Koulunkäynti ja opiskelu Suomessa

Koulutuksella on merkittävä rooli sekä yksilöiden että yhteiskunnan kehityksessä. Yleensä ihmisellä täytyy olla soveltuva koulutus ja riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, että hän saa työpaikan. Niitä töitä, joihin pääsee ilman alan koulutusta tai riittävää kielitaitoa, on Suomessa vähän. 

Suomessa koulutusta arvostetaan ja koulutustarjonta on monipuolinen sekä lapsille, nuorille että aikuisille. Koulutus esiopetuksesta korkeakouluun on maksutonta. Myös monenlaista maksullista koulutusta on tarjolla. Koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta korkeakouluun on olemassa sekä suomeksi että ruotsiksi. Suomessa 7–18-vuotiailla lapsilla on oppivelvollisuus. 

Lapsen koulunkäynnissä painotetaan yksilöllistä oppimista ja oppimisen tukea. Opettajat pyrkivät olemaan helposti lähestyttäviä ja kannustavia. Sekä lasten, nuorten että aikuisten opintoihin sisältyy opiskeluvalmiuksien vahvistamista. Hyviin opiskeluvalmiuksiin kuuluu motivaatio oppia ja oma-aloitteisuus. Oppija ottaa vastuun omasta oppimisestaan ja kykenee itsenäiseen opiskeluun. Hänellä on myös hyvät tietotekniset valmiudet ja tiedonhakutaidot.

Koulutus ja jatkuva oppiminen auttavat menestymään työssä 

Suomessa arvostetaan koulutusta ja Suomessa työikäiset ovat kansainvälisesti verrattuna hyvin koulutettuja. Esiopetus, perusopetus, toisen asteen koulutus ja korkeakoulutus ovat Suomessa asuville pääasiassa maksutonta.

Yleensä Suomessa täytyy olla koulutus ja riittävä suomen tai ruotsin kielen taito, jotta saa työtä ja voi menestyä siinä. Koulutuksella ja tutkintotodistuksilla on suuri merkitys, sillä Suomessa on enää vähän töitä, joihin pääsee ilman alan koulutusta tai riittävää kielitaitoa. 

Koulutusjärjestelmän mukaisen koulutuksen voi Suomessa saada suomeksi tai ruotsiksi.  Ruotsinkielisissä kouluissa opiskellaan myös suomen kieltä. Suomen kielen opinnot alkavat usein jo ensimmäisellä vuosiluokalla. Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsin kieltä useimmiten kuudennelta vuosiluokalta lähtien.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän taustalla on ajatus jatkuvasta oppimisesta. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan kaikkea elämän aikana tapahtuvaa oppimista, jonka tavoitteena on kehittää yksilön tietoja, taitoja ja kykyjä sekä henkilökohtaisessa elämässä että työssä. Ihminen oppii sekä koulussa että elämässä, esimerkiksi arjessa ja harrastuksissa.

Oppiminen ja opiskelu ei pääty silloin, kun ihminen suorittaa tutkintonsa tai tulee täysi-ikäiseksi. On hyvä kehittää itseään koko elämänsä ajan, koska ympäröivä yhteiskunta ja työ muuttuvat jatkuvasti. Koulutuksen avulla kellä tahansa voi olla mahdollisuuksia päästä parempaan asemaan yhteiskunnassa. Oppiminen ja sivistys ovat myös oman hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ja hyödyllisiä asioita. 

Oppiminen ja koulutus auttavat ihmisiä selviämään sekä muuttuvassa työssä että kansainvälisemmäksi muuttuvassa maailmassa. Suomi pärjää paremmin kansainvälisessä kilpailussa, jos yhteiskunta panostaa väestön koulutukseen.

Koulutusjärjestelmän kehittäminen oli Suomessa tärkeä osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Kansalaisten koulutustason nousu viimeisten sadan vuoden aikana teki osaltaan mahdolliseksi maan taloudellisen kehityksen ja aiempaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan syntymisen.  

Lasten opetuksesta pyritään tekemään yksilöllistä ja kannustavaa

Suomessa vanhempia ja huoltajia kannustetaan hakemaan alle kouluikäiselle lapselle paikkaa varhaiskasvatukseen esimerkiksi päiväkotiin tai perhepäivähoitoon. Varhaiskasvatuksessa lapsi saa kavereita ja leikkii sekä kehittyy sosiaalisissa ja oppimisen taidoissa. Lapsi pääsee opettelemaan suomea tai ruotsia ja tutustumaan suomalaiseen kulttuuriin ja tapoihin. Hän ulkoilee ja liikkuu joka päivä ja opettelee taitoja myös koulua varten. Kuusivuotiaana lapsi osallistuu vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. 

