Mitä kotoutuminen tarkoittaa?

Kotoutuminen tarkoittaa sitä, että ihminen tottuu uuteen kotimaahansa. Hän oppii kieltä, löytää työtä tai opiskelupaikan ja oman paikkansa yhteiskunnassa.

Kun ihminen muuttaa uuteen maahan, vie aikaa tottua uuteen ympäristöön, tapoihin ja kulttuuriin. Ne voivat olla erilaisia kuin aiemmassa kotimaassa. Yhteiskunnan palvelut ja toimintatapa voivat olla vieraat.

Kotoutuminen vaatii maahanmuuttaneelta aktiivisuutta. Esimerkiksi kielen oppiminen ja töiden löytäminen vaativat paljon omaa panostusta. Suomeen kotoutunut ihminen tuntee itsensä osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja on mukana sen rakentamisessa itselleen sopivilla tavoilla.

Kotoutumiseen kuuluu monia asioita

Kun ihminen muuttaa uuteen maahan, uuden kulttuurin tavat ja yhteiskunnan toiminta voivat tuntua oudoilta. Myös ihmisten välinen vuorovaikutus voi olla erilaista kuin aiemmassa asuinmaassa. Voi olla vaikeaa ja turhauttavaa olla tilanteessa, jossa ei osaa paikallisia tapoja eikä kieltä. On myös turhauttavaa, jos ei ymmärrä, miksi asiat hoidetaan tietyllä tavalla.

Kun aikaa kuluu uudessa maassa, ihminen tottuu uusiin tapoihin ja alkaa ymmärtää niitä. Sen jälkeen on helpompaa toimia uudessa ympäristössä. Lopulta voi löytää tasapainon kahden kulttuurin välillä. Yleensä ihminen säilyttää itselleen tärkeitä asioita siitä kulttuurista, jossa on aiemmin elänyt. Samalla hän omaksuu uusia ajatuksia ja toimintatapoja uudesta kulttuurista.

Kielen oppiminen on tärkeä osa kotoutumista

Kotoutuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihminen oppii maan kielen riittävän hyvin. Silloin hän pystyy luomaan sosiaalisia suhteita, opiskelemaan tai työskentelemään tällä kielellä. 

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomessa koulutusjärjestelmä on sekä suomeksi että ruotsiksi ja ruotsinkielisillä on oikeus julkisiin palveluihin ruotsiksi. Suomi on maan eniten käytetty kieli, mutta ruotsin kieltä käytetään rannikkoseudulla ja kaksikielisissä kunnissa. Monia palveluja voi saada englanniksi, mutta esimerkiksi englanninkielisiä työpaikkoja on tarjolla yleensä vain tietyillä ammattialoilla.

Alla olevalla videolla annetaan joitain vinkkejä, miten kieltä voi alkaa opettelemaan.

Video: THL Miten oppia uusi kieli – Mielenterveyttä maahantuloon lisämateriaali (youtube.com) arabia, dari, englanti, ukraina, venäjä, kongonswahili

Työ on sekä kotoutumisen keino että tavoite

Kun Suomessa puhutaan kotoutumisesta, korostetaan usein työn saamisen merkitystä. Ajatellaan, että työ on toisaalta kotoutumisen tavoite, ja toisaalta työ edistää ihmisen kotoutumista Suomeen. Työn kautta ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan ja tutustuu muihin ihmisiin. Hänen taloudellinen tilanteensa paranee. Myös opiskelu edistää kotoutumista ja auttaa työn löytymisessä tulevaisuudessa.

Sosiaaliset verkostot edistävät hyvinvointia ja kotoutumista

Tärkeä osa kotoutumista on, että tutustuu muihin Suomessa asuviin ihmisiin. Sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille. Voi olla hyödyllistä tutustua muihin Suomeen muualta muuttaneisiin ihmisiin, sillä heiltä voi saada vertaistukea kotoutumiseen. 

On myös tärkeää yrittää luoda suhteita suomea tai ruotsia puhuvien ihmisten kanssa. Siitä on apua kielen oppimisen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustumisen kannalta. Joskus keskustelukumppani voi yrittää vaihtaa kielen englanniksi, mutta hänelle voi sanoa, että haluaisi harjoitella suomen tai ruotsin puhumista.

