Asunnon hankinta - yhteiskuntaorientaatio.fi
Asua voi vuokralla tai omistusasunnossa, kerrostalossa tai omakotitalossa
Kaikista Suomessa asuvista lähes 70 % asui vuonna 2023 omistusasunnossa, mutta vuokralla asuminen on yleistynyt etenkin suurissa kaupungeissa, nuorilla ihmisillä ja yksin asuvilla. Esimerkiksi Helsingissä omistusasunnossa asui vain puolet ihmisistä.
Lähes puolet Suomen asukkaista asuu omakoti- tai paritalossa. Omakotitalossa asuminen on Suomessa jonkin verran yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Kuitenkin kaupungeissa kerrostaloasuminen on hyvin yleistä. Helsingissä 80 % kaikista asukkaista asui vuonna 2023 kerrostaloasunnossa.
Isommissa kaupungeissa asuntojen vuokra- ja myyntihinnat ovat usein kalliimpia kuin pienillä paikkakunnilla.
Vuokra-asunto on kunnan, yrityksen tai yksityishenkilön omistama
Ilmoituksia vuokra-asunnoista löytää helposti internetistä. Asuntoja vuokraavat kaupunkien ja kuntien omistamat asuntoyhtiöt sekä erilaiset yritykset. Myös yksityiset vuokranantajat etsivät vuokralaisia. Yksityiset vuokranantajat ovat ihmisiä, jotka omistavat asuntoja.
Kaupungin tai kunnan asuntoyhtiön vuokra-asunnot ovat yleensä halvempia kuin yksityisten ihmisten tai yritysten asunnot. Kaupungin tai kunnan asuntoihin voi kuitenkin olla paljon hakijoita. Asuntohakemuksen voi tehdä internetissä.
Yleensä vuokralainen tekee vuokrasopimuksen suoraan asunnon omistajan, eli yrityksen, yksityisen vuokranantajan tai kunnan asuntoyhtiön, kanssa. Hän on silloin asunnon päävuokralainen. Joskus päävuokralainen voi ottaa asuntoon alivuokralaisen. Silloin päävuokralainen ottaa toisen ihmisen asumaan kanssaan, esimerkiksi yhteen huoneeseen. Alivuokralainen tekee kirjallisen vuokrasopimuksen päävuokralaisen kanssa, ei asunnon omistajan kanssa.
Vastuu asunnosta ja vuokran maksamisesta on päävuokralaisella. Jos päävuokralainen ei itse asu asunnossa, vaan vuokraa koko asunnon eteenpäin, on kyse jälleenvuokrauksesta. Jälleenvuokraamisesta täytyy aina ilmoittaa vuokranantajalle. Vuokranantaja voi kieltää jälleenvuokrauksen perustellusta syystä.
Omistaa voi omakotitalon tai asunto-osakkeen
Omistusasuminen tarkoittaa useimmiten sitä, että asukas omistaa joko omakotitalon tai asunto-osakkeen. Kun omistaa omakotitalon, on itse vastuussa kaikista korjauksista, veroista ja muista maksuista, joita taloon ja siinä asumiseen liittyy.
Jos omistaa asunnon kerrostalossa tai rivitalossa, on kyseessä asunto-osake. Tällöin ihminen ei tarkkaan ottaen omista itse asuntoa, vaan osakkeita taloa hallitsevassa taloyhtiössä. Taloyhtiössä osakkaat päättävät yhdessä taloon tehtävistä remonteista ja talon ylläpidosta. Lisäksi osakkaat maksavat taloyhtiölle kuukausittain vastiketta, joka kattaa muun muassa asunnon lämmityksen, jätehuollon ja huoltoyhtiön palvelut.
Tontin, jolla talo sijaitsee, voi omistaa talon omistaja tai asunto-osakeyhtiö. Tontti voi olla myös vuokratontti, jonka omistaa esimerkiksi kunta. Vuokratontilla sijaitsevan asunto-osakeyhtiön omistaman talon asukkaat maksavat tontin vuokran osana vastikettaan.
