Osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja

Osallisuus yhteiskunnassa on yksi kotoutumisen tavoitteista. Osallisuus tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy tekemään omaa elämäänsä koskevia päätöksiä, ja että hän kokee olevansa osa jotakin yhteisöä. Osallisuus on myös sitä, että ihminen voi halutessaan vaikuttaa laajemmin omassa ympäristössään ja yhteiskunnassa.

Suomessa muun muassa sananvapaus sekä yhdistymis- ja kokoontumisvapaus takaavat kaikille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Vaikuttaa voi esimerkiksi äänestämällä, ottamalla yhteyttä poliitikkoihin tai osallistumalla mielenosoitukseen. Suomessa on myös virallisia vaikutuskeinoja, joiden kautta tavalliset ihmiset voivat tuoda poliittiseen käsittelyyn asioita, jotka he kokevat tärkeiksi. Näitä ovat esimerkiksi kansalaisaloite ja kuntalaisaloite.

Osallisuus on kuulumista ja mahdollisuutta vaikuttaa

Suomessa on tavoitteena, että kaikki Suomessa asuvat ihmiset voisivat kokea osallisuutta yhteiskunnassa. Osallisuus on kokemus siitä, että kuuluu johonkin. Kun ihminen kokee osallisuutta, hän tuntee olevansa arvostettu ja yhdenvertainen muiden kanssa. Hän uskaltaa luottaa sekä itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa että toisiin ihmisiin. Osallisuuden kokemus tuo elämään merkityksellisyyttä ja lisää hyvinvointia. 

Osallisuudella on eri ulottuvuuksia. Osallisuus omassa elämässä tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja tekemään itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä. Nämä päätökset voivat olla sekä pieniä ja arkisia että suurempia päätöksiä siitä, miten hän haluaa elää elämäänsä.

Osallisuus tarkoittaa lisäksi kuulumista erilaisiin yhteisöihin. Yhteisöt voivat olla pieniä, kuten oma perhe tai kaveripiiri. Yhteisöjä voivat olla myös vaikka oman asuinalueen ihmiset, työkaverit, harrastusryhmä tai jokin yhdistys. Ihminen kokee osallisuutta, kun hän tuntee olevansa osa jotain itselle tärkeää yhteisöä. 

Osallisuuteen liittyy kokemus siitä, että pääsee tuottamaan ja jakamaan yhteistä hyvää ja nauttimaan siitä muiden kanssa. Yhteinen hyvä voi tarkoittaa vaikka yhteisiä tiloja ja viihtyisää elinympäristöä, taidetta tai laajemmin yhteiskuntaa ja sen tarjoamia palveluja. Ihminen voi osallistua yhteisen hyvän tuottamiseen esimerkiksi työnteon ja veronmaksun kautta. Hän voi myös osallistua vapaaehtoistoimintaan tai vaikka hoitaa taloyhtiön yhteistä kukkapenkkiä, joka tuottaa iloa kaikille naapuruston asukkaille.

Osallisuus on myös sitä, että pystyy vaikuttamaan itselle tärkeisiin asioihin omassa elinympäristössään, yhteisössään tai halutessaan laajemmin yhteiskunnassa. Vaikuttaminen on sitä, että pyrkii muuttamaan asioita. Vaikuttamalla pääsee tekemään maailmasta enemmän omien arvojen ja toiveiden mukaisen.

Alla olevassa videossa kerrotaan lisää siitä, miksi yhteiskuntaan osallistuminen on hyödyllistä kotoutumisen ja oman hyvinvoinnin kannalta.

Video: THL Osallistuminen yhteiskuntaan – Mielenterveyttä maahantuloon (youtube.com) arabia, dari, englanti, ukraina, venäjä, kongonswahili

Kansalaisvaikuttamisella on Suomessa pitkät perinteet

Suomessa kuka tahansa voi vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja politiikkaan monella tavalla. Suomessa on pitkät perinteet kansalaisvaikuttamiselle. Se tarkoittaa kansalaisten omaa toimintaa, jonka avulla he edistävät yhteiskunnallisia asioita.

Suomessa oli 1900-luvulla monta suurta kansanliikettä, esimerkiksi naisasialiike ja työväenliike. Ne vaikuttivat osaltaan merkittävästi demokraattisen yhteiskunnan kehitykseen. Kansanliikkeissä tavalliset suomalaiset ovat opetelleet, miten yhteisiä asioita voi hoitaa ja päässeet vaikuttamaan siihen, miten hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu. Monet suomalaiset poliitikot ovat uransa alussa toimineet kansalaisjärjestöissä tai olleet muuten aktiivisesti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa.

Vaikuttaa voi monin eri tavoin

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Vaikuttaa voi monin tavoin, sekä virallisia reittejä että vapaamuotoisen toiminnan keinoin.

