Koulun arki ja käytänteet - yhteiskuntaorientaatio.fi
Kouluvuosi jakautuu syys- ja kevätlukukauteen
Suomessa on 190 koulupäivää lukuvuodessa. Kouluvuosi eli lukuvuosi jakautuu kahteen osaan, jotka ovat syyslukukausi ja kevätlukukausi. Syyslukukausi alkaa noin elokuun puolivälissä ja loppuu ennen joulua joulujuhlaan. Sen jälkeen alkaa joululoma. Kevätlukukausi alkaa tammikuun alkupuolella ja loppuu kesäkuun alussa. Kevätlukukauden lopussa on kevätjuhla, jossa oppilaat ja opettajat juhlivat lukuvuoden päättymistä ja kesäloman alkua.
Joululoman ja kesäloman lisäksi lukuvuoden aikana on syysloma syksyllä ja talviloma helmi−maaliskuussa. Jos jonakin arkipäivänä on suomalainen juhlapäivä, kuten pääsiäinen, vappu, helatorstai tai itsenäisyyspäivä, se on vapaapäivä koulusta.
Koulupäivän pituus vaihtelee eri luokilla
Alemmilla luokilla koulupäivät ovat lyhyempiä kuin ylemmillä luokilla. Vuosiluokilla 1–6 oppilaat saavat opetusta 20–25 tuntia viikossa. Vuosiluokilla 7–9 viikkotuntimäärä on keskimäärin 29–30 tuntia. Oppituntien välillä on taukoja eli välitunteja. Yksi oppitunti kestää yleensä 45 minuuttia. Oppituntien välillä on 15–30 minuutin välitunteja, jotka oppilaat viettävät koulussa.
Oppilaanohjauksessa tuetaan opinnoissa ja ohjataan jatko-opintojen valinnassa
Oppilaat saavat koulussa oppilaanohjausta. Ohjauksessa tuetaan oppilasta opinnoissa ja yritetään ehkäistä ongelmien syntymistä opiskelussa. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on lisäksi ohjata oppilaita jatko-opintojen valinnassa. Opiskeluvalmiuksiin ja jatko-opintojen valintaan liittyvää ohjausta saa eri vaiheissa perusopetusta koko luokka tai yksi oppilas kerrallaan. Opinto-ohjaaja eli ”opo”, joka on ohjaustyöhön erikoistunut opettaja, pitää oppilaanohjaustunnit.
Oppimista ja koulunkäyntiä tuetaan monin tavoin
Lain mukaan oppilaiden täytyy saada riittävästi tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin koko peruskoulun ajan. Oppilas voi tarvita tukea esimerkiksi siksi, että hänellä on jokin sairaus, vamma tai oppimisvaikeuksia. Jos oppilas tarvitsee tukea, hänen tilanteensa selvitetään yhdessä oppilaan, huoltajien, koulun ja asiantuntijoiden kanssa. Huoltajien yhteistyö opettajan kanssa on tärkeää tuen varmistamiseksi.
Oppilaat voivat saada tukea koulunkäyntiin erilaisin tavoin. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Tukea tarjotaan oppilaalle vain ja ainoastaan hänen oman etunsa vuoksi. Koulu, huoltajat ja asiantuntijat päättävät yhdessä, mitä tukea oppilas tarvitsee ja milloin.
Tuen on tarkoitus olla joustavaa ja hyvin suunniteltua. Tuen tulisi myös muuttua sen mukaan, mitä oppilas kulloinkin tarvitsee. Mitä aikaisemmin huomataan, että lapsi tarvitsee tukea, sitä parempi. On tärkeää, että tuki jatkuu, kun lapsi myöhemmin siirtyy eri kouluun tai jatko-opintoihin.
Opettaja arvioi oppilaan oppimista ja työskentelyä monipuolisesti
Perusopetuksessa opettaja arvioi oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä sekä vertaa niitä opetussuunnitelman tavoitteisiin. Oppilaan arviointi ei perustu pelkästään tunnilla pidettyjen kokeiden tuloksiin, vaan opettaja arvioi oppilaiden oppimista ja työskentelyä eri menetelmin koko lukuvuoden ajan. Hän antaa arviointipalautetta sekä oppilaalle että huoltajille ja vanhemmille.