Omistusasuntoja voi etsiä tähän tarkoitetuilta internet-sivuilta tai voi olla yhteydessä kiinteistönvälittäjään. Kiinteistönvälittäjä voi auttaa asunnon löytämisessä ja kaupankäynnissä.
Asumisoikeusasunto on vuokraamisen ja omistamisen välimuoto
Asumisoikeusasuminen (Aso) on asunnon vuokraamisen ja omistamisen välimuoto. Silloin ihmisellä on asuntoonsa asumisoikeus, mutta asunnon omistaa rakennuttajayhtiö. Kun asukas muuttaa asuntoon, hänen täytyy maksaa asumisoikeusmaksu, joka on 15 % asunnon arvosta. Tämän maksun asukas saa takaisin, kun muuttaa pois asunnosta. Sen lisäksi asukas maksaa kuukausittain vuokraa. Asumisoikeusasuntoja rakennuttavat kunnat sekä monet eri yritykset.
Jos ihminen haluaa asumisoikeusasunnon, hänen täytyy hakea sitä järjestysnumerolla. Järjestysnumero täytyy hankkia etukäteen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (Ara).
Aran Järjestysnumerorekisteri (aso.fi) suomi, ruotsi, englanti
Asuntoilmoituksessa ilmoitetaan asunnon koko ja huoneet
Suomessa asuntoilmoituksessa ilmoitetaan yleensä vähintään asunnon koko neliömetreinä (m²) sekä huoneiden lukumäärä. Huoneiden lukumäärä sisältää sekä makuuhuoneet että olohuoneen ja muut asuinhuoneet, mutta ei keittiötä, kylpyhuoneita tai varastohuoneita. Ne mainitaan yleensä erikseen. Esimerkiksi jos ilmoituksessa lukee 3h+k+kph+s+p, se tarkoittaa, että asunnossa on kolme huonetta, eli todennäköisesti olohuone ja kaksi makuuhuonetta sekä lisäksi keittiö, kylpyhuone, sauna ja parveke. Ilmoituksessa on yleensä myös asunnon pohjapiirros. Siitä näkee, miten huoneet asunnossa sijoittuvat.
Vuokra-asuntoilmoituksessa yleensä myös mainitaan, saako asuntoon tuoda lemmikkieläimiä. Jos tätä ei ole mainittu, voi asiasta kysyä vuokranantajalta.
Vuokrasopimukseen kirjataan vuokrasuhteen ehdot
Kun ihminen muuttaa asumaan vuokralle, hänen täytyy tehdä asunnosta kirjallinen vuokrasopimus vuokranantajan kanssa. Vuokrasopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.
Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva sopimus?
Määräaikainen vuokrasopimus on voimassa tietyn ajan, esimerkiksi vuoden. Se loppuu automaattisesti, ja sitä ei tavallisesti voi irtisanoa kesken sopimuksen. Sopimukseen voi kuitenkin olla kirjattuna, että määräajan jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.
Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus jatkuu, kunnes asukas tai vuokranantaja irtisanoo sen. Jos asukas irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on yksi kuukausi. Jos asunnon omistaja irtisanoo sopimuksen, irtisanomisaika on 3–6 kuukautta. Usein toistaiseksi voimassa olevassa sopimuksessa mainitaan, että sopimuksen voi irtisanoa aikaisintaan tietyn ajan, esimerkiksi 12 kuukauden, jälkeen.
Irtisanomisaika tarkoittaa sitä aikaa, jonka vuokralainen saa vielä asua asunnossa sen jälkeen, kun vuokrasopimus on irtisanottu. Irtisanomisajalta vuokralaisen täytyy maksaa vuokraa. Irtisanomisilmoitus täytyy aina tehdä kirjallisena, esimerkiksi sähköpostitse. Mahdollisessa riitatilanteessa täytyy pystyä todistamaan, että ilmoitus on toimitettu. Siksi sähköpostiin kannattaa pyytää kuittaus vahvistukseksi, että se on luettu.
