Suomen poliittiset puolueet

Suomessa on monipuoluejärjestelmä. Siksi suomalaisessa politiikassa on tärkeää pystyä tekemään yhteistyötä ja kompromisseja. 

Tärkeimmät puolueita erottavat jaot ovat jako oikeistolaisiin ja vasemmistolaisiin puolueisiin sekä jako konservatiivisiin ja liberaaleihin puolueisiin. Lisäksi puolueita erottavat toisistaan esimerkiksi suhtautuminen maatalouteen ja syrjäseutujen palvelujen ylläpitämiseen, suhtautuminen maahanmuuttoon sekä se, kuinka tärkeänä ne pitävät ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Puolueet, joilla on eduskunnassa kansanedustajia, saavat valtiolta rahallista tukea. Puolueet ja ehdokkaat saavat myös lahjoituksia vaalikampanjoihinsa. Edustajaksi ja varaedustajaksi valittujen tulee kuitenkin tehdä ilmoitus, jossa he kertovat, keiltä ovat saaneet rahoitusta. 

Kuka tahansa voi liittyä poliittiseen puolueeseen

Poliittiset puolueet ovat järjestöjä, joiden toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan kehittäminen puolueen jäsenten haluamaan suuntaan. Puolueella täytyy olla puolueohjelma. Se on asiakirja, johon on kirjattu puolueen tärkeimmät periaatteet ja tavoitteet. Ohjelmassa kerrotaan myös, miten puolue haluaa vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja poliittisiin päätöksiin.

Kuka tahansa voi Suomessa kuulua poliittiseen puolueeseen. Puolueen jäsenyys ei saa olla peruste esimerkiksi olla valitsematta työnhakijaa työpaikkaan. Keskeinen yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapa on asettua itse ehdokkaaksi vaaleissa. Ehdokkaat ovat yleensä puolueiden jäseniä. On kuitenkin mahdollista olla ehdolla myös sitoutumattomana ehdokkaana tai valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

Suomen eduskunnassa on paljon puolueita

Suomessa on monipuoluejärjestelmä, eli erilaisia puolueita on paljon. Puolueiden kannatus vaihtelee vaaleista toiseen. Yleensä millään yksittäisellä puolueella ei ole eduskunnassa ehdotonta enemmistöasemaa. Puolueiden on tehtävä keskenään yhteistyötä. Tästä syystä suomalaisessa politiikassa on tärkeää, että osaa neuvotella ja tehdä kompromisseja.

Vuonna 2024 Suomessa oli 16 rekisteröityä puoluetta, joista yhdeksällä oli kansanedustajia eduskunnassa. Muut puolueet olivat pieniä. Niiden tavoite oli saada vaaleissa eduskuntapaikka.

Puolueiden tulee kertoa, mistä ne saavat rahaa

Suomessa valtio eli veronmaksajat rahoittavat puolueiden toimintaa. Valtiolta saatava avustus riittää maksamaan vain osan puolueiden kuluista. Lisäksi puolueet saavat rahaa esimerkiksi jäsenmaksuista. Puolue saa rahallista avustusta valtiolta sen mukaan, montako kansanedustajaa sillä on eduskunnassa. Isot, vaaleissa hyvin menestyneet puolueet saavat siis enemmän rahaa kuin pienet puolueet. 

Puolueet ja ehdokkaat saavat myös muuta rahoitusta esimerkiksi vaaleja varten. Osa rahoituksesta on lahjoituksia, joita voivat antaa yksityiset ihmiset, yritykset tai järjestöt. Ehdokkaat eivät saa vastaanottaa tukea, jonka antajaa ei voida selvittää. Samalta tukijalta saatavan tuen enimmäismäärä on säädetty laissa. Puoluerahoitusta valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto.

Miten puolueiden näkemykset eroavat toisistaan?