Oppivelvollisuuslain mukaan kaikkien lasten täytyy sekä osallistua perusopetuslain mukaiseen opetukseen tai saada muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot, että opiskella esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa, kunnes he valmistuvat siitä tai täyttävät 18 vuotta.

Peruskoulut ja lukiot ovat Suomessa pääosin julkisia. Yksityisiäkin kouluja on, mutta ne ovat julkisten koulujen tavoin riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Suomen kouluissa ei käytetä koulupukuja, eikä kouluissa juurikaan ole määräyksiä siitä, miten oppilaiden pitää pukeutua. Tytöt ja pojat käyvät samoja kouluja ja ovat samoilla luokilla. Monissa kouluissa myös liikuntatunneilla ollaan sekaryhmissä. 

Suomessa kaikki koulut ovat hyviä ja monet vanhemmat ovat tyytyväisiä siihen, että lapsi käy lähikoulua. Jotkut koulut painottavat opetuksessaan tiettyjä oppiaineita, kuten matematiikkaa, liikuntaa, musiikkia tai kieliä. Painotettuun opetukseen hakevan on usein osallistuttava valintakokeeseen. 

Kouluissa ei aseteta oppilaita luokissa tai oppiaineissa paremmuusjärjestykseen. Sen sijaan opetuksesta pyritään tekemään yksilöllistä ja kannustavaa ja oppimista tuetaan monin keinoin. Oppitunneilla käytetään monipuolisia työtapoja, kuten paljon ryhmätöitä sekä pienten koululaisten kanssa leikin kautta oppimista.

Suomen kouluissa, kuten työssä Suomessa, hierarkia on matala. Opettajat ja koulun rehtori ovat helposti lähestyttäviä sekä oppilaille että vanhemmille. Rehtori on koulun pedagoginen johtaja. Myös hänellä on opettajakoulutus ja aiempi opettajakokemus. Lapsi on mukana koulutyöhön liittyvissä opettajan ja vanhempien välisissä arviointikeskusteluissa. 

Opintoihin sisältyy opiskeluvalmiuksien ja oppimaan oppimisen vahvistamista sekä lapsilla, nuorilla että aikuisilla. Hyviä opiskeluvalmiuksia ovat esimerkiksi 

• motivaatio oppia uutta 
• oma-aloitteisuus
• vastuun ottaminen omista opinnoista 
• kyky itsenäiseen opiskeluun ja sen suunnitteluun
• kyky pyytää apua tai tukea tarvittaessa
• digitaidot eli tietotekniset valmiudet 
• kyky toimia erilaisissa oppimisympäristöissä
• sosiaaliset taidot ja tunnetaidot
• tiedonhakutaidot 
• kyky arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta.

Lisätietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä: Suomalainen koulutusjärjestelmä (infofinland.fi) suomi, ruotsi

Suomessa on monipuoliset mahdollisuudet aikuisena opiskeluun

Suomessa on yleistä hankkia työuran aikana jatkuvasti oman alan lisäkoulutusta. Työ ja toimiala voivat muuttua tai työntekijä haluaa edetä urallaan. Hän voi myös vaihtaa kokonaan alaa. Alanvaihto voi johtua siitä, että oman alan töitä ei enää löydy tai mielenkiinnon kohteet ovat työuran aikana muuttuneet.  Monille opiskelu on myös harrastus. 

Aikuiset voivat opiskella esimerkiksi peruskoulussa, lukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa. Tarjolla on lisäksi muita aikuisille suunnattuja koulutuksia, esimerkiksi vapaan sivistystyön opintoja ja työvoimakoulutusta sekä työpaikalla tapahtuvaa koulutusta. Monet oppilaitokset tarjoavat opintoja erityisesti aikuisille, ja niitä voi suorittaa työn ohella iltaisin tai etäopintoina. Opetuskieli on yleensä suomi tai ruotsi. Myös englanninkielisiä opintoja on tarjolla.

Opintoihin tarvitaan usein riittävät tietotekniset valmiudet, kuten tietokoneen käyttötaito ja erilaisten sähköisten järjestelmien ja tietokoneohjelmistojen hallinta. Oppilaitokset tarjoavat opiskelijoille digitukea. 

Jos on hankkinut ammattipätevyyden työhönsä muualla kuin Suomessa, saattaa joutua hankkimaan lisäosaamista koulutuksen kautta tai vaihtamaan alaa, että työllistyy. Tietyn ammattialan töitä voi olla Suomessa vain vähän tarjolla tai pätevyysvaatimukset alalle ovat erilaiset kuin joissakin muissa maissa. Suomessa myös arvostetaan erityisesti täällä hankittua koulutusta ja työkokemusta.