Suomen hallintojärjestelmä - yhteiskuntaorientaatio.fi
Perustuslaissa säädetään vallan jakautumisesta
Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta Suomessa. Perustuslaissa säädetään siitä, kuinka valtio on järjestäytynyt, mikä valta Suomessa kuuluu millekin taholle ja miten esimerkiksi lakien säätäminen Suomessa tapahtuu.
Suomessa valta on jaettu lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovaltaan. Lainsäädäntövalta, eli valta säätää lakeja, on eduskunnalla. Lakien toimeenpanovalta, eli valta toteuttaa lakeja käytännössä, on presidentillä ja hallituksella. Hallitus esimerkiksi huolehtii, että ministeriöt ja niiden alaiset viranomaiset tekevät päätöksiä lakien mukaisesti. Tuomiovaltaa eli valtaa arvioida, onko joku toiminut yksittäisessä tapauksessa lain mukaisesti, käyttävät tuomioistuimet.
Koko valtion laajuisista asioista Suomessa päättävät eduskunta, hallitus ja presidentti.
Eduskunta eli parlamentti käyttää ylintä päätösvaltaa
Suomen parlamentti on nimeltään eduskunta. Eduskunnassa on 200 kansanedustajaa, jotka valitaan vaaleilla. Suomen eduskunta on yksikamarinen.
Eduskunnan tehtävä on
- säätää Suomen lait
- päättää valtion budjetista
- hyväksyä Suomea koskevat kansainväliset sopimukset
- valvoa hallituksen ja ministerien toimintaa.
Eduskunta säätää Suomen lait. Tavallisesti hallitus esittää uutta lakia eduskunnalle. Myös yksittäinen kansanedustaja voi tehdä lakialoitteita, tai lakiehdotus voi tulla eduskuntaan kansalaisaloitteen kautta.
Eduskunta keskustelee lakialoitteesta tai hallituksen lakiesityksestä ja käsittelee asiaa eri valiokunnissa. Lopuksi kansanedustajat äänestävät siitä, kannattavatko he lakia. Jos eduskunta hyväksyy lain, presidentti vahvistaa lain allekirjoituksellaan. Viranomaiset tiedottavat lakimuutoksesta, ja mediassa kerrotaan uudesta laista ja sen tarkoituksesta ja sisällöstä. Näin kansalaiset saavat ajantasaista tietoa laeista.
Eduskunta myös hyväksyy hallituksen esityksen valtion budjetista eli talousarviosta. Budjetti on suunnitelma siitä, miten valtion verorahat ja muut tulot käytetään. Hallitus neuvottelee budjetista vuosittain ja tekee budjettiesityksen eduskunnalle. Eduskunta valvoo budjetin toteutumista.
Eduskunnan täytyy pysyä ajan tasalla siitä, mitä Euroopan unionissa päätetään. Eduskunta kertoo hallitukselle, mitä mieltä Suomi on EU:n käsittelyssä olevista asioista. Suomen lait ja EU-säädökset eivät voi olla ristiriidassa keskenään. Suomen on pakko ottaa huomioon EU-säädökset, koska Suomi on EU:n jäsenvaltio.
Valtioneuvosto eli hallitus käyttää ylintä toimeenpanovaltaa
Hallituksen muodostavat pääministeri ja muut ministerit
Pääministeri ja muut ministerit muodostavat Suomen valtioneuvoston. Arkikielessä valtioneuvostosta käytetään usein sanaa hallitus. Ministerien lukumäärä vaihtelee, mutta viime vuosikymmeninä Suomen hallituksen koko on ollut 15–20 ministeriä. Ministereitä ovat esimerkiksi sisäministeri, ulkoministeri, opetusministeri ja oikeusministeri.
Pääministeriksi tulee yleensä sen puolueen puheenjohtaja, joka menestyi vaaleissa parhaiten. Hän keskustelee muiden puolueiden kanssa ja valitsee, mitkä puolueet lähtevät muodostamaan hallitusta. Suomessa on tavallista, että hallituksessa on useita eri puolueita. Sen jälkeen nämä puolueet tekevät yhdessä hallitusohjelman. Siinä kerrotaan hallituksen politiikan tavoitteet ja päämäärät sekä toimenpiteet hallituksen toimikauden aikana.