On hyvä huomioida, että irtisanomisaika alkaa yleensä sen kalenterikuukauden lopusta, jolloin irtisanomisilmoitus tehdään. Jos siis vuokralainen irtisanoo vuokrasopimuksen maaliskuun aikana, hänen täytyy maksaa vielä huhtikuun vuokra. Näin on riippumatta siitä, tehtiinkö irtisanomisilmoitus maaliskuun alussa vai lopussa.
Mitä tietoja vuokrasopimuksessa pitää olla?
Vuokrasopimuksena kannattaa käyttää vakiomallia, jollaisen löytää helposti internetistä, ja joka sisältää ainakin seuraavat asiat:
- asunnon omistajan ja vuokralaisen henkilötiedot ja osoitteet
- asunnon osoite, tyyppi, koko, kunto ja varusteet (eli mitä tavaroita asunnossa on)
- milloin vuokrasopimus alkaa ja milloin se loppuu
- vuokran ja takuuvuokran määrä euroissa
- milloin vuokra maksetaan ja mille pankkitilille se maksetaan
- mitä vuokraan kuuluu ja mistä täytyy maksaa lisää (esimerkiksi vesi, sähkö tai autopaikka)
- vuokrankorotusehto eli millä ehdoin asunnon omistaja voi korottaa vuokraa kerran vuodessa.
Muuttoilmoitus täytyy tehdä aina kun muuttaa
Digi- ja väestötietovirastolle ja Postille täytyy aina tehdä muuttoilmoitus, kun muuttaa uuteen asuntoon. Ilmoituksen voi tehdä samalla lomakkeella yhtä aikaa molemmille. Myös uuden talon isännöitsijälle tulee ilmoittaa, ketkä muuttavat asuntoon. Isännöitsijä huolehtii talon asioiden hallinnoinnista.
Lisätietoa muuttoilmoituksen tekemisestä: Muuttoilmoitus (dvv.fi) suomi, ruotsi, englanti
Lisätietoa muuttoilmoituksesta: Muuttoilmoitus (posti.fi) suomi, ruotsi, englanti
Lisätietoa muuttamisesta Suomessa: Kun muutat (infofinland.fi)
Asunnot ovat yleensä kalustamattomia
Suomessa kaikissa asunnoissa on yleensä valmiina keittiökaapit, hella ja jääkaappi. Joskus asunnossa voi olla myös tiskikone sekä vaatekaapit. Lattiat ovat yleensä muovimattoa, laminaattia tai parkettia. Kokolattiamatot ovat hyvin harvinaisia.
Asukas tuo yleensä omat huonekalut mukanaan. Kalustettuja asuntoja on vähän, ja ne on usein tarkoitettu lähinnä lyhytaikaiseen asumiseen.
Kerrostaloasuntoihin kuuluu usein rakennuksen vintillä tai kellarissa sijaitseva varastohäkki. Kannattaa tarkastaa vuokranantajalta, missä oma häkkikomero sijaitsee. Häkkikomerossa ei kannata säilyttää mitään kovin arvokasta, sillä niihin on melko helppo murtautua.
Vuokran lisäksi täytyy usein maksaa muitakin maksuja
Vuokravakuuden saa takaisin, jos pitää asunnosta hyvää huolta ja maksaa vuokransa
Yleensä asunnosta täytyy maksaa ennen muuttoa vuokravakuus. Vuokravakuus tarkoittaa, että vuokralainen maksaa vuokranantajalle etukäteen ylimääräisen rahasumman. Yksityisten vuokranantajien omistamissa asunnoissa vakuus vastaa yleensä parin kuukauden vuokraa. Se ei saa olla suurempi kuin kolmen kuukauden vuokra. Vakuus on usein pienempi yrityksillä, jotka omistavat paljon asuntoja.
Vakuuden saa takaisin, kun muuttaa pois, jos asunto on hyvässä kunnossa ja asukas on maksanut vuokrat ajoissa. Jos asukas ei maksa vuokraansa tai asunnossa on korjausta vaativia jälkiä, vuokranantaja voi pitää osan tai koko vakuuden. Vuokranantaja ei voi pitää vakuutta sellaisten jälkien takia, jotka ovat syntyneet ajan myötä pintojen normaalista kulumisesta.
