oikeudet ja velvollisuudet

Ihmisoikeudet määritellään kansainvälisissä sopimuksissa. Ihmisoikeuksien perusasiakirja on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 hyväksytty ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Suomi on hyväksynyt YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja sitoutunut sen periaatteisiin. 

Ihmisoikeuksien määritelmään kuuluu, että:

• Ihmisoikeudet ovat yleismaailmallisia. Tämä tarkoittaa, että ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle maailman ihmiselle ja ne että ovat samat kaikkialla maailmassa.
• Ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia. Tämä tarkoittaa, että ihmisoikeuksia ei voi ottaa keneltäkään pois. Edes ihminen itse ei voi luovuttaa pois omia ihmisoikeuksiaan.
• Ihmisoikeudet ovat jakamattomia. Tämä tarkoittaa, että ihmisoikeudet eivät toteudu, elleivät kaikki niistä toteudu. Kaikki ihmisoikeudet ovat yhtä tärkeitä ja toisistaan riippuvaisia. 
• Ihmisoikeudet ovat perustavanlaatuisia. Tämä tarkoittaa, että ihmisoikeudet ovat erityisen tärkeitä oikeuksia. Jos vaatii itselleen jotain oikeutta, täytyy olla valmis antamaan se myös muille.

Lisätietoa YK:N ihmisoikeuksien julistuksesta: Universal declaration of human rights (ohchr.org) 

Oikeuslaitos ylläpitää oikeusvaltiota ja jokaisella on oikeusturva

Oikeusvaltioon kuuluu myös oikeusturva. Oikeusturva tarkoittaa, että kaikilla on yhtäläinen oikeus saada asiansa puolueettoman tuomioistuimen tai muun viranomaisen käsiteltäväksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivästystä. Kaikki asiat käsitellään oikeudessa lain mukaan, tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Suomen lainsäädännön mukaan ihmistä täytyy kohdella syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.

Oikeusvaltiota pitää yllä oikeuslaitos. Oikeuslaitokseen kuuluvat tuomioistuimet, valtion oikeusaputoimistot, Syyttäjälaitos, Ulosottolaitos, talous- ja velkaneuvonta, yleinen edunvalvonta sekä Rikosseuraamuslaitos. Oikeuslaitos vastaa siitä, että rikoksista tulee oikeudenmukainen rangaistus. Esitutkintaviranomaiset selvittävät rikoksia ja varmistavat, että kansalaiset voivat elää rauhassa ja turvassa. 

Rikos on teko, josta on Suomen laissa säädetty rangaistus. Suomessa kaikki 15 vuotta täyttäneet ovat rikosoikeudellisessa vastuussa tekemisistään. Se tarkoittaa, että kaikki vähintään 15-vuotiaat voivat saada syytteen ja tuomion, jos he tekevät rikoksen. 

Lait ovat yhteiskunnan yhteisiä pelisääntöjä 

Suomessa kaikkien täytyy noudattaa Suomen lakia. Kun ihminen asuu ja elää Suomessa, hänen on tärkeää tuntea Suomen lait. Lait turvaavat kaikkien oikeuksia ja yhteiskunnan yleistä järjestystä.

Lakien noudattamista pidetään Suomessa yleisesti tärkeänä. Lain rikkominen on tuomittavaa eikä sitä hyväksytä. On tärkeää, että lait noudattavat ihmisten yleistä oikeustajua, eli käsitystä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos laki ja ihmisten oikeustaju ovat ristiriidassa, kunnioitus lakia kohtaan vähenee.

Suomessa lakeja säätää eduskunta. Lisäksi Suomessa noudatetaan myös kansainvälisiä sopimuksia, kuten YK:n ihmisoikeusjulistusta, pakolaissopimusta, lasten oikeuksien sopimusta ja vammaissopimusta sekä Euroopan unionin asetuksia, direktiivejä ja säännöksiä. Euroopan unionin asetukset ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä Suomessa. Direktiivi on ohje, jonka mukaan EU:n jäsenmaiden täytyy säätää asiasta kansallisessa lainsäädännössä.