Oikeisto ja vasemmisto ovat erimielisiä valtion roolista

Perinteisesti tärkein puolueita erottava tekijä on ollut jako oikeistoon ja vasemmistoon. Vasemmistopuolueet ovat kannattaneet sosialismia tai sosiaalidemokratiaa, työläisten oikeuksia ja vahvaa valtiota, joka tarjoaa ihmisille erilaisia palveluja ja saa rahoituksensa yksittäisten ihmisten ja yritysten maksamista veroista. Vasemmisto on ollut valmis hyväksymään korkeat verot, koska sen näkemyksen mukaan verojen avulla saadaan rakennettua ja ylläpidettyä tasa-arvoista yhteiskuntaa, jossa kaikista ihmisistä huolehditaan.

Oikeistopuolueet ovat kannattaneet kapitalismia, vapaata markkinataloutta ja alhaisempia veroja. Oikeisto haluaa, että valtion rooli yhteiskunnassa on pienempi ja että ihmisen oma vastuu elämästään on suurempi. Oikeisto ajaa myös yksityisyrittäjien ja yritysten asiaa. Yrityksillä on yhteiskunnassa tärkeä osa talouskasvun ja työpaikkojen luomisessa.

Konservatiivisuus ja liberaalius kertovat arvopohjasta

Myös muita jakoja puolueiden välillä voidaan tehdä. Nykyisin etenkin konservatiivisuus ja liberaalisuus jakavat voimakkaasti ihmisiä. Konservatiivisuuteen eli vanhoillisuuteen liittyvät perinteiset arvot ja maltilliset eli lievät yhteiskunnan uudistukset. Nykyään konservatiivit usein ajattelevat kansallismielisesti, eli pyrkivät korostamaan päätöksissä Suomen kansallista etua. Monet konservatiivit kannattavat myös tiukkaa maahanmuuton säätelyä.

Liberaalisuuteen eli vapaamielisyyteen taas liittyvät laaja yksilön ja talouden vapaus, arvojen suvaitsevaisuus ja ihmisoikeudet. Liberaaleille esimerkiksi naisten oikeudet sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat usein tärkeitä. Liberaalit korostavat kansainvälistä yhteistyötä ja Suomen kansainvälistä vastuuta. Liberaalit myös yleensä suhtautuvat maahanmuuttoon myönteisemmin kuin konservatiivit.

Mielipiteet maataloudesta ja ympäristönsuojelusta erottavat puolueita

Suomessa äänestäjille on perinteisesti ollut tärkeää myös se, ajaako ehdokas maaseudun vai kaupungin asioita. Kaupunkilaisille tärkeitä asioita ovat usein globaalit verkostot ja tiivis kansainvälinen yhteistyö esimerkiksi Euroopan unionin kanssa. 

Maaseudun näkökulmasta tärkeämpää on säilyttää palvelut haja-asutusalueilla ja kotimainen maanviljelystuotanto. Tästä näkökulmasta riippuvuus muista maista saatetaan nähdä negatiivisena asiana, joka vie työpaikkoja Suomesta, vaikeuttaa maatalouden harjoittamista ja aiheuttaa yhteiskunnallista epävakautta.

Monille äänestäjille on merkittävää myös se, pitääkö puolue tärkeämpänä taloudellista kasvua vai luonnon- ja ympäristönsuojelua. Talouskasvu voi tuhota ympäristöä, mutta toisaalta se voi tuoda yhteiskuntaan vaurautta ja työpaikkoja.

Suomen eduskunnassa on monta puoluetta

Tässä ovat esiteltyinä ne puolueet, jotka saivat vähintään yhden kansanedustajan vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Puolueet on esitelty suuruusjärjestyksessä, joka perustuu niiden keskimääräiseen kannatukseen eduskuntavaaleissa vuosina 2003-2023. 

Kansallinen Kokoomus (perustettu 1918)

Kansallinen Kokoomus on oikeistolainen puolue. Perinteisesti se on ollut talouseliitin ja koulutetun ylemmän luokan puolue. Sillä on vahva asema pääkaupunkiseudulla, mutta se on myös yksi Suomen suurimmista puolueista. Osa kokoomuspoliitikoista on arvoiltaan liberaaleja, osa konservatiiveja. 

