Suomen historian pääpiirteitä 1: Suomi osana Ruotsia ja Venäjää

Suomi oli osa Ruotsin valtiota noin 600 vuotta. Tuona aikana Ruotsin yhteiskunnan, lainsäädännön ja hallinnon muutoksilla ja kehityskuluilla oli vaikutuksia myös Suomessa. Ruotsissa siirryttiin reformaation kautta katolilaisuudesta luterilaiseen uskoon. Varakas kansanosa osallistui Ruotsin säätyvaltiopäiville, jossa äänestettiin ja päätettiin uusista laeista.

Suomesta tuli osa Venäjän valtiota vuonna 1809, kun Ruotsi hävisi sodan Venäjää vastaan. Venäjän vallan aikana Suomi sai itsehallinnon. Suomalaiset saivat säilyttää Ruotsin aikaiset lait, luterilaisen uskon ja säätyjen etuoikeudet. 

Myös Venäjän vallan aikana Suomen talous, teollisuus, kaupungit, kulkuyhteydet, lainsäädäntö ja keskushallinto sekä koulutus ja ulkomaankauppa kehittyivät. 1800-luku oli suurten muutosten aikaa. Suomi teollistui ja maahan rakennettiin maanteitä, rautateitä ja tehtaita. Vuosisadan loppupuolella syntyi ajatus Suomesta omana kansakuntana.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomi julistautui itsenäiseksi vuonna 1917. Vallankumouksen kokenut Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden. Pian itsenäistymisen jälkeen Suomessa käytiin oma sisällissota vuonna 1918. Yhteiskunnallinen epätasa-arvo ja köyhyys olivat sisällissodan taustatekijöitä.

Ruotsin vallan aikana Suomeen tuli kristinusko ja ruotsalainen hallintojärjestelmä

Ennen Ruotsin vallan aikaa Suomen alueella asui eri puolilta eri aikoina tulleita ihmisryhmiä. He elivät pienissä yhteisöissä, eivätkä muodostaneet yhtenäistä kansakuntaa tai valtiota. Ruotsi liitti nykyään Suomeksi kutsutun alueen osia valtakuntaansa 1100–1300-lukujen aikana.

Ruotsin vallan alla Suomeen levisi katolinen kristinusko. Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa yli 600 vuotta. Noiden vuosisatojen aikana tapahtuneet muutokset Ruotsissa ja Euroopassa, kuten esimerkiksi reformaatio ja valistuksen aika, näkyivät myös Suomessa. Kun Ruotsi soti, myös Suomesta piti lähettää sotilaita Ruotsin joukkoihin.

Lakeja säädettiin Ruotsin säätyvaltiopäivillä

Suomesta osallistuttiin Ruotsin vallan aikana Ruotsin säätyvaltiopäiville. Säätyvaltiopäivät oli Ruotsissa 1500-luvulla aloittanut lakia säätävä kokous. Säädyt edustivat kuitenkin vain ylimpiä yhteiskuntaluokkia ja parhaiten toimeen tulevaa väestönosaa. Suurin osa kansasta ei kuulunut mihinkään säätyyn.

Reformaatiossa siirryttiin katolilaisuudesta luterilaisuuteen

Reformaation seurauksena osassa Eurooppaa siirryttiin 1500-luvulla katolilaisuudesta protestanttiseen uskoon. Ruotsissa ja valtakunnan itäisessä osassa Suomessa tämä tarkoitti luterilaisuutta, joka on yksi protestanttisen kristinuskon suuntaus. Reformaation taustalla oli sekä uudistamispyrkimyksiä kirkon oppeihin että poliittisia syitä. Reformaation kautta Ruotsin kuninkaan valta kasvoi, kun hänestä tuli paavin sijaan kirkon päämies. Lisäksi suuri osa kirkon huomattavasta omaisuudesta siirtyi valtiolle. 