Osallisuus on oman paikkansa löytämistä yhteiskunnassa

Kotoutuminen tarkoittaa myös, että maahanmuuttanut osallistuu yhteiskunnan toimintaan itselleen sopivilla tavoilla ja kokee osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Osallisuus on sitä, että ihminen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä sekä itselleen tärkeisiin asioihin yhteisössään ja ympäristössään. Hän voi olla mukana yhteisessä toiminnassa ja päätöksenteossa, jos niin haluaa. 

Kotoutumiseen kuuluu, että maahanmuuttanut tuntee suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. On tärkeää, että ihminen tietää omat oikeutensa ja velvollisuutensa Suomessa. On hyvä tuntea myös Suomen historiaa ja tietää, millaisia lakeja ja tapoja Suomessa on ja miksi. 

Kotoutumista on myös se, että ihminen näkee Suomen tärkeänä osana elämäänsä ja tulevaisuuttaan ja tuntee yhteenkuuluvuutta suomalaisiin. Hän on löytänyt yhteiskunnasta oman paikkansa ja sosiaalisia verkostoja. Halutessaan hän toimii aktiivisesti omissa yhteisöissään tai on mukana esimerkiksi politiikassa. 

Myös ympäröivän yhteiskunnan vastaanottavuudella on merkitystä sille, että syntyy kokemus osallisuudesta.

Mitkä asiat vaikuttavat kotoutumiseen?

• Muuton syy: Minkä vuoksi ihminen on päätynyt muuttamaan Suomeen? On eri asia lähteä pakoon esimerkiksi sotaa, vainoa tai nälänhätää kuin muuttaa Suomeen töihin tai puolison luokse.
• Kielitaito ja tuttavapiiri: Ystävien ja työn löytäminen voi viedä aikaa, jos ei osaa Suomessa yleisesti puhuttuja kieliä eikä tunne Suomesta ketään.
• Taloudellinen ja sosiaalinen tilanne: Jos tulee Suomeen pakolaisena, on ehkä menettänyt perheenjäseniä, omaisuutta tai kodin. Koko elämä täytyy rakentaa uudestaan. Se voi olla vaikeaa, varsinkin jos maahanmuuttaneella on traumaattisia kokemuksia sodasta tai pakomatkalta.
• Terveys ja perhetilanne: Jos ihminen ei ole terve tai hän joutuu elämään erillään perheestään, uuden elämän rakentaminen voi olla hankalaa. Tukea ja apua saa esimerkiksi terveyskeskuksesta, järjestöiltä tai sosiaalitoimistosta.
• Tulevaisuuden suunnitelmat: Jos ihmisellä on selvä aikomus jäädä Suomeen lopullisesti tai vähintään pitkäksi aikaa, kotoutumiseen on todennäköisesti enemmän motivaatiota kuin silloin, jos Suomessa aikoo olla vain vuoden tai pari, tai jos tulevaisuus on epävarma.

Yhteiskunnan vastaanottavuus on kotoutumisen edellytys

Kotoutuminen Suomeen vaatii maahanmuuttaneelta sopeutumista sekä uusien tietojen ja taitojen omaksumista. Samalla myös Suomessa jo aiemmin asuneiden on sopeuduttava, opittava ja tarkasteltava omia asenteitaan. Kyse on niin sanotusta kaksisuuntaisesta kotoutumisesta sekä yhteiskunnan vastaanottavuudesta. 

Maahanmuutto Suomeen oli pitkään vähäistä, ja edelleen Suomessa asuu vähemmän tänne muualta muuttaneita ihmisiä kuin monissa muissa läntisen Euroopan maissa. Valitettavasti kaikki Suomessa eivät aina suhtaudu yhtä myönteisesti uusiin tulijoihin, vaan joillakin voi esiintyä ennakkoluuloja maahanmuuttoa kohtaan. 

Vastaanottavuuden edistäminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yhteiskunnan eriarvoistavat rakenteet tunnistetaan ja niitä pyritään aktiivisesti purkamaan. Näin edistetään sitä, että kaikilla on tosiasiallisesti yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan. Esimerkiksi rasismin tunnistaminen ja purkaminen on siksi tärkeä osa kaksisuuntaisen kotoutumisen tukemista.