Kun hallitusohjelma on valmis, eduskunta valitsee pääministerin virallisesti äänestämällä. Hallituksessa mukana olevat puolueet päättävät, ketkä kustakin puolueesta tulevat ministereiksi. Kun pääministeri ja muut ministerit on valittu, presidentti nimittää heidät tehtäväänsä. Eduskunta hyväksyy vielä äänestämällä valtioneuvoston kokoonpanon ja hallitusohjelman.
Hallitus ja ministeriöt valmistelevat lakiesityksiä ja toimeenpanevat lakeja
Ministerit johtavat ministeriöiden työtä. Ministeriöt valmistelevat ja toimeenpanevat ne asiat, joista hallitus päättää. Ministeriöitä ovat esimerkiksi puolustusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö. Ministeriöiden alaisuudessa ja ohjauksessa toimii useita valtion virastoja ja laitoksia. Esimerkiksi Maahanmuuttovirasto on sisäministeriön alainen virasto. Valtion virastot ja laitokset yhdessä ministeriöiden kanssa muodostavat valtion keskushallinnon.
Hallitus valmistelee asiat, jotka eduskunta käsittelee. Esimerkiksi, jos hallituspuolueet ovat päättäneet, että Suomeen pitäisi perustaa uusi kansallispuisto, ympäristöministeriö alkaa valmistella asiaa. Se tutkii, mihin uusi kansallispuisto kannattaisi perustaa ja kuulee muiden viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä, tietoja ja kokemuksia asiasta. Ministeriö kirjoittaa hallituksen ohjaamana esityksen, jossa se perustelee, miksi valittu alue olisi paras uudelle kansallispuistolle ja minkälaisia vaikutuksia esityksellä olisi. Sitten asia siirtyy eduskunnan päätettäväksi.
Kun eduskunta päättää jotakin, hallitus toteuttaa päätökset. Esimerkiksi, kun eduskunta antaa lain koskien uuden kansallispuiston perustamista, kansallispuistoista vastaavat viranomaiset alkavat valmistella niitä käytännön toimia, jotka asiaan liittyvät. Näitä ovat esimerkiksi opasteiden järjestäminen kansallispuiston vierailijoille. Ympäristöministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö valvovat, että viranomaiset järjestävät uuteen kansallispuistoon kaikki ne palvelut, jotka laki määrää.
Hallitus tarvitsee eduskunnan luottamuksen
Hallitus on vastuussa työstään eduskunnalle, eli hallituksen ja ministerien täytyy nauttia eduskunnan luottamusta. Eduskunnan täytyy siis uskoa, että hallitus ja kaikki ministerit hoitavat työnsä hyvin ja luotettavasti. Jos eduskunta ei luota tähän, koko hallitus voi hajota. Jos hallitus kaatuu, maassa täytyy ehkä järjestää uudet eduskuntavaalit etuajassa. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Suomessa hallitukset ovat viime vuosikymmeninä olleet pitkäikäisiä.
Ne eduskuntapuolueet, jotka eivät kuulu hallitukseen, muodostavat opposition. Opposition tehtävä on haastaa hallitusta ja esittää vaihtoehtoja hallituksen ajamalle politiikalle. Jos oppositio on sitä mieltä, että eduskunta ei voi luottaa hallituksen toimintaan, se voi vaatia äänestystä hallituksen luottamuksesta.
Suomessa hallitukset ovat yleensä enemmistöhallituksia. Se tarkoittaa, että kansanedustajien enemmistö kuuluu hallituspuolueisiin. Näin hallitus saa lähes aina äänestyksessä eduskunnan luottamuksen ja saa äänestyksissä ehdotuksensa läpi.
Tasavallan presidentti on Suomen valtionpäämies
Suomi on valtiomuodoltaan perustuslaillinen tasavalta. Suomen valtionpäämies on vaaleilla valittu tasavallan presidentti.