Kokoomuksen perusarvoja ovat muiden muassa vapaus, vastuu, turvallisuus ja tasavertaiset mahdollisuudet. Kokoomukselle yrittäjien asia on keskeinen. Ihmisiä halutaan kannustaa oma-aloitteisuuteen ja omien yritysten perustamiseen. Siksi esimerkiksi yritysten maksamia veroja pitäisi puolueen mielestä vähentää. Valtion roolin tulee olla pienempi kuin vasemmistopuolueiden mielestä. Kokoomus on EU-myönteinen. 

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (perustettu 1899)

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue eli SDP on pitkään ollut suuri puolue ja usein mukana hallituksessa. SDP, Keskusta ja Kokoomus ovat Suomen vanhimmat ja perinteisesti suurimmat puolueet. SDP on ollut vasemmistolainen teollisuustyöntekijöiden ja kaupungissa asuvien palkkatyöläisten puolue. Sen aate on sosialismista alkunsa saanut sosiaalidemokratia, eikä puolue ole yhtä vasemmistolainen kuin Vasemmistoliitto. SDP on arvoiltaan liberaali puolue. 

SDP:lle keskeinen asia on hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Puolue haluaa työskennellä tasa-arvoisen ja solidaarisen yhteiskunnan puolesta. Se vastustaa hallitsematonta markkinataloutta. 

Suomen Keskusta (perustettu 1906)

Suomen Keskusta eli Keskustapuolue on perinteisesti ollut Suomen suosituin puolue maaseudulla. Se on kuitenkin menettänyt kannatusta etenkin Perussuomalaisille. Keskustapuolue määrittelee itsensä enemmän oikealle kuin vasemmalle. Osa puolueen poliitikoista kannattaa liberaaleja arvoja, osa konservatiivisia. 

Keskustapuolue ajaa maatalouden asioita, esimerkiksi valtion ja EU:n rahallisia tukia maanviljelijöille. Keskustapuolue pyrkii siihen, että palvelut ja työpaikat säilyvät koko Suomessa. Suomi on harvaan asuttu maa ja palvelujen järjestäminen maaseudulla on usein kallista. Keskustapuolueelle on kuitenkin tärkeää, että ihmiset ovat tasa-arvoisessa asemassa keskenään riippumatta siitä, missä he asuvat. Myös Keskustapuolue on yrittäjien asialla. Se pyrkii siihen, että yritysten olisi helpompi työllistää ihmisiä. Keskustapuolue korostaa myös Suomen turvallisuuden ja omavaraisuuden tärkeyttä. 

Perussuomalaiset (perustettu 1995)

Perussuomalaiset on kansallismielinen eli nationalistinen puolue. Perussuomalaiset oli aiemmin pieni puolue, mutta vuoden 2011 eduskuntavaaleista lähtien se on saanut paljon ääniä ja vakiinnuttanut paikkansa yhtenä suurista puolueista. Perussuomalaisiin kuului aiemmin kannattajia sekä oikeistosta että vasemmistosta, mutta puolue on siirtynyt selvästi enemmän oikealle. Arvoiltaan Perussuomalaiset on hyvin konservatiivinen. 

Perussuomalaiset korostaa politiikassaan suomalaisen identiteetin ja suomalaisen kulttuurin säilyttämisen tärkeyttä. Perussuomalaiset haluaa vähentää maahanmuuttoa Suomeen ja se suhtautuu kriittisesti EU:hun. Puolueelle on myös tärkeää edistää suomalaista työntekoa ja yrittämistä. 

Vasemmistoliitto (perustettu 1990)

Vasemmistoliitto on vasemmistolainen puolue. Vasemmistoliitto on perinteisesti ollut pienipalkkaisen työväestön puolue, mutta nykyään sitä äänestävät ennen kaikkea nuoret. Vasemmistoliitto on hyvin liberaali puolue. 

