Suomen väestö - yhteiskuntaorientaatio.fi
Suurin osa Suomen väestöstä asuu kaupungeissa
Suomen väkiluku oli vuonna 2023 noin 5,6 miljoonaa. Suurin osa suomalaisista asuu nykyään kaupungeissa tai kaupunkien lähellä. Suurimmat kaupungit ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu ja Turku. Niissä asuu yhteensä yli 1,8 miljoonaa ihmistä.
Pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa asuu yhteensä yli miljoona ihmistä.
Suomessa puhutaan kahta kansalliskieltä ja monia muita kieliä
Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Noin 85 % suomalaisista puhui vuonna 2023 äidinkielenään suomea.
Ruotsinkielisiä Suomessa oli noin 5 % väestöstä. Perustuslain mukaan suomen- ja ruotsinkielisellä väestöllä on yhtäläiset oikeudet kulttuuri- ja yhteiskuntapalveluihin omalla kielellään. Ruotsin ja suomen kielistä on olemassa monia eri murteita. Eri puolilla Suomea puhutaan suomea ja ruotsia siis hiukan eri tavoin.
Muita Suomessa kauan käytettyjä kieliä ovat saamen kielet, Suomen romanikieli, karjalan kieli ja viittomakielet. Saamen kielet ovat Lapissa puhuttuja alkuperäiskansan kieliä, ja niillä on saamelaisten kotiseutualueella virallisen kielen asema. Suomi on monikielinen maa, jossa puhutaan lisäksi esimerkiksi venäjää, viroa, englantia, somalia ja arabiaa.
Alla olevassa videossa kerrotaan, millainen on keskivertosuomalainen.
Video: KotonaSuomessa Minkälainen on keskivertosuomalainen? (SUOMI) (youtube.com)
Kansainvälinen muuttoliike tuo Suomeen ihmisiä eri maista
Aiemmin Suomi oli köyhä maa, josta monet lähtivät muualle etsimään työtä ja parempaa elämää. Suomalaisia muutti 1800-luvulla erityisesti Pohjois-Amerikkaan. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaiset alkoivat yhä enemmän muuttaa maalta kaupunkiin. Moni muutti ulkomaille töihin, koska Suomessa ei ollut työtä tarjolla kaikille. 1960- ja 1970-luvuilla enimmillään kymmeniätuhansia suomalaisia lähti töihin Ruotsiin joka vuosi. Suomalaiset olivat pitkään Ruotsin suurin maahanmuuttaneiden ryhmä. Nykyään Ruotsissa asuu yli 700 000 ihmistä, joilla on suomalaiset juuret.
Laajempi maahanmuutto Suomeen alkoi varsinaisesti vasta kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun alussa. Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena Suomeen muutti venäläisiä ja virolaisia sekä myös somalialaisia turvapaikanhakijoita. Venäjän alueelta saapui 1990-luvulla Suomeen inkerinsuomalaisia, joita on nykyään Suomessa noin 20 000.
Maailman tapahtumat ovat viime vuosikymmeninä tuoneet Suomeen lisää ihmisiä eri maista. Pakolaisia Suomi vastaanotti pieniä määriä 1970- ja 1980-luvuilla ensin Chilestä ja sitten Vietnamista. Jugoslavian hajoamissotien seurauksena 1990-luvulla pakolaisia tuli Balkanin maista. Irak, Afganistan, Somalia, Eritrea, Venäjä, Iran, Syyria, Sudan, Myanmar ja Kongon demokraattinen tasavalta ovat maita, joista Suomeen on myös tullut pakolaisia. Viime vuosina eniten turvapaikanhakijoita on tullut Irakista, Somaliasta ja Afganistanista. Suomi on myös vastaanottanut Ukrainan sotaa paenneita.
Nykyään iso osa maahanmuuttaneista tulee Suomeen työn, opiskelujen tai perheen takia. Vain pieni osa Suomeen muuttajista on kiintiöpakolaisia tai tulee maahan turvapaikanhakijoina. Vuonna 2023 kahdeksan suurinta ulkomaan kansalaisuutta Suomessa olivat suuruusjärjestyksessä virolaiset, venäläiset, ukrainalaiset, irakilaiset, kiinalaiset, intialaiset, filippiiniläiset ja afganistanilaiset.
Suomessa asuu monia eri väestöryhmiä
Suomen väestö on vuosituhansien saatossa sekoittunut eri ilmansuunnista tänne tulleista ihmisryhmistä. Ennen kansallisuusaatteen heräämistä 1800-luvun alussa Suomessa ei ajateltu olevan yhtenäistä kansaa. Eri puolella maata asuvat ihmiset kokivat kuuluvansa pääasiassa omaan paikkakuntaansa tai alueeseensa. Suomessa on yhä alueiden välisiä eroja murteissa ja tapakulttuurissa.
