Miten hakea töitä Suomessa? - yhteiskuntaorientaatio.fi
Työ - hero
Menyvisning
Miten hakea töitä Suomessa? - Keskeisiä käsitteitä
Keskeisiä käsitteitä
Työllisyyspalvelut: Palvelut, jotka tukevat työnhakijoita työn löytämisessä. Palveluja voivat olla esimerkiksi työnhakuohjaus, koulutus ja työkokeilu.
Avoin hakemus: Työhakemus, joka lähetetään organisaatiolle, vaikka siellä ei olisi avoimia työpaikkoja.
Ansioluettelo: Dokumentti, joka listaa henkilön koulutuksen, työkokemuksen, taidot ja muut olennaiset tiedot työnhaun tueksi.
Työhakemus: Työpaikan saamiseksi tehtävä hakemus, jossa hakija kertoo, miksi hän olisi sopiva työntekijä avoinna olevaan työtehtävään.
Miten hake töitä Suomessa? - tiivistelmä
Miten hakea töitä Suomessa?
Työnhaussa kannattaa olla aktiivinen ja ottaa selvää itseä kiinnostavista aloista, työpaikoista ja työtehtävistä. Osa työpaikoista löytyy internetin työnhakusivustoilta, kun taas osa ei ole avoimessa haussa. Näiden piilotyöpaikkojen löytämiseen tarvitaan paitsi tiedonhakutaitoja, myös verkostoja.
Työnhaussa keskeistä on oman aktiivisuuden ja verkostoitumisen lisäksi työnhakuasiakirjojen eli ansioluettelon ja työhakemuksen huolellinen laadinta. Niihin kannattaa käyttää aikaa, koska työnantaja kutsuu hakijoita työhaastatteluun hakemusten pohjalta. Myös sosiaalista mediaa on järkevä hyödyntää työnhakuun ja oman osaamisen esittelyyn.
Työhaastatteluun valmistaudutaan esimerkiksi pohtimalla vastauksia työnantajan mahdollisiin kysymyksiin. On tärkeää hakea tietoa organisaatiosta, johon on menossa haastatteluun.
Suomessa laki kieltää syrjinnän työpaikkailmoituksissa ja rekrytoinnissa. Kaikkia työnhakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti ja työtehtävään on valittava se, kellä on sopivin osaaminen työhön.
Työ - Miten hakea töitä Suomessa?
Työn etsiminen vaatii omaa aktiivisuutta
Työllisyyspalvelut tarjoavat palveluja työnhakijoille, mutta päävastuu työpaikan löytämisestä on aina työnhakijalla itsellään. Työpaikan etsiminen ja hakeminen edellyttävät digitaitoja, koska tieto avoimista työpaikoista löytyy internetistä ja töitä haetaan usein sähköisesti.
Joskus työtä voi olla vaikea löytää ja usein samasta avoimesta työpaikasta kilpailee monta kymmentä ihmistä. Siksi työnhaku saattaa olla työlästä ja kestää pitkään. Työnhaussa kannattaa kuitenkin olla positiivinen ja käyttää hyväkseen kaikki mahdolliset ideat.
Tietoa avoimista työpaikoista voi etsiä monin tavoin. Internetistä ja lehdistä löytää työpaikkailmoituksia, joissa kerrotaan avoimena olevasta työtehtävästä ja siitä, millaista ihmistä tehtävään etsitään. Työpaikkailmoituksia on monella eri verkkosivustolla, esimerkiksi Työmarkkinatorilla. Työpaikkoja voi etsiä paikkakunnan tai ammatin mukaan. Työnhakija voi myös julkaista työnhakuprofiilin eli esittelyn omasta osaamisestaan.
- Työmarkkinatori.fi suomi, ruotsi, englanti, selkosuomi, saame
- Vinkkejä työnhakuun (infofinland.fi) suomi, ruotsi
Työpaikkoja voi etsiä yritysten, järjestöjen ja muiden organisaatioiden omilta verkkosivuilta. Melkein kaikkien organisaatioiden sivuilta löytyy kohta ”avoimet työpaikat”. Yleensä organisaation sivulla voi myös jättää avoimen hakemuksen. Se tarkoittaa, että työnhakija jättää omat tietonsa organisaatiolle. Jos sopiva työpaikka myöhemmin vapautuu, organisaatio voi ottaa yhteyttä työnhakijaan.
Piilotyöpaikat eivät ole julkisessa haussa, mutta niitä on paljon
Kun työpaikasta on ilmoitus internetissä, samaa työtä hakee usein kymmeniä tai jopa satoja työnhakijoita. Työtä etsivän on tärkeä tietää, että kaikista avoimista työpaikoista ei ilmoiteta missään. Suuri osa avoimista työpaikoista on niin sanottuja piilotyöpaikkoja, jotka eivät ole julkisessa haussa.
Kun organisaatio haluaa palkata uuden työntekijän, se etsii työntekijää usein ensin omista ja sitten työntekijöidensä kontakteista ja verkostoista. Näin tekemällä organisaatio säästää aikaa ja rahaa. Vasta jos omista verkostoista ei löydy sopivaa työntekijää, organisaatio ilmoittaa työpaikasta julkisesti.