Vasemmistoliiton perusarvoja ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, vapaus ja ekologinen kestävyys. Vasemmistoliiton mielestä hyvinvointiyhteiskuntaa tulee kehittää ja kapitalismia rajoittaa. Puolueen tavoite on ekologisesti kestävä hyvinvointivaltio, jossa kaikki voivat osallistua päätöksentekoon. Puolue haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja feminismiä sekä ympäristönsuojelua. 

Vihreät (perustettu 1987)

Vihreälle puolueelle tärkeitä asioita ovat ympäristönsuojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Vihreitä äänestävät etenkin nuoret korkeasti koulutetut kaupunkilaiset. Suurin osa Vihreiden kannattajista on melko vasemmistolaisia, mutta puolueessa on myös oikeistolaisemmin ajattelevia. Vihreät on hyvin liberaali puolue. 

Ympäristönsuojelun lisäksi Vihreät korostaa politiikassaan myös tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Vihreät pyrkii edistämään oikeudenmukaista siirtymää ekologisesti kestävään talouteen. Vihreiden tavoitteena on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä yhteiskunta, jossa kaikki voivat elää omannäköistään elämää. Myös erilaisten vähemmistöjen oikeudet ovat Vihreille tärkeitä.

Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue (perustettu 1906)

Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue eli RKP on erityisesti Suomen ruotsinkielisen väestön puolue. Se kannattaa kaksikielisyyttä ja pyrkii edistämään ja ylläpitämään ruotsinkielisiä palveluja. RKP on pieni puolue, mutta se on kuitenkin lähes aina Suomen hallituksessa. RKP ja ruotsinkielisyys on Suomelle myös tärkeä linkki pohjoismaiseen yhteistyöhön ja kulttuuriin. Suurin osa RKP:n poliitikoista on talousasioissa melko oikeistolaisia. RKP on liberaali puolue.

Koska niin monet suomenruotsalaiset kannattavat RKP:tä, sen sisällä on useita erilaisia suuntauksia. Puolueessa on esimerkiksi toisaalta kaupunkilainen ja toisaalta enemmän maataloutta painottava suuntaus. Puolue kannattaa Euroopan unionia ja vahvaa eurooppalaista yhtenäisyyttä. RKP tavoittelee avointa ja suvaitsevaista yhteiskuntaa ja korostaa yksilön vapautta ja vastuuta. RKP suhtautuu myönteisesti maahanmuuttoon, monikulttuurisuuteen ja vähemmistöjen oikeuksiin. 

Suomen Kristillisdemokraatit (perustettu 1958)

Suomen Kristillisdemokraatit eli KD pitää keskeisenä kristillisten arvojen huomioimista päätöksenteossa. Politiikan perustana on kristinusko. Kristillisdemokraatit on pieni puolue. Talouspolitiikassa puolue on Keskustapuolueen tavoin jonkin verran enemmän oikealla kuin vasemmalla. Se on arvoiltaan konservatiivinen.

Kristillisdemokraateille tärkeitä arvoja ovat ihmisarvo, perheiden merkitys ja lähiyhteisöjen vahvistaminen. Kristillisdemokraatit tavoittelee yhteiskuntaa, jossa talous ja hyvinvointi perustuvat yrittäjyyteen ja vastuullisuuteen. Oikeudenmukaisuus, terveys ja koulutus ovat tärkeitä teemoja. Kristillisdemokraatit vastustavat aborttia ja samaa sukupuolta olevien oikeutta avioliittoon. 

Liike Nyt (perustettu 2018)

Liike Nyt on pieni puolue. Sen tavoite on uudistaa Suomen politiikkaa ja taloutta. Se ei halua sitoutua perinteisten puolueiden ideologioihin. Sen poliitikot ovat kuitenkin enimmäkseen taloudellisesti oikeistolaisia. Arvoiltaan puolue on enimmäkseen melko konservatiivinen. 

Liike Nyt pitää keskeisenä yrittäjyyttä ja markkinatalouden kehittämistä. Se haluaa edistää avoimuutta ja yksilönvapautta. Myös talouskasvun ja turvallisuuden edistäminen kuuluvat puolueen tavoitteisiin.