Direktiivien osalta jäsenvaltioilla on enemmän mahdollisuuksia valita, miten ohje toteutetaan kansallisessa lainsäädännössä.

Lait perustuvat yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Arvoilla tarkoitetaan asioita, joita ihmiset pitävät tärkeinä ja tavoiteltavina. Eri kulttuureilla ja uskonnoilla on erilaisia arvoja, mutta toisaalta samassa kulttuurissa elävillä ihmisillä on erilaisia henkilökohtaisia arvoja. 

Lisätietoa Suomalaisen yhteiskunnan arvoista sivulla Suomalaisen yhteiskunnan arvoja

Normit ovat vakiintuneita ajatuksia, sääntöjä tai käskyjä siitä, miten ihmisten täytyy käyttäytyä. Normit kertovat, mitä pidetään hyväksyttävänä käytöksenä, oikeana ja vääränä ja miten ihmisten pitäisi elää.

Suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja ovat ajatus yhteisestä hyvästä sekä vapaus, ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus. Jokaisella ihmisellä täytyy olla mahdollisuus opiskella, saada ammatti ja menestyä elämässä. Nämä arvot muodostavat vakaan pohjan hyvälle ja oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle. 

Suomi on maallinen eli sekulaarinen maa. Suomen lait eivät suoraan perustu mihinkään uskontoon. Eurooppalaiset lait perustuivat yleisesti vielä 1500- ja 1600-luvuilla Raamatun teksteihin. Vuonna 1734 Ruotsissa, johon Suomi silloin kuului, tehtiin suuri lainuudistus ja sen myötä siirryttiin maalliseen lainsäädäntöön.

Suomi on hyvän hallinnon maa

Suomen oikeusjärjestelmä tarkoittaa sitä tapaa, jolla oikeus toimii Suomessa ja jolla viranomaiset valvovat oikeuden käyttöä. Suomi on hyvän hallinnon maa. Hyvä hallinto tarkoittaa, että yhteiskunta on toimiva ja tasa-arvoinen, ja että viranomaiset toimivat puolueettomasti ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Ihmiset voivat toteuttaa oikeuksiaan sekä velvollisuuksiaan ja korruptiota on vähän. 

Lisätietoa hyvän hallinnon periaatteista sivulla Viranomaisasiointi

Korruptio tarkoittaa sitä, että viranomaiset voi lahjoa eivätkä he aina noudata sääntöjä tai lakia työssään. Korruptiota on esimerkiksi, jos joku antaa tai saa vastapalvelusta vastaan rahaa tai muita etuuksia, joihin hänellä ei ole laillista oikeutta. Korruptiota on myös esimerkiksi sukulaisten tai ystävien suosiminen päätöksenteossa tai esimerkiksi se, että poliitikko on mukana tekemässä päätöstä, joka hyödyttää suoraan hänen omistamaansa yritystä.

Suomessa pyritään luomaan tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa. Siksi esimerkiksi ihmisten tuloeroja tasoitetaan verotuksen avulla. Tulojen tasa-arvoisuus lisää ihmisten luottamusta yhteiskuntaan ja vähentää korruptiota. Suomi kuuluukin maailman vähiten korruptoituneiden maiden joukkoon. Väärinkäytöksiä esiintyy joskus Suomessakin, mutta niihin pyritään puuttumaan tehokkaasti.

Suomen oikeusjärjestelmässä eri tehtävät ja valta on jaettu eri toimijoille

Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä eduskunta säätää lait. Poliisi ja muut viranomaiset valvovat, että ihmiset noudattavat lakia. Tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa eli arvioivat, onko joku toiminut lain vastaisesti. Tuomioistuimilla on myös valta määrätä rangaistus, jos joku on rikkonut lakia. Tuomioistuimet, poliisi ja muut viranomaiset tekevät työtään politiikasta riippumattomasti.