Työnhakijan kannattaa siis etsiä aktiivisesti piilotyöpaikkoja. Kontaktiverkostojen rooli on silloin tärkeä. Omasta työnhausta kannattaa puhua kaikille mahdollisille ystäville ja tuttaville, koska voi olla, että joku on kuullut avoimesta työpaikasta.
Työnhakija voi ottaa suoraan yhteyttä yritysten tai organisaatioiden rekrytointiosastoon ja tarjota osaamistaan. Osaamisesta täytyy osata kertoa selkeästi. On tärkeää miettiä, mikä siinä voisi kiinnostaa työnantajia. Hakijan kannattaa soittaa tai yrittää sopia tapaaminen rekrytoijan kanssa mieluummin kuin lähettää sähköpostia.
Rekrytointimessuilta voi saada kontakteja
Työnhakijan kannattaa rakentaa oma kontaktiverkosto ja kasvattaa sitä tietoisesti. Esimerkiksi rekrytointimessut ovat hyvä paikka tutustua yrityksiin ja saada hyödyllisiä kontakteja. Rekrytointimessut ovat tapahtumia, joissa tiettyjen alojen työnantajat kokoontuvat esittelemään organisaatioitaan ja etsimään uusia työntekijöitä.
Sosiaalinen media kannattaa ottaa käyttöön työn etsimisessä
Facebookissa tai X:ssä voi kysellä vapaita työpaikkoja ja markkinoida itseään hyvänä työntekijänä. Myös LinkedIn-palvelua, joka on tarkoitettu työhön liittyvien verkostojen luomiseen, kannattaa käyttää. Työnhakija voi tehdä sinne oman profiilin, joka herättää rekrytoijien mielenkiinnon. Monet isot yritykset etsivät työntekijöitä LinkedIn-profiilien joukosta. LinkedInissä voi luoda ja kasvattaa kontaktiverkostoa ja ottaa yhteyttä organisaatioiden rekrytoijiin.
Hyvä työhakemus ja ansioluettelo kertovat osaamisesta
Kun hakee työpaikkaa Suomessa, täytyy yleensä laatia ansioluettelo ja työhakemus. Ne ovat asiakirjoja, joiden avulla työnhakija kertoo itsestään työnantajalle. Ansioluettelo ja työhakemus voivat olla sähköisen lomakkeen muodossa tai ne kirjoitetaan vapaamuotoiseksi tekstiksi ja lähetetään työnantajalle sähköpostilla.
Ansioluettelo sisältää tiedot koulutuksesta ja työkokemuksesta
Ansioluettelossa eli CV:ssä (Curriculum Vitae) on perustiedot työnhakijasta. Näitä ovat koulutus, työkokemus, kielitaito, digitaidot ja harrastukset. Hyvä ansioluettelo on melko lyhyt, maksimissaan kaksi sivua. Sen täytyy olla selkeä ja helppo lukea.
Ansioluettelossa voi mainita suosittelijan. Suosittelija on esimerkiksi entinen esihenkilö tai työkaveri, joka osaa kertoa positiivisia asioita työnhakijasta. Suosittelijalta täytyy kysyä aina lupa siihen, että hänen yhteystietonsa kirjataan ansioluetteloon. Rekrytoija saattaa soittaa suosittelijalle ja kysyä, millainen työnhakija tämän mielestä on työntekijänä.
Suomessa hakijan koulutus ja työkokemus ovat tärkeimpiä asioita työnhaun kannalta. Harrastuksista ja vapaaehtoistyöstä kannattaa kuitenkin kertoa, sillä niissä oppii työssä tarpeellisia taitoja. Omat yhteystiedot täytyy laittaa selkeästi näkyviin ansioluetteloon. Mukaan voi laittaa myös oman kuvan. Hyviä malleja ansioluettelon tekemiseen löytyy internetistä.
Työhakemuksessa työnhakija kertoo, miksi hän hakee paikkaa
Työhakemus on tärkeä osa työnhakua. Se on markkinointikirje, jonka avulla työnhakija yrittää erottua muista. Hyvä työhakemus on selkeä, lyhyt ja ytimekäs sekä tarpeeksi persoonallinen, jotta se herättää rekrytoijan huomion. Työhakemuksen pituus on noin yksi sivu.
Hakemuksessa on keskeistä kertoa, miksi työnhakija hakee työpaikkaa ja millaista osaamista hänellä on. Työnhakija kuvaa hakemuksessa, miten hän täyttää työn vaatimukset ja millainen työntekijä hän on. Hakijan täytyy osata kertoa haettavan työn kannalta keskeisimmät asiat. Tekstin on saatava rekrytoija kiinnostumaan niin, että hän kutsuu hakijan haastatteluun.