Valistuksen aikana kehitettiin oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia

Euroopassa alkoi 1600-luvun lopulla valistukseksi kutsuttu ajanjakso. Sen aikana yksinvaltaisen kuninkaan valtaa ja kirkon suurta vaikutusvaltaa haluttiin vähentää. Ihmisoikeuksiin alettiin kiinnittää huomiota ja valtiosta haluttiin tehdä oikeusvaltio. Oikeusvaltiossa kaikilla ihmisillä on ihmisoikeudet, poliittiset oikeudet ja oikeus toimia osana yhteiskuntaa. Ruotsissa esimerkiksi kiellettiin kidutus kuulustelun keinona. Valistuksen aikana tärkeitä tavoitteita olivat äänioikeus, sananvapaus ja uskonnonvapaus. 

Kolonialismi lisäsi vaurautta Euroopassa mutta kurjisti siirtomaita

Samaan aikaan kun Euroopassa keskusteltiin ihmisoikeuksista, moni Euroopan valtio harjoitti kolonialismia. Kolonialismissa valtio valloittaa kokonaisia maita tai niiden alueita toisista maanosista, ja käyttää niiden resursseja, kuten työvoimaa ja luonnonvaroja, hyväkseen. Kolonialismissa vaikutetaan myös valloitettujen maiden tai alueiden paikallisiin tapoihin, kuten esimerkiksi kieleen, uskontoon ja koulutukseen.

Kolonialismia harjoittaneiden valtioiden voimakas kehitys ja vaurastuminen tapahtui osin siirtomaiden riiston kustannuksella. Kolonisaatiota harjoittavat valtiot, kuten Ruotsi ja siten myös Suomi, hyötyivät siirtomaista saatavista luonnonvaroista, raaka-aineista ja tuotteista sekä niihin liittyvästä kaupasta. Kansainvälisillä markkinoilla myytävät siirtomaista viedyt tuotteet ja raaka-aineet oli usein tuotettu orjatyövoimalla. 

Venäjän vallan aikana autonominen Suomi alkoi teollistua

Suomi siirtyi osaksi Venäjän valtakuntaa vuonna 1809, kun Ruotsi hävisi Venäjää vastaan käymänsä sodan. Venäjän vallan aikana Suomen yhteiskunnallinen kehitys jatkui. Venäjän keisari antoi Suomelle autonomian eli itsehallinnon. Suomi sai esimerkiksi pitää vanhat Ruotsin aikaiset lakinsa ja luterilaisen uskonnon. Suomi sai myös perustaa omat lakeja säätävät valtiopäivät.

Teollistuminen sai ihmiset muuttamaan maalta kaupunkeihin

1800-luku oli Euroopassa suurten muutosten aikaa. Eurooppa teollistui ja tavaroita alettiin valmistaa massatuotantona. Siihen tarvittiin paljon työntekijöitä ja raaka-aineita. Ihmiset muuttivat työn perässä kaupunkeihin ja ulkomaille. 

Suomen väkiluku kasvoi noin miljoonasta yli kolmeen miljoonaan. Samalla maataloustuotanto kehittyi, vaikka maatalous tuottikin tarpeeksi ravintoa ihmisille vain osassa maata. Suomessa teollistuminen pääsi vauhtiin vasta 1880-luvulla, kun paperiteollisuus käynnistyi. Suomesta vietiin ulkomaille enimmäkseen metsäteollisuuden tuotteita.

Sosialistit puolustivat työläisten oikeuksia

Euroopan teollistumisen aikana yhteiskunnan kehitykseen vaikutti muun muassa sosialismi. Aate ajoi työläisten aseman parantamista. Sosialistit vastustivat kapitalistista talousjärjestelmää, jossa yksityiset ihmiset omistivat kaikki tehtaat ja koneet. Tärkeitä asioita olivat kansalaisten tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja naisten äänioikeus. Ammattiliittoja ja sosialistisia puolueita perustettiin ympäri Eurooppaa. Suomessa oli vielä 1800-luvun lopussa vain vähän tehdastyöläisiä, koska teollisuuskaupungit olivat pieniä. Maaseudulla köyhien asema oli huono.

Suomeen rakennettiin teitä ja tehtaita sekä perustettiin kouluja

Suomessa oli Venäjän vallan aikana pitkään rauhallista. Ihmiset olivat tyytyväisiä, kun sotia ei käyty ja yhteiskunta kehittyi. Suomeen rakennettiin maanteitä, rautateitä ja tehtaita. Lisäksi Suomeen perustettiin paljon kouluja, joissa kansa oppi lukemaan ja kirjoittamaan. Tavalliset ihmiset keskustelivat politiikasta, perustivat järjestöjä ja yrittivät vaikuttaa yhteiskunnan asioihin. 

