Ongelmia työssä

Useimmat työnantajat Suomessa haluavat kohdella työntekijöitä hyvin ja noudattaa lakia. Jos työpaikalla on ongelmia, niistä kannattaa puhua ensin suoraan esihenkilölle. Isoilla työpaikoilla on yleensä luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, jolta voi pyytää apua. Usein ongelmat ratkeavat puhumalla. Jos tilanne ei ratkea, tai jos ongelma on vakava, on hyvä pyytää apua muilta. Apua saa sekä järjestöiltä että viranomaisilta. 

Työssä voi käydä esimerkiksi niin, että työntekijä ei saa hänelle kuuluvaa palkkaa tai muita korvauksia. Töitä voi olla liikaa tai työnantaja voi maksaa palkan pimeästi, eli jättää esimerkiksi verot maksamatta. Työn tekeminen työpaikalla voi olla vaarallista, jos suojavarusteet puuttuvat tai ovat huonot.

Ihmiskauppa on Suomessa harvinaista, mutta myös sitä tapahtuu. Ihmiskauppaa on esimerkiksi toisen henkilön pakottaminen tekemään työtä, josta ei makseta palkkaa.

Kaikkiin näihin ongelmiin on Suomessa saatavissa apua viranomaisilta ja järjestöiltä. Työntekijää voivat auttaa tilanteen mukaan esihenkilö, työpaikan luottamushenkilö, ammattiliitto, työsuojeluviranomainen, poliisi, Rikosuhripäivystys -järjestö tai Ihmiskaupan auttamisjärjestelmä. 

Ongelmat liittyvät usein palkanmaksuun tai työoloihin 

Suomessa noudatetaan yleensä työsopimuksia, työehtosopimuksia ja työlainsäädäntöä. Silti välillä työssä syntyy ongelmia. Ongelmat voivat olla lievempiä tai vakavampia. Työnantaja ei aina tunne velvollisuuksiaan tai joskus hän toimii tahallaan väärin. Työperäinen hyväksikäyttö tarkoittaa, että heikossa asemassa olevaa työntekijää käytetään hyväksi taloudellisen hyödyn saavuttamiseksi.

Jos työntekijä ei tunne oikeuksiaan työssä, riski joutua hyväksikäytön kohteeksi kasvaa. Jotkut työntekijät myös pelkäävät, että ongelmien esiin nostaminen työpaikalla vaikuttaa heidän oleskelulupaansa. Työnantajan hyväksikäytön uhri voi Suomessa kuitenkin hakea oleskelulleen jatkolupaa työnantajan hyväksikäytön takia. 

Ongelmia voi tulla muun muassa näissä asioissa:

• työnantaja ei maksa työehtosopimuksen mukaista palkkaa
• työnantaja ei maksa työntekijän palkkaan kuuluvia lisiä tai ylityökorvauksia
• työnantaja haluaa maksaa palkan suoraan käteen, eli siitä ei makseta veroja ja muita maksuja
• työnantaja maksaa sairausajalta liian pientä palkkaa tai ei palkkaa ollenkaan
• työnantaja ei anna työntekijälle palkkalaskelmaa 
• työnantaja antaa työvuorolistan liian myöhään tai muuttaa siihen merkittyjä työvuoroja ilman työntekijän suostumusta 
• työnantaja soittaa työntekijälle tämän loma-aikana tai vapaapäivänä ja käskee tulla töihin
• työpaikalla on vaarallista tehdä töitä, koska esimerkiksi suojavarusteita puuttuu
• työnantaja teettää työntekijällä liikaa töitä
• työnantaja ei reagoi, vaikka työntekijää häiritään tai kohdellaan epäasiallisesti
• työnantaja kieltäytyy järjestämästä työntekijälle työterveyshuollon palveluja
• työnantaja ei anna työsuhteen päätyttyä työtodistusta, vaikka työntekijä pyytää sitä. 

Lisätietoa työelämän ongelmatilanteiden ratkaisemisesta: Työelämän ongelmat (infofinland.fi) suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ukraina, ranska, espanja, turkki, kiina, farsi, arabia

Pimeän työn tekijä on heikossa asemassa

Pimeästä työstä maksetaan palkka yleensä käteisenä, eivätkä työnantaja ja työntekijä ilmoita pimeästä työstä saatuja tuloja viranomaisille. Työnantaja ei maksa työntekijän sosiaalivakuutusmaksuja eikä tee palkasta ennakonpidätystä. Usein pimeän työn tekemisestä on sovittu työnantajan ja työntekijän kesken. Pimeä työ on Suomessa rikos. Sekä työntekijä että työnantaja voivat saada siitä rangaistuksen.

Pimeä työ ei ole kannattavaa työntekijälle eikä yhteiskunnalle. Yhteiskunnan palvelut maksetaan yhteisillä verorahoilla. Jos ihmiset eivät maksa veroja, yhteiskunnan hyvinvointi ja vakaus vaarantuvat. Pimeän työn tekijä jää ilman ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, raskausrahaa tai vanhempainrahaa, eikä eläkettä kerry vanhuuden tai työkyvyttömyyden varalle.