Jos vuokralainen on tahallaan tai huolimattomalla käytöksellä aiheuttanut asuntoon vahinkoa, jonka korjaaminen maksaa enemmän kuin vakuuden verran, vuokranantaja voi vaatia ylimääräistä korvausta.
Muita kuluja ovat usein kotivakuutus, sähkö ja vesi
Asuntoon kannattaa aina ottaa kotivakuutus ja usein se on pakollinen. Vakuutus korvaa vahinkoja, jos asuntoon tulee tulipalo tai vesivahinko. Kotivakuutuksia myyvät vakuutusyhtiöt. Kotivakuutuksen hankkii asukas itse. Kannattaa vertailla eri vakuutusyhtiöiden tarjoamia vakuutuksia.
Asunnon vuokraan ei sisälly sähköä eikä aina vesimaksuakaan. Ne täytyy maksaa itse vuokran lisäksi. Kun ihminen muuttaa uuteen asuntoon, hänen täytyy tehdä sähkösopimus sähköyhtiön kanssa. Muuten sähköt katkeavat, kun edellisen asukkaan sopimus loppuu.
Asukas maksaa itse myös autopaikkamaksut ja esimerkiksi pesutuvan ja saunavuoron.
Kerrostaloissa on koko talon kattava keskuslämmitys, jonka kustannukset yleensä sisältyvät vuokraan. Kaasuliittymät ovat asunnoissa harvinaisia. Silloinkin jos asunnossa on kaasuliittymä, kaasua käytetään ainoastaan ruuanlaittoon.
Alla olevassa videossa käydään läpi asunnon vuokraamiseen liittyviä asioita.
Video: Takuusäätiö Vuokralla asuminen - suomi (youtube.com) suomi, englanti, arabia, somali
Asumisen menoihin voi joissain tapauksissa saada asumistukea
Suomessa voi saada asumistukea asunnon vuokraan. Asumistuki myönnetään yhteisesti henkilöille, jotka asuvat pysyvästi samassa asunnossa. Tuen määrään vaikuttavat kaikkien asunnossa asuvien tulot.
Asumistukea myönnetään kohtuullisiin asumismenoihin. Se tarkoittaa, että suurissa kaupungeissa hyväksytään korkeammat asumismenot kuin pienillä paikkakunnilla. Jos vuokra ylittää hyväksytyn rajan, ylimenevä osa täytyy maksaa kokonaan itse.
Asumistukea täytyy hakea Kelalta, joka katsoo perheen kokoa ja kaikkia yhteisiä tuloja, ennen kuin se myöntää tuen. Asumistuki ei kata kaikkia asumisen menoja, eli asukas maksaa aina itse osan vuokrasta. Lisäksi asukas maksaa itse esimerkiksi sähkön, käyttöveden ja yleensä myös internet-liittymän.
Asuntojen vuokrat varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat hinnaltaan korkeat, joskin vuokrataso vaihtelee asuinalueen mukaan. Pienemmillä paikkakunnilla vuokra-asunnon löytäminen on usein helpompaa ja vuokrat ovat edullisempia.
Lisätietoa asumistuesta: Asumistuki (kela.fi)
Lisätietoja asumistuesta: Asumistuki (infofinland.fi)
Vuokralaisen täytyy pitää asunnosta hyvää huolta ja ilmoittaa ongelmista
Vuokralaisen täytyy hoitaa asuntoa huolellisesti. Jos hän tekee asunnossa vahinkoa, hänen täytyy maksaa korjaukset. Vuokralainen ei saa remontoida asuntoa ilman vuokranantajan lupaa.
Vuokralaisen kannattaa käydä katsomassa asuntoa vuokranantajan kanssa ennen muuttoa. Vuokralaisen kannattaa merkitä muistiin ja valokuvata, mitä vikoja tai korjattavaa asunnossa on. Silloin vuokralainen ei joudu maksamaan vanhoja vikoja, kun hän muuttaa asunnosta pois.