Oppilaalle annetaan jokaisella vuosiluokalla lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Yhdeksännellä vuosiluokalla oppilas saa päättötodistuksen. Todistuksessa voi olla numeroita, sanallista arviointia tai molempia. Numeroarvosanojen arviointiasteikko on 4–10, joista 4 on hylätty ja 10 erinomainen. Todistuksen lisäksi oppilas ja hänen vanhempansa saavat tietoa arvioinnista esimerkiksi keskusteluissa opettajan kanssa. Koulu antaa arvion oppilaan käyttäytymisestä koulussa vähintään kerran vuodessa.
Jos oppilas ei saa lukuvuoden lopussa jostain oppiaineesta hyväksyttyä arvosanaa, voi olla, että hän ei voi siirtyä seuraavalle luokalle. Siinä tapauksessa hän saattaa joutua käymään saman luokan uudelleen. Toinen vaihtoehto on, että oppilas tekee täydentäviä tehtäviä tai kokeita. Hän voi myös siirtyä opiskelemaan oman opinto-ohjelman mukaan, josta sovitaan erikseen. Kaikissa näissä tapauksissa opettajat ja rehtori keskustelevat ensin oppilaan vanhempien ja huoltajien kanssa ja he päättävät yhdessä, miten asiassa edetään.
Kodin ja koulun yhteistyö tukee lapsen koulunkäyntiä
Suomessa koulun ja oppilaan huoltajien ja vanhempien välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. Lapsen huoltajat ja vanhemmat ovat aina vastuussa lapsen kasvatuksesta. Koulu vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta koulupäivien ajan. Lapsen ja nuoren koulutyö onnistuu parhaiten, kun koti ja koulu tekevät yhteistyötä. Silloin mahdolliset haasteet ja ongelmat on helpompi huomata ja yrittää ratkaista, ennen kuin ne kasvavat liian suuriksi.
Oppilas joutuu koulussa alusta lähtien ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan. Hän tarvitsee tässä kodin tukea ja kannustusta. On tärkeää, että vanhemmat ja huoltajat seuraavat lapsen opiskelua tarkasti ja esimerkiksi huolehtivat siitä, että lapsi tekee kotitehtävänsä.
Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään Suomessa monin eri tavoin. Kouluissa järjestetään vanhempainiltoja ja avointen ovien päiviä, jolloin vanhemmat ja huoltajat saavat tulla tutustumaan koulun toimintaan. On myös yhteisiä juhlia ja retkiä, joihin perheet ovat tervetulleita. Opettajat pitävät yhteyttä vanhempiin viesteillä, sähköpostilla ja puhelimella. Vanhempainiltoihin ja vanhempainkeskusteluihin kannattaa osallistua. Niiden avulla voi pysytellä ajan tasalla siitä, mitä koulussa tapahtuu ja miten lapsen oppiminen sujuu.
Koululla on yleensä käytössään sähköinen tietojärjestelmä, useimmiten Wilma. Wilma on opettajien ja vanhempien ensisijainen yhteydenpitoväline oppilaan asioissa. Opettajat ja vanhemmat myös tapaavat henkilökohtaisesti ja keskustelevat oppilaan koulunkäynnistä. He voivat yhdessä päättää, mikä on paras tapa pitää yhteyttä ja toimia yhdessä. Wilman käyttämiseen voi tarvittaessa pyytää koululta apua.
Wilmassa opettaja seuraa myös lapsen poissaoloja koulusta. Vanhempien täytyy ilmoittaa kaikista lapsen poissaoloista Wilmaan. Jos poissaoloja on paljon, koululla on velvollisuus puuttua asiaan poissaolojen syystä riippumatta.
Jos vanhemmat ja huoltajat eivät ole tyytyväisiä koulun toimintaan, on hyvä puhua ensin oppilaan oman opettajan kanssa. Vanhemmat voivat tarvittaessa ottaa yhteyttä koulun rehtoriin. Jos epäilee, että koulu ei noudata lakeja ja säädöksiä, voi olla yhteydessä opetuksen järjestäjään tai aluehallintovirastoon.
Kouluruokailu auttaa lapsia jaksamaan koulupäivän ajan
Kaikissa Suomen peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on lounastauko keskellä koulupäivää. Silloin oppilaat saavat maksuttoman lämpimän aterian koulun ruokalassa. Kouluruokaa on tarjottu suomalaisissa kouluissa jo vuodesta 1948.
Kouluruoka on terveellistä perusruokaa. Sen valmistamisessa noudatetaan virallisia ravitsemussuosituksia. Kouluruoka on toisin sanoen sellaista ruokaa, jota asiantuntijat Suomessa suosittelevat syötäväksi, jotta ihminen pysyy terveenä. Ruoasta oppilaat saavat riittävästi tärkeitä ravintoaineita ja energiaa, jotta he jaksavat koulupäivän ajan. On tärkeää, että oppilaat syövät kunnollisen aamupalan kotona, ennen kuin he tulevat kouluun.