Nationalismi synnytti ajatuksen Suomesta oman kansakuntana

1800-luku oli myös nationalismin eli kansallisuusaatteen vuosisata. Kansallisuusaatteen mukaan jokaisella kansalla on oma kieli, uskonto ja historia ja jokaisella kansalla tulisi olla oma itsenäinen valtio. Euroopan valtiot ovat kuitenkin muodostuneet monista kansoista. Nationalismin takia monissa Euroopan maissa oli kapinoita ja levottomuuksia. Myös Suomessa monet alkoivat ajatella, että suomalaiset olivat oma erillinen kansakuntansa. 

Suomi sai oman eduskunnan 1900-luvun alussa

Suomessa säätyvaltiopäivien tilalle tuli 1900-luvun alussa eduskunta. Vuonna 1907 järjestettiin ensimmäiset eduskuntavaalit, joissa kaikki yli 24-vuotiaat suomalaiset saivat äänestää. Uudistus oli merkittävä edistysaskel. Vaaleissa työläiset, maaseudun köyhät ja naiset pääsivät ensimmäistä kertaa vaikuttamaan Suomen politiikkaan. 

Suomi oli maailman kolmas maa ja Euroopan ensimmäinen maa, joka antoi naisille äänioikeuden. Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka antoi kaikille naisille oikeuden asettua ehdolle vaaleissa. Suomen eduskuntaan valittiin 19 naista vuoden 1907 vaaleissa. He olivat maailman ensimmäiset naiskansanedustajat. 

Suomi itsenäistyi, mutta ajautui heti sisällissotaan

Euroopassa käytiin ensimmäinen maailmansota vuosina 1914–1918. Sen aikana Suomi itsenäistyi Venäjästä vuonna 1917 ja Suomessa käytiin sisällissota vuonna 1918. Venäjä antoi Suomelle itsenäisyyden rauhanomaisesti. Myös Venäjällä oli sisällissota vuosina 1917–1922. Sodan jälkeen Venäjästä muodostettiin Neuvostoliitto vuonna 1922.

Vasta itsenäistyneessä Suomessa ihmiset olivat hyvin eri mieltä siitä, miten valtiota pitäisi johtaa ja kehittää. Sosialistit halusivat tehdä laajoja yhteiskunnallisia uudistuksia, joilla parannettaisiin työläisten ja köyhien maalaisten oloja ja kehitettäisiin demokratiaa kunnissa. Oikeisto vastusti uudistuksia ja pelkäsi sosialismin vaikutusvaltaa Suomessa. 

Yhteiskunnalliset olot olivat vasta itsenäistyneessä Suomessa haastavat muun muassa elintarvikepulan, työttömyyden ja merkittävien poliittisten erimielisyyksien takia. Nämä seikat edistivät sisällissodan syntyä. Sota syttyi tammikuussa 1918. 

Sodassa taistelivat toisiaan vastaan punaiset ja valkoiset. Punaiset olivat työläisiä ja maaseudun köyhää väestöä ja he kuuluivat poliittiseen vasemmistoon. Valkoiset olivat talonpoikia, virkamiehiä ja opettajia, ja heidän kannattamansa politiikka oli oikeistolaista. Kaikki kansalaiset eivät kuitenkaan sitoutuneet punaisiin tai valkoisiin, vaan monen poliittinen näkökanta oli näiden kahden väliltä.

Sodassa valkoisten joukot olivat paremmin johdettuja ja heillä oli enemmän varoja joukkojen varusteluun. Lyhyt sota loppui huhtikuussa 1918, kun valkoiset voittivat. Sodassa kuoli taisteluissa, vankileireillä ja teloituksissa noin 37 000 ihmistä. Suuri osa kuolleista kuului punaisiin. 

Lisätietoa Suomen historiasta: Suomen historiaa (infofinland.fi)

Alla olevassa videossa kerrotaan Suomen historiasta viimeisten noin sadan vuoden ajalta. 

Video: KotonaSuomessa Hyvinvointia rakentamassa (youtube.com) suomi, englanti, arabia, sorani, somali, thai, venäjä, farsi