Pimeän työn tekijä on huomattavasti heikommassa asemassa verrattuna laillisessa työsuhteessa oleviin työntekijöihin. Jos työnantajan kanssa tulee riitaa esimerkiksi palkanmaksusta, on vaikea saada apua. Jos työpaikalla sattuu tapaturma, työntekijä ei voi saada vakuutuksesta korvauksia.

Mitä ihmiskauppa tarkoittaa?

Vakavimmissa tapauksissa työntekijän hyväksikäyttö voi olla ihmiskauppaa. Ihmiskaupalla tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä joutuu työskentelemään pakkotyötä muistuttavissa oloissa.

Ihmiskaupan tunnusmerkkejä voivat olla: 

• Työnantaja ottaa itselleen työntekijän pankkikortin, passin, oleskeluluvan tai muut tärkeät asiakirjat. 
• Työntekijä joutuu majoittumaan työpaikalla kurjissa oloissa.
• Työnantaja on väkivaltainen työntekijää kohtaan tai uhkailee väkivallalla.

Ihmiskauppaan liittyy usein se, että työntekijä on todella sidoksissa työnantajaan. Työntekijä voi olla velkaa työnantajalle tai työnantaja on ottanut itselleen työntekijän asiakirjat. Työntekijän on käytännössä mahdotonta kieltäytyä työn tekemisestä tai lopettaa työskentely työnantajalle. Lisäksi työnantaja saattaa käyttää väkivaltaa tai uhkailla vahingoittaa työntekijää tai tämän läheisiä.

Mistä saa apua työpaikan erilaisiin ongelmiin?

Ongelmaa kannattaa ensin yrittää ratkaista työpaikalla

Työntekijän kannattaa puhua suoraan esihenkilön kanssa. Hän voi myös pyytää apua luottamushenkilöltä tai työsuojeluvaltuutetulta, jos työpaikalla on sellaiset. 

Joskus esihenkilön puoleen ei voi kääntyä, koska hän osallistuu työntekijän huonoon kohteluun. Jos tilannetta ei saada korjattua työpaikan sisällä tai jos on kyse vakavammista ongelmista, huonosta kohtelusta kannattaa kertoa ulkopuolisille, kuten viranomaiselle tai Rikosuhripäivystykselle. 

Alla olevassa videossa kerrotaan työntekijän oikeuksista Suomessa englanniksi.

Video: Rikosuhripäivystys - RIKU Every foreigner has the same rights at work as Finnish citizens (youtube.com) englanti, Bengali, hindi, arabia, kiina, Nepali, thai, sorani, dari, viro, venäjä, vietnam, ukraina, somali, bulgaria, ranska

Työsuojeluviranomaiselta saa neuvontaa

Työsuojeluviranomainen antaa neuvontaa sekä työntekijöille että työnantajille. Se valvoo, että työnantajat noudattavat työelämän lakeja. Syrjintätapauksissa voi olla yhteydessä työsuojeluviranomaisen lisäksi yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai tasa-arvovaltuutettuun. 

Lisätietoa työsuojelupuhelinneuvonnasta: Puhelinneuvonta (tyosuojelu.fi) suomi, ruotsi ja englanti.

Ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen neuvontaa ja oikeusapua

Myös ammattiliitto auttaa, jos työntekijä on sen jäsen. Ammattiliitot edistävät työntekijöiden oikeuksia. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK tarjoaa lisäksi ilmaista työsuhdeneuvontaa, vaikka kysyjä ei olisikaan ammattiliiton jäsen. Neuvontaa voi saada puhelimitse ja sähköpostitse. 

Ihmiskauppatapauksissa voi kääntyä viranomaisten tai Rikosuhripäivystyksen puoleen

Ihmiskauppa on Suomessa poliisiasia, mutta apua voi aluksi hakea myös esimerkiksi työsuojeluviranomaiselta tai Rikosuhripäivystyksestä. Rikosuhripäivystys on järjestö, joka antaa rikoksen uhreille neuvontaa ja tukea. 

Suomessa toimii lisäksi Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, joka on Maahanmuuttoviraston alainen viranomainen. Auttamisjärjestelmään päässeet henkilöt voivat saada tarpeen mukaan muun muassa turvallisen majoituksen, ohjausta ja neuvontaa tai oikeusavustajan järjestelmän kautta. 

Lisätietoa työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista sekä apua antavista tahoista: Work Help Finland -sovellus (migri.fi) suomi, englanti, albania, arabia, bengali, bosnia, dari, espanja, farsi, hindi, kurdi, mandariinikiina, nepali, portugali, ranska, romania, ruotsi, somali, thai, turkki, ukraina, uzbekki, urdu, venäjä, vietnam, viro

Lisätietoa Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä: Ihmiskauppa.fi suomi, ruotsi ja englanti