Jos asuntoon tulee vikaa, esimerkiksi lämpöpatteri ei toimi tai vesihana vuotaa, vuokralaisen täytyy ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön. Huoltoyhtiön yhteystiedot löytyvät kerrostaloissa rappukäytävän ilmoitustaululta. Monilla huoltoyhtiöillä on verkkopalvelu, jonka kautta vikailmoitukset tehdään. Kiinteistönhuoltaja tulee ja korjaa viat. Jos vika johtuu vuokralaisen toiminnasta, vuokralainen voi joutua maksamaan korjauksesta.
Kiinteistönhuoltaja voi myös avata oven, jos asukas unohtaa avaimet sisälle. Asukkaan täytyy maksaa oven avaamisesta.
Asunnossa tai rakennuksessa havaituista tuhoeläimistä on aina ilmoitettava viipymättä vuokranantajalle tai taloyhtiölle. Tuhoeläimiä ovat esimerkiksi lutikat, hiiret ja rotat. Tuhoeläimet leviävät helposti asunnosta toiseen. Siksi on tärkeää, että ne häädetään samanaikaisesti kaikista asunnoista.
Lisätietoa asukkaan oikeuksista ja velvollisuuksista: Asukkaan oikeudet ja velvollisuudet (infofinland.fi)
Kirjallinen vuokrasopimus ehkäisee erimielisyyksiä vuokranantajan kanssa
Vuokrasopimus kannattaa aina tehdä kirjallisena. Tällöin on selvää, mitä on sovittu, jos vuokranantajan kanssa tulee myöhemmin erimielisyyksiä. Jos vuokranantajan kanssa tulee kiistaa, Kuluttajaliiton Asumisneuvonnasta voi saada neuvoa. Neuvontaa tarjoaa myös Kuluttajaneuvonta.
Lisätietoa asumisneuvonnasta: Asumisneuvonta (kuluttajaliitto.fi) suomi, ruotsi, englanti
Lisätietoa kuluttajaneuvonnasta: Kuluttajaneuvonta (kkv.fi) suomi, ruotsi, englanti
Lisätietoja asumiseen liittyvistä kysymyksistä ja ongelmatilainteista: Asumisen ongelmat (infofinland.fi)
Asunnottomille on tarjolla apua ja väliaikaista majoitusta
Asunnottomuus tarkoittaa sitä, että ihmisellä ei ole vakinaista osoitetta. Suomessa on melko vähän ihmisiä, jotka asuvat kaduilla. On kuitenkin ihmisiä, jotka joutuvat asumaan väliaikaisesti esimerkiksi kavereiden tai sukulaisten luona, koska heillä ei ole omaa asuntoa.
Jos ihminen joutuu tilanteeseen, jossa hänellä ei ole asuntoa, hän voi hakea apua oman kunnan tai hyvinvointialueen asumisneuvonnasta. Jos ihmisellä ei ole lainkaan paikkaa, jossa nukkua, hän voi saada apua väliaikaisen majoituksen löytämiseen. Väliaikainen majoitus voi olla esimerkiksi asunnottomille tarkoitetussa asuntolassa.
Jos joutuu muuttamaan pois asunnostaan, muutosta täytyy ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle, vaikka uutta asuntoa ei vielä olisi. Tällöin asunnottomuus näkyy väestötietojärjestelmästä suoraan viranomaisille. Postia varten voi halutessaan rekisteröidä postiosoitteeksi esimerkiksi kaverin osoitteen tai poste restante -osoitteen. Poste restante tarkoittaa, että postit ohjataan postinumeron mukaan määräytyvään postin toimipisteeseen. Sieltä ne voi noutaa henkilöllisyystodistuksella
Lisätietoa ja apua asunnottomuuteen: Vailla vakinaista asuntoa -järjestö (vvary.fi) suomi, englanti
Lisätietoa poste restante -palvelusta Poste restante palvelu (posti.fi) suomi, ruotsi, englanti