Suurinta valtaa Suomessa käyttävät pääministeri ja eduskunta. Heillä on enemmän valtaa kuin tasavallan presidentillä. Tasavallan presidentin valtaa on vähennetty Suomessa 1980-luvulta lähtien. Suomen presidentti on kuitenkin maan näkyvin johtaja.
Suomessa tasavallan presidentin tehtävänä on
- johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa
- vahvistaa eduskunnan säätämät lait
- nimittää tehtäviinsä korkeimmat virkamiehet
- toimia Suomen armeijan ylipäällikkönä.
Alue- ja paikallishallinnosta Suomessa vastaavat monet tahot
Valtiolla on myös alue- ja paikallishallintoa
Keskushallinnon lisäksi valtiolla on aluehallinto. Aluehallinnon virastoissa ja keskuksissa hoidetaan esimerkiksi ympäristöasioita, turvallisuutta Suomen sisällä ja liikenteen toimivuutta.
Valtion paikallishallintoon kuuluvat puolestaan muun muassa poliisilaitokset.
Aluehallintoa ovat myös hyvinvointialueet, jotka ovat itsenäisiä toimijoita. Kunnat taas ovat keskeisin paikallishallintoa hoitava taho.
Hyvinvointialueet vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluista ja pelastustoimesta
Hyvinvointialueet vastaavat oman alueensa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimen palveluista. Hyvinvointialueita on Suomessa 21. Helsinki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, vaan se tuottaa itse omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa sekä pelastustoimen palvelunsa.
Hyvinvointialueella päätökset tekee aluevaltuusto. Aluevaltuuston jäsenet valitaan vaaleilla. Hyvinvointialueet saavat rahoituksensa valtiolta.
Kunnat vastaavat monista ihmisten arjen palveluista
Suomessa on noin 300 kuntaa. Kunnat päättävät hyvin pitkälti itse omista asioistaan ja taloudestaan. Kunnilla on oikeus kerätä veroja asukkailtaan. Tämän kunnallisveron lisäksi kunta saa myös valtiolta rahaa palvelujen toteuttamiseksi.
Jokainen Suomessa vakinaisesti asuva ihminen on jonkin kunnan asukas. Kunta tarjoaa asukkailleen monia peruspalveluja. Kunta vastaa esimerkiksi kouluista, varhaiskasvatuksesta, kirjastoista ja liikuntapalveluista. Kunta myös suunnittelee katuja, asuntoja ja puistoalueita sekä huolehtii veden saannista, sähköstä ja puhtaanapidosta.
Kunnassa asioista päätetään demokraattisesti kunnanvaltuustossa. Kunnanvaltuuston jäsenet valitaan kuntavaaleissa. Valtuusto taas valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävä on valmistella valtuuston päätökset ja toteuttaa ne.
Kunnanvaltuusto valitsee myös lautakunnat. Lautakuntia ovat esimerkiksi sivistyslautakunta, joka hoitaa koulutus- ja kulttuuriasioita, sekä keskusvaalilautakunta, joka vastaa vaalien järjestämisestä kunnan alueella. Lautakunnat valmistelevat asiat kunnanvaltuustolle ja kunnanvaltuusto tekee päätökset. Lautakuntien jäsenet ovat kunnanvaltuutettuja tai puolueiden valitsemia kuntalaisia.
Suomi on Euroopan unionin jäsenvaltio
Euroopan unioni (EU) on poliittinen ja taloudellinen valtioiden liitto. Siihen kuului vuonna 2024 27 valtiota. Sen tavoitteena on edistää rauhaa ja kansalaistensa hyvinvointia, sekä parantaa Euroopan kauppaa ja taloutta. EU:n jäsenmaat ovat itsenäisiä valtioita. Niiden täytyy kuitenkin noudattaa unionin päätöksiä ja määräyksiä.
Euroopan unionin perusarvoja ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo sekä oikeusvaltioperiaate.
Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. Silloin osa Suomen poliittisesta päätöksenteosta siirtyi Euroopan unioniin. EU-jäsenyys helpottaa yhteistyötä muiden maiden kanssa esimerkiksi kaupankäynnissä. EU:n sisällä ihmiset, tavarat ja palvelut saavat liikkua vapaasti. Suomalaiset poliitikot osallistuvat kaikkiin tärkeisiin päätöksiin EU:n kehittämisestä. Samalla he tuovat esille suomalaisille tärkeitä asioita.
EU:ssa päätöksiä tekevät Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto. Euroopan parlamentin jäsenet valitaan vaaleilla jokaisessa jäsenmaassa. Parlamentti siis edustaa EU-valtioiden kansalaisia. Ministerineuvostoon kuuluvat puolestaan EU:n jäsenvaltioiden ministerit. Se edustaa siis kansallisia hallituksia. Parlamentti ja ministerineuvosto säätävät suurimman osan laeista yhteispäätösmenettelyllä, jossa parlamentilla on tasavertainen asema ministerineuvoston kanssa. Kuitenkin esimerkiksi EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka on ministerineuvoston vastuulla.
Euroopan unionin komissio puolestaan edustaa itse unionia. Komissio tekee lakiesityksiä ja ehdotuksen EU:n budjetiksi. Komissio myös toteuttaa päätökset, jotka parlamentti ja ministerineuvosto tekevät. Komissiossa työskentelevät jäsenmaiden nimittämät virkamiehet. EU-maiden johtajista koostuva Eurooppa-neuvosto päättää unionin suuret linjat.
Suomella on myös muita kansainvälisiä sitoumuksia
Euroopan unionin lisäksi Suomi kuuluu Natoon ja Yhdistyneisiin kansakuntiin (YK). Suomi on jäsenenä myös monenlaisissa muissa kansainvälisissä järjestöissä. Niiden kautta Suomi pystyy vaikuttamaan kansainvälisesti ja edistämään ulkopoliittisia tavoitteitaan. Esimerkiksi YK:ssa Suomi on pyrkinyt edistämään rauhaa ympäri maailmaa rauhanturvaustoiminnan kautta.
Nato edistää jäsenmaidensa turvallisuutta
Suomi liittyi Pohjois-Atlantin liitto Naton jäseneksi vuonna 2023. Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittouma, jonka tavoitteena on jäsenmaidensa turvallisuuden ja vapauden edistäminen. Naton jäsenmaita oli vuonna 2024 32. Suurin osa jäsenmaista sijaitsee Euroopassa, minkä lisäksi jäseniä ovat Yhdysvallat ja Kanada.
Yhdistyneisiin kansakuntiin kuuluvat lähes kaikki maailman valtiot
Suomi on ollut Yhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1955. YK perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945. Tarkoituksena oli edistää maailman valtioiden välistä yhteistyötä niin, ettei uutta maailmansotaa enää koskaan syttyisi. Nykyisin YK:n jäsenvaltioita ovat melkein kaikki maailman valtiot. Jäsenmaita oli vuonna 2024 yhteensä 193.
Suomi on sitoutunut noudattamaan lukuisia kansainvälisiä sopimuksia
Suomi on allekirjoittanut lukuisia kansainvälisiä sopimuksia, joita sen on noudatettava. Sopimukset voivat olla kahdenvälisiä, eli Suomen ja jonkin toisen valtion keskenään solmimia sopimuksia. Sopimukset voivat olla myös monenvälisiä, eli joukko valtioita on sopinut ne yhdessä.
Kansainvälisiä sopimuksia ovat esimerkiksi ihmisoikeussopimukset. Osa ihmisoikeussopimuksista koskee kaikkien ihmisten oikeuksia, osa taas keskittyy erityisesti esimerkiksi lasten tai vammaisten henkilöiden oikeuksiin. Kansainvälisiä sopimuksia ovat myös ilmastosopimukset, joissa maailman valtiot ovat yhdessä sopineet, miten ne yrittävät hillitä ilmaston lämpenemistä.