Jos oppilas noudattaa erityisruokavaliota eettisistä, uskonnollisista tai terveydellisistä syistä, koulu pyrkii ottamaan sen huomioon. Vanhempien täytyy kuitenkin silloin keskustella opettajan ja koulun keittiöhenkilökunnan kanssa erityisruokavaliosta. Koulu saattaa pyytää lapsen ruokavalioon liittyviä dokumentteja, esimerkiksi lääkärintodistuksen.
Jos koulumatka on pitkä, lapsella on oikeus saada koulukuljetus
Kun peruskouluun on lyhyt matka lapsen kotoa, hän kulkee koulumatkan alusta lähtien yleensä itsenäisesti kävellen, polkupyörällä tai bussilla. Jos matka on pidempi, esi- ja perusopetuksen oppilailla on oikeus saada kunnan järjestämä maksuton koulukuljetus. Koulukuljetukseen on oikeutettu esimerkiksi silloin, kun oppilaan päivittäinen matkan koulun ja kodin välillä on yli viisi kilometriä. Koulukuljetus on taksi- tai linja-autokuljetus. Oppilaan huoltajan pitää hakea oikeutta maksuttomaan koulukuljetukseen koululta.
Oppilailla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön
Oppilaiden tulee käyttäytyä asiallisesti opettajia ja muita oppilaita kohtaan. Kaikilla kouluilla on järjestyssäännöt. Niiden avulla koulussa säilyy järjestys, opiskelu sujuu ja kouluyhteisö on turvallinen ja viihtyisä. Myös koulumatkan olisi hyvä olla mahdollisimman turvallinen.
Kouluilla on opiskeluhuoltosuunnitelma, jossa kuvataan muun muassa, miten koulu seuraa oppilaiden ja kouluyhteisön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Suunnitelmaan sisältyvät koulun toimintaperiaatteet äkillisissä kriiseissä sekä uhka- ja vaaratilanteissa.
Kouluissa ei hyväksytä syrjintää, kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa. Kiusaaminen tarkoittaa sitä, että oppilaalle aiheutetaan toistuvasti vahinkoa tai pahaa mieltä. Tekijöinä on joku tai jotkut, joita vastaan kiusatun on vaikea puolustautua. Kiusaaminen on tietoista ja siihen liittyy vallankäyttöä. Oppilasta esimerkiksi pelotellaan, uhkaillaan, nimitellään tai satutetaan.
Myös se on kiusaamista tai syrjintää, että yksi oppilas jätetään toistuvasti porukan ulkopuolelle. Kiusaamisessa on usein kyse ryhmäilmiöstä. Jos kiusaamista tapahtuu koulussa tai koulumatkoilla, vanhempien ja lapsen täytyy heti ilmoittaa siitä opettajalle ja koulun rehtorille. Kouluilla on velvollisuus puuttua kiusaamiseen.
Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa leikitään ja tehdään kotitehtäviä
Ensimmäisen ja toisen luokka-asteen oppilaat tai erityisopetuksessa olevat voivat päästä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Toimintaa on monilla kouluilla ennen koulun alkua tai koulupäivän jälkeen. Iltapäiväkerho voi toimia myös muissa kuin koulun tiloissa. Vanhempien täytyy etukäteen hakea lapselleen paikkaa aamu- tai iltapäivätoimintaan. Paikkoja on rajoitetusti. Kunta voi ottaa toimintaan osallistumisesta maksun.
Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu erityisesti niille lapsille, joiden vanhemmat ovat kokopäivätöissä. Toiminnan avulla lasten ei tarvitse olla iltapäivisin yksin kotona, vaan he saavat olla turvallisessa ympäristössä ohjaajien ja muiden lasten kanssa. Tavoitteena on tukea koulun ja kodin kasvatustyötä. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa leikitään, syödään välipalaa ja tehdään kotitehtäviä. Siellä lapset solmivat myös usein ystävyyssuhteita.
Koulun yhteydessä toimii myös harrastuskerhoja
Monet koulut järjestävät kerhoja koulupäivän jälkeen. Kerhot ovat oppituntien ulkopuolista toimintaa ja ne tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Kerhotoimintaan voivat osallistua kaikki lapset. Kerhot ovat vapaaehtoisia ja niissä harrastetaan esimerkiksi liikuntaa, kädentaitoja ja musiikkia.