Työkulttuurista

Suomessa työkulttuurissa näkyy yksilökeskeisyys eli se, että jokainen menestyy työpaikalla omilla ansioillaan. Työpaikoilla esihenkilöt ja työntekijät tekevät melko samanlaisia töitä, eikä palkkaero työntekijöiden ja lähiesihenkilöiden välillä ole välttämättä kovin suuri. 

Työntekijässä arvossa pidettyjä ominaisuuksia ovat oma-aloitteisuus, tehokkuus, täsmällisyys eli aikataulujen noudattaminen ja tunnollisuus eli se, että työntekijä tekee työt niin hyvin kuin osaa ja on luotettava. Yhteistyön sujuminen työtovereiden kanssa on tärkeää.

Työntekijä saattaa saada suoraa palautetta työkavereilta tai esihenkilöltä. Rehellisenä nähdään se, että sanoo suoraan, jos ei osaa jotakin itselle osoitettua työtehtävää tai ei ehdi tekemään sitä heti. 

Sukulaisuuden tai sukupuolen ei pidä vaikuttaa työhönottoon

Suomessa työkulttuurissa näkyy maan yksilökeskeinen ja tasa-arvoinen kulttuuri. Yksilön oma osaaminen ja suoriutuminen ovat tärkeitä työpaikan saamisessa, työn tekemisessä ja työuralla etenemisessä. Sukulaisten tai ystävien suosiminen rekrytoinnissa välittämättä siitä soveltuuko henkilö työtehtävään ei ole Suomessa hyväksyttävää. Myöskään sukupuolen ei tule vaikuttaa työhönottoon tai työssä etenemiseen, vaan naiset ja miehet osallistuvat tasa-arvoisesti työhön.

Työaika ja vapaa-aika erotetaan toisistaan selkeästi

Suomessa ollaan usein tarkkoja työn ja vapaa-ajan erottamisessa toisistaan. Työaikana ihmiset tekevät töitä ja vapaa-aika on työntekijän omaa aikaa. Työ alkaa ja loppuu tiettyyn aikaan. Ihmiset eivät välttämättä vietä työkavereiden kanssa aikaa vapaalla. Poikkeuksia ovat työpaikan yhteiset juhlat, kuten pikkujoulut ja virkistyspäivät. Niiden tarkoitus on parantaa työpaikan yhteishenkeä. Työpaikan juhliin kutsutaan melko harvoin mukaan työntekijöiden puolisoita. 

Esihenkilö odottaa työntekijän olevan oma-aloitteinen

Suomalaisilla työpaikoilla on yleensä matala hierarkia. Esihenkilö ei juurikaan erotu joukosta ja hän tekee melko samanlaisia töitä kuin muut. Esihenkilö pukeutuu samalla tavalla kuin muutkin ja häntä kutsutaan etunimellä. Esihenkilön puheille voi aina hakeutua, jos on työhön liittyvää kysyttävää. Työpukeutuminen on Suomessa usein rentoa ja epämuodollista. Palkkaerot esihenkilön ja työntekijöiden välillä ovat melko pieniä.

Esihenkilö ei ole ehdoton auktoriteetti, vaan tavallisesti hän antaa työntekijöille mahdollisuuden suunnitella omaa työtään ja antaa ideoita. Esihenkilö odottaa, että työntekijät ovat oma-aloitteisia ja hoitavat sovitut työnsä tunnollisesti. Hän ei koko ajan valvo työntekijöitä, vaan luottaa, että työt tehdään. Esihenkilöllä on kuitenkin oikeus johtaa työtä ja antaa työntekijälle työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä, joita tämän odotetaan noudattavan.

Työntekijä saa oma-aloitteisesti tehdä työpaikalla asioita, joita hän huomaa, että olisi hyvä tehdä. Kun yksi työtehtävä on valmis, työntekijä aloittaa oma-aloitteisesti toisen, ja kun hän huomaa, että jotain pitää tehdä, hän tekee sen. Hän ei jää odottamaan, että esihenkilö käskee tehdä työn. Jos työntekijä ei tiedä, mitä pitää tehdä tai miten jokin työtehtävä suoritetaan, hän kysyy esihenkilöltä tai työkaverilta.

Hyvä työntekijä on täsmällinen ja ahkera

Oma-aloitteisuuden lisäksi täsmällisyys, ahkeruus ja tunnollisuus ovat arvostettuja työntekijän ominaisuuksia Suomessa. Jos työntekijä myöhästyy usein töistä tai ei noudata aikatauluja, häntä pidetään epäluotettavana ja se voi olla jopa syy työsuhteen päättymiselle. Työaikana pyritään olemaan ahkeria ja tekemään työt mahdollisimman tehokkaasti. Tunnollisuus tarkoittaa sitä, että työntekijä tekee hänelle annetut tehtävät niin hyvin kuin osaa ja että häneen voi luottaa. 

Yhteistyötaitoja arvostetaan

Työpaikoilla tehdään paljon tiimityötä. Siksi työssä on tärkeää osata tehdä yhteistyötä työkavereiden kanssa. Yleensä työntekijät auttavat toisiaan ja tekevät joustavasti erilaisia tehtäviä tarpeen mukaan. Ihmiset luottavat toisiinsa ja siihen, että jokainen hoitaa sovitut työt. 

Työpaikoilla ollaan suorapuheisia

Työpaikalla ihmiset puhuvat yleensä melko suoraan ja sanovat, mitä ajattelevat. On tavallista mennä suoraan asiaan eikä jutella ensin niitä näitä. Työssä myös negatiivisista asioista keskustellaan usein suoraan. Ei siis kannata loukkaantua, jos esimerkiksi esihenkilö tai työkaveri sanoo, että työ on tehty huonosti. Jokainen epäonnistuu joskus työssä. Nykypäivänä kannustetaan palautteen antamiseen työssä. Palautetta toivotaan työntekijöiden välillä, työntekijältä esihenkilölle ja esihenkilöltä työntekijöille. Palautteen tulee kuitenkin aina olla asiallista ja rakentavaa.

Kannattaa sanoa, jos ei osaa tai ehdi tehdä jotakin työtehtävää

Jos työntekijää pyydetään tekemään jokin työtehtävä, jota hän ei osaa, on parempi kertoa heti avoimesti, ettei ole tehnyt kyseistä tehtävää aiemmin tai ei muuten hallitse sitä. Silloin työkaverit ja esihenkilö ajattelevat, että työntekijä on ollut rehellinen. Hän voi esimerkiksi sanoa, että mielellään oppisi tehtävän ja kysyä, voisiko joku opastaa häntä. 

Samoin, jos työntekijää pyydetään tekemään jokin lisätyötehtävä tilanteessa, jossa hänellä on kiire, kannattaa rehellisesti sanoa, ettei juuri nyt ehdi tai kysyä, voisiko tehtävän tehdä myöhemmin.

Jos ei ymmärrä annettuja ohjeita tai työtehtäviä, siitä kannattaa sanoa suoraan. Suomessa ei pidetä häpeällisenä sitä, jos myöntää, ettei ole ymmärtänyt. On suurempi ongelma, jos toimii väärin tai jättää jotain tekemättä, koska ei ole ymmärtänyt ohjeita.

Suomessa arvostetaan rehellisyyden lisäksi vaatimattomuutta. Ajatellaan, että se mitä ihminen tekee ja miten hän toimii, on tärkeämpää kuin se, mitä hän sanoo.

Lisätietoja suomalaisesta työkulttuurista: Suomalainen työelämä (infofinland.fi) suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ukraina, ranska, espanja, turkki, kiina, farsi, arabia