Lisätietoa siitä, miten ja missä voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon: Demokratia.fi suomi, ruotsi, englanti

Äänestäminen

Yleisin vaikuttamisen tapa on äänestäminen. Kun äänestää vaaleissa, on mukana päättämässä siitä, keillä on päätösvalta yhteisissä asioissa. Äänestämällä voi vaikuttaa siihen, että päätöksiä tekevät poliitikot, joiden mielipiteet asioista ovat samanlaiset kuin itsellä. Jos jättää äänestämättä, jättää kertomatta, miten yhteisiä asioita pitäisi omasta mielestä hoitaa.

Yhteydenotto poliitikkoihin

Toinen tapa vaikuttaa on ottaa suoraan yhteyttä poliitikkoihin, esimerkiksi kunnan- ja aluevaltuutettuihin, kansanedustajiin tai ministereihin. Heille voi kertoa, mihin asioihin politiikassa pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota tai millaisia muutoksia yhteiskunnassa tarvittaisiin. Poliitikoille voi esimerkiksi lähettää sähköpostia. Poliitikkojen sähköpostiosoitteet löytää internetistä. Heitä voi myös tavata monissa tapahtumissa, etenkin ennen vaaleja.

Ehdokkaaksi lähteminen vaaleissa

Vaaleihin voi lähteä itse ehdokkaaksi. Eduskunta-, alue- ja kuntavaaleissa voivat asettua ehdolle kaikki vaalikelpoiset. Vaalikelpoisia ovat tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki, joilla on äänioikeus kyseisissä vaaleissa. Ehdokkaaksi lähdetään yleensä jonkin puolueen asettamana ehdokkaana. Vaaleissa ehdolla oleminen on keino nostaa yleiseen keskusteluun itselle tärkeitä asioita, vaikka ei sillä kertaa tulisi valituksi.

Kansalaiskeskusteluun osallistuminen

Kansalaiskeskusteluun voi osallistua myös politiikan ulkopuolella. Lehdessä tai sosiaalisessa mediassa voi julkaista mielipidekirjoituksen, jolla haluaa herättää keskustelua yhteiskunnan epäkohdista eli niistä asioista, joissa olisi parantamisen varaa. Jonkin asian esillä pitämiseksi voi perustaa esimerkiksi sosiaalisen median ryhmän, jossa keskustellaan ja joka voi järjestää teemaan liittyviä yleisötapahtumia, esimerkiksi mielenosoituksia tai keskustelutilaisuuksia. Ne ovat esimerkkejä yhteisöllisestä kansalaistoiminnasta.

Mielenosoitus

Mielenosoitus tarkoittaa sitä, että joukko ihmisiä kokoontuu yhdessä kertomaan julkisesti mielipiteensä jostain asiasta. Mielenosoitus voi esimerkiksi kannattaa tai vastustaa uutta lakiesitystä. Siihen voi osallistua vain muutama ihminen tai se voi olla tuhansien ihmisten suurmielenosoitus. Mielenosoitus voi olla kulkue, tai mielenosoittajat voivat esimerkiksi kokoontua eduskuntatalon eteen, jos he haluavat varmistaa, että kansanedustajat kuulevat heidän viestinsä. Mielenosoitusta varten ei tarvitse lupaa, mutta poliisille on ilmoitettava mielenosoituksesta viimeistään 24 tuntia etukäteen. 

Lakko

Lakko on työntekijöiden vaikuttamisen keino. Lakon järjestää yleensä työntekijöitä edustava ammattiliitto, ja siihen osallistuvat ammattiliiton jäsenet. Lakon aikana siihen osallistuvat työntekijät eivät mene töihin. Usein työntekijät kokoontuvat sen sijaan mielenosoitukseen. Lakko voi kestää vain yhden päivän tai se voi venyä jopa useiden kuukausien mittaiseksi. Lakon aikana lakkoileva työntekijä, joka kuuluu ammattiliittoon, saa ammattiliitolta lakkokorvausta, joka korvaa menetettyä palkkaa. Ammattiliiton lakkovahdit pyrkivät estämään sen, että ammattiliittoon kuulumattomat ihmiset tekevät lakonalaista työtä. 

Yleensä lakolla vaaditaan parempia työehtoja tai parempaa palkkaa tietylle ammattiryhmälle. Joskus lakolla voidaan vaatia myös laajempia yhteiskunnallisia muutoksia.

Adressi

Kansalaiset voivat myös laatia adressin eli kirjallisen julkilausuman, jossa he esimerkiksi vastustavat jotakin lakia. Adressiin kerätään mahdollisimman monen samaa mieltä olevan kansalaisen allekirjoitus, ja se luovutetaan asiaa hoitavalle ministerille. Näin ministeri saa tietää, että lakiin halutaan muutosta ja että muutoksella on laaja kannatuspohja. Adresseissa saattaa olla nimiä muutamasta tuhannesta yli sataantuhanteen.