Suurin nyky-Suomessa asuva väestöryhmä ovat suomenkieliset suomalaiset. Suurin osa Suomessa asuvista on kristittyjä, ja enemmistö väestöstä kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon.
Suomessa asuu myös monenlaisia vähemmistöjä. Joitain vähemmistöjä yhdistää kieli, toisia taas kulttuuri, uskonto tai etninen alkuperä. Suomen perustuslain mukaan kaikilla vähemmistöillä on Suomessa oikeus oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Suomenruotsalaisten äidinkieli on ruotsi
Suomenruotsalaiset ovat ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia. Vuonna 2023 Suomessa oli noin 286 000 ruotsia äidinkielenään puhuvaa ihmistä. Suomenruotsalaisia asuu pääasiassa Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Turunmaalla ja Ahvenanmaalla.
Suomen historiassa suomen ja ruotsin kielet ovat eläneet pitkään rinnakkain. Nykyisen Suomen alue oli pitkään osa Ruotsia. Tämän takia Suomessa on kaksi kansalliskieltä. Suomenruotsalaisilla on oma kieli- ja kulttuuri-identiteetti ja Suomessa toimii ruotsinkielisiä kouluja, varuskunta, yliopisto, sanomalehtiä, radiokanavia, teattereita ja järjestöjä.
Lisätietoa suomenruotsalaisista: Svenskfinland.fi englanti, suomi, ruotsi
Saamelaiset ja saamenkieliset ovat pohjoinen alkuperäiskansa
Saamelaiset ovat ainoa tunnustettu alkuperäiskansa Euroopan unionissa. Alkuperäiskansa tarkoittaa ihmisryhmää, jolla on vahvat juuret sen perinteisesti asuttamiin alueisiin ja luontoon. Ryhmällä on omia kieliä, tapoja ja perinteitä. Saamelaisilla on alkuperäiskansana oikeus ylläpitää ja kehittää kieliään ja kulttuuriaan sekä siihen kuuluvia perinteisiä elinkeinojaan Suomessa. Perinteisiä saamelaisten elinkeinoja ovat poronhoito, kalastus ja metsästys, keräily ja käsityöt. Nykyisin suurin osa saamelaisista asuu kaupungeissa ja työskentelee samoilla ammattialoilla kuin muutkin Suomen asukkaat. Suomessa asui vuonna 2023 noin 10 000 saamelaista.
Saamelaisia asuu Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. He puhuvat useita eri saamelaiskieliä, joista Suomen alueella on käytössä kolme: pohjoissaame, koltansaame ja inarinsaame. Nykysaamelaiset ovat pääosin kristittyjä, joista suurin osa on evankelisluterilaisia. Kolttasaamelaiset ovat perinteisesti olleet ortodokseja.
Saamelaisilla on kieliään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto saamelaisalueella, joka sisältää joitakin kuntia tai niiden osia pohjoisimmassa Lapissa. Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
Saamelaiskäräjät on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa. Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille turvattua kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Lain mukaan Suomen viranomaisten pitää neuvotella saamelaiskäräjien kanssa toimenpiteistä, jotka voivat vaikuttaa saamelaisten asemaan.
Saamelaisten kulttuuriset, kielelliset ja maanomistukseen liittyvät oikeudet eivät ole menneisyydessä toteutuneet, ja tästä on aiheutunut saamelaisille paljon kärsimystä. Kamppailu oikeuksien paremmasta toteutumisesta jatkuu tänäkin päivänä.
Lisätietoa saamelaisista: Saamelaiskäräjät (samediggi.fi) pohjoissaame, koltansaame, inarinsaame, suomi, englanti
Suomen romaneilla on pitkä historia ja rikas kulttuuriperintö
Kuten monissa muissakin Euroopan maissa, myös Suomessa on romanivähemmistö. Ensimmäiset romanit saapuivat Suomeen noin viisisataa vuotta sitten. Suomessa eli vuonna 2023 arviolta 10 000–12 000 romania.
Suomen romanien äidinkieli on yleensä suomi, mutta noin kolmasosa heistä puhuu romanikieltä ainakin tyydyttävän tasoisesti. Lapset voivat saada koulussa romanikielen opetusta. Kieli on sukua sanskritille ja hindille. Suomen romanit ovat kristittyjä ja kuuluvat yleensä evankelisluterilaiseen kirkkoon tai helluntaiseurakuntaan.
Romaneilla on oma rikas kulttuuriperintönsä, kuten romanimusiikki, tapakulttuuri, romanipuku, ja perinteisesti myös käsityötaidot. Tapakulttuurissa tärkeitä seikkoja ovat vanhempien ihmisten kunnioitus, yhteisöllisyys ja perhekeskeisyys. Aikaisemmin Suomen romanien elämäntapa oli liikkuva. Nykyään suurin osa heistä asuu Suomen suurimmissa kaupungeissa.