Työhaastatteluun on tärkeä valmistautua hyvin
Kun työnantaja on käynyt läpi työhakemukset ja ansioluettelot, hän kutsuu osan hakijoista työhaastatteluun. Vastauksia mahdollisiin haastattelukysymyksiin voi harjoitella etukäteen. Joskus haastattelu toteutetaan videopuhelun välityksellä tai hakijan pitää valmistella työnantajan ohjeiden mukaan video, jossa hän kertoo itsestään ja osaamisestaan.
Työhaastattelussa hakijalta voidaan kysyä esimerkiksi seuraavia asioita:
- Kerro jotain itsestäsi.
- Millaista osaamista sinulla on tähän työhön?
- Millaisia vahvuuksia sinulla on?
- Mikä on suurin heikkoutesi?
- Miksi hait tätä työpaikkaa?
- Millaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Ennen haastattelua hakijan kannattaa miettiä, miten itse täyttää avoinna olevan työtehtävän vaatimukset. Silloin on helpompi vastata haastattelukysymyksiin.
Hakijan kannattaa etsiä taustatietoa organisaatiosta. Kun työnhakija tuntee organisaation toimintaa, hänen on helpompi kertoa, miksi hän olisi hyvä työntekijä työnantajalle. Usein haastattelija pyytää myös hakijaa kysymään jotakin. Hakija voi miettiä etukäteen pari kysymystä, jotka liittyvät työtehtävään tai organisaatioon.
On tärkeää antaa haastattelijalle hyvä ensivaikutelma. Haastatteluun kannattaa pukeutua siististi, mutta ei juhlallisesti. Hyvän ensivaikutelman antaa myös saapumalla hyvissä ajoin paikalle ja tervehtimällä haastattelijaa silmiin katsomalla ja kättelemällä.
Työhaastatteluun otetaan mukaan aiemmat työ- ja opintotodistukset, vaikka työnantaja ei joka kerta pyydä niitä nähtäväksi. Haastattelussa kannattaa puhua selkeästi ja totuudenmukaisesti. Jos haastattelija kysyy heikkouksista, ne voi pyrkiä kääntämään asioiksi, joista haluaa oppia lisää. Työssä ja työnhaussa arvostetaan Suomessa rehellisyyttä ja vaatimattomuutta. Vaatimattomuus tarkoittaa tässä, että ihminen kertoo osaamisestaan ilman liioittelua.
Lisätietoa työn hakemisesta: Työhakemus ja CV (infofinland.fi) suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ukraina, ranska, espanja, turkki, kiina, farsi, arabia
Alla olevalla videolla kerrotaan työn hakemisesta ja työn tekemisestä Suomessa.
Video: KotonaSuomessa Työnhaku ja työn tekeminen Suomessa (SUOMI) (youtube.com) suomi, ruotsi, englanti, kiina, tigrinja, ranska, sorani, viro, thai, dari, kurmandzi, somali, venäjä, arabia
Syrjintä rekrytoinnissa on kielletty
Suomessa syrjintä työpaikkailmoituksissa tai rekrytoinnissa on lailla kielletty. Syrjintä tarkoittaa, että työnhakijaa kohdellaan huonommin kuin toisia jonkun hänen henkilökohtaisen ominaisuutensa perusteella.
Työpaikkailmoituksissa ei saa vaatia työnhakijoilta ominaisuuksia tai taitoja, jotka eivät ole välttämättömiä työn tekemisessä. Työhaastattelussa työnantaja ei saa esittää kysymyksiä työntekijän henkilökohtaisista asioista, jotka eivät liity työtehtävään. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi työnhakijan uskonto, poliittinen vakaumus tai suunnitelmat lasten hankkimisesta.
Rekrytoinnissa ei saa syrjiä hakijaa sukupuolen, iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai sukupuolen ilmaisun perusteella.
Jos kohtaa syrjintää työnhaussa, voi ilmoittaa asiasta työsuojeluviranomaiselle tai yhdenvertaisuusvaltuutetulle.
Lisätietoja Työsuojeluhallinnon puhelinneuvonnasta: Puhelinneuvonta (tyosuojelu.fi) suomi, ruotsi, englanti
Lisätietoja yhdenvertaisuudesta työnhaussa ja rekrytoinnissa: Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä (infofinland.fi) suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ukraina, ranska, espanja, turkki, kiina, farsi, arabia
Miten hakea töitä Suomessa? - keskustelukysymykset
Keskustelukysymykset
- Mitkä ovat kokemuksesi mukaan parhaita tapoja etsiä työtä Suomessa?
- Miten piilotyöpaikkoja voisi löytää?
- Mitä sellaista osaamista sinulla on, josta voi olla hyötyä työssä Suomessa?
- Millainen on omasta mielestäsi hyvä työhakemus?
Miten hakea töitä Suomessa? - Tehtäviä
Tehtäviä
- Etsi internetistä avoinna oleva työpaikka, joka kiinnostaa sinua. Harjoittele työpaikkailmoituksen avulla tyypillisiin työhaastattelukysymyksiin vastaamista. Miksi haluaisit työn ja millaista osaamista sinulla siihen olisi?