Viranomaiset valvovat lakien noudattamista

Suomessa viranomaiset valvovat, että ihmiset noudattavat lakeja. Yhteiskunnan turvallisuutta valvovat pelastuslaitos, poliisi, Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat yhdessä. Puolustusvoimien tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Poliisi ylläpitää yleistä turvallisuutta ja järjestystä maan sisällä. Poliisi on Suomessa arvostettu viranomainen. 

Poliisi myös tutkii rikoksia ja yrittää ehkäistä rikollisuutta. Jokainen voi ilmoittaa poliisille, jos epäilee, että rikos on tapahtunut. Rikosilmoituksen voi tehdä poliisiasemalla, puhelimessa tai internetissä. Ilmoitus voi olla suullinen tai kirjallinen. 

Poliisi, viranomaiset tai poliitikot eivät ota vastaan lahjuksia. Lahjus on lahja tai jokin etu, joka annetaan viranomaiselle, jotta hän auttaisi lahjan antajaa eri tavalla kuin muita ihmisiä. Siinä on kyse korruptiosta. Suomessa sekä lahjuksen antaminen että sen vastaanottaminen ovat rikoksia.

Tuomioistuinjärjestelmä arvioi, onko lakia rikottu

Suomessa on kolmiportainen tuomioistuinjärjestelmä: käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus. Suomessa on myös hallinto-oikeus, joka käsittelee erityisesti viranomaisiin ja heidän toimintaansa liittyviä asioita. Korkeimpana hallintotuomioistuimena toimii korkein hallinto-oikeus. Näiden lisäksi on erityistuomioistuimia, esimerkiksi työtuomioistuin, vakuutusoikeus ja markkinatuomioistuin.

Oikeudessa tuomarit arvioivat, ovatko tapaukseen liittyvät todistukset ja todisteet luotettavia. Sitten he antavat tuomion tapauksista, joita he käsittelevät. Joissakin maissa todistuksia arvioivat valamiehistöt eli juryt tai maan oikeusjärjestelmä voi perustua uskontoon. Suomessakin oikeuden istunnoissa voi joskus olla lautamiehiä eli maallikkotuomareita, jos kyseessä on törkeä tai vakava rikosasia. Tällöin tuomiosta päättää yleensä yhdestä ammattituomarista ja kahdesta lautamiehestä koostuva lautamieskokoonpano. Jokaisella kokoonpanon jäsenellä on sama valta päätöksenteossa.

Lisätietoa oikeudenkäyntiprosessista sivulla Oikeusprosessi

Oikeusasiamies ja oikeuskansleri valvovat viranomaisten toimintaa

Myös viranomaisten täytyy noudattaa lakia. Jos epäillään, että viranomainen ei toimi lain mukaan, hänen toimintaansa voidaan puuttua. Ihmiset voivat kannella viranomaisen toiminnasta oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. 

Oikeuskansleri ja oikeusasiamies valvovat, että hallitus, ministeriöt, presidentti, tuomioistuimet, syyttäjät, viranomaiset ja muut virkamiehet toimivat lain mukaisesti sekä täyttävät velvollisuutensa. Oikeusasiamies varmistaa, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat oikeudessa ja että oikeus noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.

Kuka tahansa voi tehdä oikeuskanslerille tai oikeusasiamiehelle kantelun eli valituksen, jos joku viranomainen on toiminut väärin. Valituksen voi tehdä viranomaisista, virkamiehistä tai julkista tehtävää hoitavista ihmisistä. Kantelu tehdään aina kirjallisesti. Se voi olla vapaamuotoinen tai sen voi tehdä lomakkeella. Lomakkeita saa oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen virastosta tai internetistä. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri tutkivat kantelut.

• Lisätietoa kantelun tekemisestä oikeuskanslerille: Haluatko tehdä kantelun? (oikeuskansleri.fi) suomi, ruotsi, englanti, saamen kielet
• Lisätietoa kantelun tekemiseen oikeusasiamiehelle: Kantelu oikeusasiamiehelle (oikeusasiamies.fi) suomi, ruotsi, englanti, saamen kielet