Romanit ovat kohdanneet Suomessa paljon syrjintää ja ennakkoluuloja esimerkiksi kouluissa ja työssä sekä asumisessa. Romanien asema historiallisena kieli- ja kulttuurivähemmistönä Suomessa on parantunut vähitellen.
Lisätietoa romaneista: Romanit (thl.fi) suomi, ruotsi, englanti
Viittomakielisillä on oikeus saada tulkkausta
Viittomakieliset katsotaan Suomessa kielivähemmistöksi. Suomessa on käytössä kaksi kansallista viittomakieltä, suomalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Viittomakieliset voivat olla kuuroja, huonokuuloisia tai kuulevia. Suomalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttää arviolta 5 500 henkilöä. Jos viittomakielinen tarvitsee erilaisissa asioimistilanteissa tulkkia, hänellä on lakisääteinen oikeus saada maksutonta tulkkausta.
Lisätietoa viittomakielisistä. Kuurojen liitto Viittomakieliset - Kuurojen Liitto (Suomi, ruotsi)
Tataarit ovat Suomen vanhin muslimiyhteisö
Tataarit ovat turkinsukuinen kansa ja Suomen vanhin muslimiyhteisö. Tataarit tulivat Suomeen alun perin Venäjältä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ensisijaisesti kauppiaiksi. Suomessa asuu nykyään arviolta 700 tataaria. Suomalaisten tataarien äidinkieli on suomi, vaikka osa vanhemmista tataareista puhuu myös tataarikieltä.
Suomessa on pieni juutalaisvähemmistö
Juutalaisia muutti Suomeen alun perin 1830-luvulla Venäjältä. Heillä on kaksi seurakuntaa, Turussa ja Helsingissä. Helsingissä toimii myös juutalainen päiväkoti ja yhteiskoulu. Suomen juutalaisten äidinkieli oli 1800-luvulla suurelta osin jiddiš ja myöhemmin ruotsi. Nykyään he puhuvat kotikielenään suomea ja useita muita kieliä. Suomessa asuu arviolta 1500 juutalaista.
Karjalankieliset asutettiin sodan jälkeen eri puolille Suomea
Karjalan kieli on suomen läheisin sukukieli. Karjalan kieltä taitavia on Suomessa eri arvioiden mukaan 5000–11 000 henkilöä. Karjalan kielen puhujat asutettiin toisen maailmansodan jälkeen ympäri Suomea, kun heidän vanhat kotiseutunsa jäivät sodan seurauksena osaksi Neuvostoliittoa. Karjalaa puhutaan nykyään Suomessa ja Venäjällä. Karjalankieliset ovat yleensä uskonnoltaan ortodokseja.
Venäläiset ja venäjänkieliset ovat moninainen väestöryhmä
Suomeen on muuttanut historian eri vaiheissa venäläisiä ja venäjänkielisiä. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991 lisäsi muuttoa merkittävästi, ja venäläisiä sekä venäjänkielisiä muutti Suomeen esimerkiksi töihin, opiskelemaan tai perhesyistä.
Suomen venäläiset ja venäjänkieliset ovat aina olleet moninainen väestöryhmä. Osa venäjänkielisistä on inkerinsuomalaisia tai heidän perheenjäseniään, osa virolaisia, ukrainalaisia tai muita, jotka eivät ole kansalaisuudeltaan venäläisiä. Venäjänkielisiä oli Suomessa vuonna 2023 lähes 100 000.
Virolaisia ja vironkielisiä on muuttanut Suomeen perhesyistä ja töihin
Suomessa asui vuonna 2023 noin 50 000 vironkielistä. Viron kieli on sukua suomen kielelle, ja suomea osaava voi ymmärtää jonkin verran viroa ja päinvastoin. Vironkielisiä muutti Suomeen Neuvostoliiton romahdettua etenkin perhesyistä ja inkerinsuomalaisina. Siitä lähtien, kun Viro liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004, Suomeen on muuttanut töihin paljon virolaisia. Suomessa työskentelee myös paljon virolaisia, jotka asuvat vakituisesti Virossa ja saattavat tehdä työtä sekä Suomessa että Virossa. Virosta on lisäksi muutettu opiskelemaan Suomeen sekä ennen että jälkeen Viron EU-jäsenyyden.
Suomen väestö moninaistuu, kun Suomeen muutetaan eri puolilta maailmaa
Suomeen on syntynyt myös lukuisia uudempia etnisiä, kielellisiä, uskonnollisia ja kulttuurisia vähemmistöryhmiä. Euroopan ulkopuolelta tulleita suurempia ryhmiä ovat esimerkiksi somalit, kiinalaiset sekä irakilaiset ja intialaiset. Suomessa asuu paljon arabiankielisiä eri maista, ja kaikki maailman suurimmat uskonnot ovat Suomessa nykyään läsnä.