Osallistuminen kuulemiseen

Osana esimerkiksi lain valmistelua päätöksentekijät ja viranomaiset järjestävät usein erilaisia kuulemisia, joissa he kysyvät ihmisten ja organisaatioiden mielipidettä johonkin valmisteilla olevaan asiaan. Kuuleminen voidaan järjestää myös esimerkiksi kunnassa, jossa suunnitellaan rakentamista jollekin alueelle. Joskus kuulemiseen pyydetään esimerkiksi tiettyjä kansalaisjärjestöjä. Joskus taas järjestetään avoimia kuulemisia, joihin myös yksittäiset ihmiset voivat osallistua. Kuulemiset voivat olla kirjallisia tai esimerkiksi keskustelutilaisuuksia. 

Kansalaisaloite

Suomessa on voimassa kansalaisaloitelaki. Lain mukaan kuka tahansa Suomen kansalainen voi laatia kansalaisaloitteen. Kansalaisaloite voi sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä. Aloite voi koskea myös voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Ehdotusta varten kerätään nimiä niiltä äänioikeutetuilta Suomen kansalaisilta, jotka kannattavat aloitetta. Jos allekirjoituksia kertyy enemmän kuin 50 000, eduskunta käsittelee aloitteen. Kansalaisaloite on suoran demokratian vaikutuskeino.

Kuntalaisaloite

Vastaava suora vaikuttamiskeino kunnallispolitiikan puolella on kuntalaisaloite. Lain mukaan jokainen kuntalainen voi tehdä aloitteen jostakin kunnan toimintaa koskevasta ajankohtaisesta asiasta tai ongelmasta. Yleensä kuntalaisaloitteella pyritään edistämään jonkin laajemman ryhmän etua. Kunnan päättäjät käsittelevät kaikki tehdyt aloitteet kokouksissaan.

Hyvinvointialueen aloite

Jokainen hyvinvointialueen asukas voi tehdä hyvinvointialueelle aloitteen sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen voi tehdä myös esimerkiksi hyvinvointialueeseen kuuluva kunta.

Eurooppalainen kansalaisaloite

Myös EU-tasolla kansalaisaloite on mahdollinen. Eurooppalaisella kansalaisaloitteella pyydetään Euroopan komissiota tekemään säädösehdotus aiheesta, joka kuuluu EU:n toimivaltaan. Aloitteella on oltava vähintään miljoona allekirjoittajaa vähintään seitsemästä EU-maasta. Tekemällä aloitteen kansalaiset voivat osallistua suoraan Euroopan unionin lainsäädännön kehittämiseen.

Vaikuttamalla voi muuttaa yhteiskuntaa paremmaksi

Vaikuttaminen on tehokkainta silloin, kun yksilöllä tai ryhmällä on selvä näkemys siitä, mitä he haluavat saada toiminnallaan aikaiseksi. Tärkeä osa vaikuttamista on se, että saa muut ihmiset vakuuttuneeksi omasta tavoitteesta. Tämä on helpompaa, jos pystyy selkeästi selittämään, mihin asiaan haluaisi muutosta.

Halu vaikuttaa voi syntyä siitä, että havaitsee ympäristössään tai yhteiskunnassa jonkin epäkohdan, jonka haluaisi korjata. Vaikuttaminen voi lähteä myös uudesta ideasta, jonka haluaa tuoda yleiseen keskusteluun. Vaikuttamisen tavoite voi olla pieni, esimerkiksi uuden kiipeilytelineen saaminen läheiseen leikkipuistoon. 

Vaikuttamisen tavoite voi olla myös suuri. Esimerkiksi Suomessa avioliittolain muutos tasa-arvoisemmaksi sai alkunsa kansalaisaloitteesta. Aloite keräsi vaadittavan määrän nimiä ja eteni eduskuntaan. Eduskunta hyväksyi uuden lain ja se tuli voimaan. Uuden avioliittolain mukaan myös samaa sukupuolta olevat parit voivat avioitua. 

Muutos yhteiskunnassa on usein saanut alkunsa siitä, että joku on huomannut muutoksen tarpeen ja alkanut edistää asiaa. Suomessa laki takaa kaikille muun muassa sananvapauden ja kokoontumisvapauden. Tasa-arvoinen yhteiskunta ja matala hierarkia tuovat osallistumisen ja vaikuttamisen kaikkien ulottuville. Siksi kannattaa miettiä, mihin itse haluaisi suomalaisessa yhteiskunnassa vaikuttaa ja miten.