Elinkeinot ja talous - yhteiskuntaorientaatio.fi
Elinkeinorakenne muuttui 1950-luvulta alkaen palveluvaltaiseksi
Ennen toista maailmansotaa suurin osa Suomen työtä tekevästä väestöstä työskenteli maataloudessa. 1950-luvulta lähtien maataloudesta elantonsa saavien määrä on laskenut jyrkästi. Ihmiset ovat siirtyneet työskentelemään teollisuudessa ja palvelualoilla.
Etenkin palvelualoilla työskentelevien määrä on kasvanut erittäin voimakkaasti. Palvelualat ovat hyvin moninainen ryhmä ammattialoja. Palvelualan ammatteja ovat esimerkiksi tarjoilija, bussinkuljettaja, luokanopettaja, viulisti, ohjelmistosuunnittelija ja liikkeenjohdon konsultti.
Elinkeinorakenteen muutos alkoi Suomessa myöhemmin kuin joissain muissa Euroopan maissa, mutta tapahtui nopeasti. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien määrä kasvoi, kun Suomen valtio alkoi kehittää julkisia palvelujaan. Vaikka palvelualojen kasvu oli erityisen suurta, myös teollisuus kehittyi Suomessa vauhdilla. Suurimmat teollisuudenalat olivat metsäteollisuus, puuteollisuus ja paperiteollisuus sekä metalliteollisuus ja konepajateollisuus.
Nykyään Suomessa maa- ja metsätalouden töissä työskentelee alle 3 % työntekijöistä, palvelujen parissa noin 75 % ja teollisuudessa noin 21 % työntekijöistä. Luvut vaihtelevat hieman Suomen eri alueilla, mutta palveluala on koko maassa selvästi suurin työllistäjä.
Vienti ja ulkomaankauppa ovat tärkeitä Suomen taloudelle
Suomi on vahvasti riippuvainen viennistä ja kaupankäynnistä muiden maiden kanssa. Vienti tarkoittaa sitä, että suomalaiset yritykset myyvät tavaroita ja palveluja muualle maailmaan. Nämä yritykset maksavat veroja Suomessa ja maksavat palkkaa työntekijöilleen. Näin rahaa siirtyy Suomeen. Tuonti puolestaan on sitä, että Suomeen tuodaan tavaraa ja palveluja muista maista. Silloin suomalaiset yritykset ja ihmiset maksavat tavaroista ja palveluista muualla toimiville yrityksille.
Suomen tärkeimpiä vientituotteita ovat erilaiset teknologiateollisuuden tuotteet, kuten elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä kone- ja metalliteollisuuden tuotteet. Muita tärkeitä vientituotteita ovat kemianteollisuuden sekä metsäteollisuuden tuotteet.
Myös informaatioteknologia eli ICT-ala on Suomelle tärkeä. Aiemmin Suomessa valmistettiin paljon matkapuhelimia. Nykyään ICT-ala työllistää ihmisiä esimerkiksi palvelinalalle, tietokonepelialalle ja ohjelmistokehitykseen.
Suomen viennistä yli puolet on muualle Eurooppaan. Suomen tärkeimpiä vientimaita ovat Yhdysvallat, Ruotsi, Saksa, Kiina ja Alankomaat. Aiemmin Venäjä oli Suomelle tärkeä vientimaa.
Suomi on avoin markkinatalous, jossa valtio on mukana joillain aloilla
Suomen talousjärjestelmä perustuu avoimeen markkinatalouteen. Se tarkoittaa, että Suomi käy kauppaa ulkomaiden kanssa ja että vienti on tärkeä osa Suomen taloutta. Markkinataloudessa tuotteiden ja palvelujen hinnat määräytyvät vapailla markkinoilla, kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kuka vain voi ruveta yrittäjäksi ja perustaa yrityksen. Yksityiset yritykset tuottavat tavaroita ja palveluja sekä käyvät kauppaa markkinoiden ehdoilla.
Suomen, kuten lähes kaikkien maiden, talousjärjestelmä on niin sanottu sekatalous. Vaikka talous perustuu tavaroiden ja palvelujen vapaaseen kysyntään ja tarjontaan, julkinen valta säätelee markkinoiden toimintaa ja omistaa myös joitakin yrityksiä. Suomen valtio omistaa esimerkiksi kokonaan tai osake-enemmistön Postista, junaliikennettä hoitavasta VR:stä ja lentoyhtiö Finnairista. Vahvojen alkoholijuomien myynti on valtion monopoli, josta vastaa Alko.
Yksityinen sektori tuottaa voittoa ja verotuloja, julkinen sektori veroilla hyvinvointia
Kun puhutaan taloudesta ja työpaikoista, puhutaan usein yksityisestä sektorista ja julkisesta sektorista. Yksityinen sektori tarkoittaa lähinnä yksityisten henkilöiden tai ryhmien omistamaa yritystoimintaa. Yksityiseen sektoriin kuuluvat kaikki yritykset, sekä pienet yritykset että suuret monikansalliset yritykset. Yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Yritykset kuuntelevat, mitä maksavat asiakkaat haluavat ja tarvitsevat, ja tarjoavat asiakkaille sellaisia tavaroita ja palveluja. Yritykset maksavat valtiolle veroja. Valtion verotuloilla maksetaan julkisen sektorin palvelut.
Julkinen sektori tarkoittaa valtiota, kuntia ja hyvinvointialueita. Ne tuottavat palveluja, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia. Julkisen sektorin tehtävä ei ole tuottaa voittoa. Julkinen sektori on suuri työnantaja Suomessa. Valtiolla, kunnalla tai hyvinvointialueella ovat töissä kaikki ne ihmiset, jotka tekevät töitä esimerkiksi julkisissa sairaaloissa, päiväkodeissa, kouluissa ja sosiaalitoimistoissa, kuten myös poliisissa, verovirastossa ja puolustusvoimissa.
Kolmas ja neljäs sektori eivät tavoittele voittoa
Usein puhutaan julkisen ja yksityisen sektorin lisäksi myös kolmannesta sektorista. Kolmas sektori tarkoittaa erilaisia järjestöjä, kuten esimerkiksi urheiluseuroja, luonnonsuojelujärjestöjä ja poliittisia järjestöjä. Suuri osa järjestöistä tekee sosiaalista tai aatteellista työtä. Ne haluavat siis parantaa ihmisten ja yhteiskunnan oloja sosiaalisesti tai yhteiskunnallisesti. Osa kolmannen sektorin työntekijöistä saa työstään palkkaa, mutta iso osa toiminnasta on vapaaehtoisten tekemää. Järjestöjen ei ole tarkoitus tuottaa voittoa.
Nykyään on noussut myös käsite neljäs sektori. Tällä tarkoitetaan vapaamuotoista ja hajaantunutta kansalaisyhteiskuntaa. Neljännen sektorin kansalaistoiminta on lisännyt merkitystään perinteisemmän järjestötoiminnan rinnalla. Neljänteen sektoriin kuuluvat esimerkiksi kaupunkiviljelyryhmät ja kierrätysryhmät, jotka usein organisoivat toimintaansa sosiaalisen median kautta.