Tukea perheille ongelmatilanteissa - yhteiskuntaorientaatio.fi
Lastensuojelu suojelee lapsia
Jos perhe tarvitsee apua vaikeassa elämäntilanteessa, he voivat itse pyytää apua lastensuojelusta. Samoin apua täytyy pyytää, jos joku vahingoittaa lasta vakavasti. Lastensuojelulla on velvollisuus puuttua tilanteeseen myös oma-aloitteisesti, jos vanhemmat eivät pysty hoitamaan lasta tai lapsi on jollain tavalla uhattuna.
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka vain, jos on huolissaan lapsesta
Jos näyttää siltä, että perheessä on vakavia ongelmia ja lapsen hyvinvointi on vaarassa, myös perheen ulkopuolinen ihminen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluilmoitus tehdään hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin ja sen voi tehdä puhelimella, kirjallisesti tai käymällä virastossa.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulun työntekijöillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos he epäilevät, että lapsi tarvitsee apua tai tilanteeseen täytyy puuttua. Lisäksi kuka tahansa ihminen voi tehdä lastensuojeluilmoituksen sosiaaliviranomaisille. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä.
Lastensuojeluun tehdään ilmoituksia esimerkiksi silloin, jos lapsi käyttää päihteitä, on itsetuhoinen, laiminlyö koulunkäyntiä jatkuvasti tai on epäily siitä, että lasta esimerkiksi lyödään.
Jos perheestä on tehty lastensuojeluilmoitus, sosiaaliviranomaisen velvollisuus on selvittää, tarvitseeko lapsi tai nuori suojelua, apua tai tukea. Yleensä viranomaiset keskustelevat asiasta ensin perheen kanssa. Keskustelussa voi käyttää apuna tulkkia. Sosiaalityöntekijä myös tapaa lapsen ilman hänen vanhempiaan.
Keskustelujen perusteella viranomaiset arvioivat, tarvitseeko perhe tukea. He laativat yhdessä lapsen ja perheen kanssa suunnitelman, johon kirjataan, mihin perhe tarvitsee apua ja millaista apu on. Apu voi olla esimerkiksi neuvontaa, ohjausta ja keskusteluapua. Perheelle voidaan nimetä tukihenkilö tai tukiperhe, joka voi viettää aikaa perheen lasten kanssa ja siten tukea sekä lapsia että vanhempia. Useimmissa tapauksissa lastensuojelun työssä on kyse avopalveluista, eli lapsi voi jatkaa asumista kotona vanhempiensa kanssa.
Sijaishuolto on viimeinen keino suojella lasta
Sijaishuolto tarkoittaa sitä, että lapsi sijoitetaan tilapäisesti asumaan pois vanhempiensa tai huoltajiensa luota. Jos lapsi on välittömässä vaarassa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle. Syitä sijoitukselle voivat olla esimerkiksi vanhempien vakava uupumus, vakavat haasteet kasvatuksessa, vakava pitkäaikaissairaus tai mielenterveysongelmat perheessä, päihteiden ongelmakäyttö tai perheväkivalta.
Sijoitus ei tarkoita välttämättä huostaanottoa. Huostaanotto voidaan tehdä, jos mikään muu ei auta. Se tarkoittaa, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille. Huostaanotto on viranomaisen viimeinen keino suojella lasta.
Jos lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle, hyvinvointialueen lastensuojelun viranomaiset huolehtivat hänestä. Hänet sijoitetaan asumaan sijaisperheeseen, lastenkotiin tai nuorisokotiin. Sijoitus on aina tilapäinen. Viranomaiset arvioivat säännöllisin väliajoin, voiko lapsi palata takaisin perheensä luo. Jos tilanne kotona rauhoittuu pian, sijaishuolto voi jäädä lyhytaikaiseksi. Joskus perheen ongelmat ovat pitkäaikaisia. Tällöin sijaishuolto tai huostaanotto voi jatkua, kunnes lapsi on täysi-ikäinen ja muuttaa omilleen.
Lastensuojelun tavoite on aina, että lapsi voi asua kotona vanhempiensa luona. Sijaishuollon tai huostaanoton aikanakin lastensuojelun viranomaiset työskentelevät koko perheen kanssa. Tarkoitus on auttaa perhettä niin, että lapsen on turvallista palata kotiin.
Väkivalta perheessä on aina rikos
Lähisuhdeväkivallan ja perheväkivallan tekijä on uhrin läheinen
Väkivalta on Suomessa rikos. Siitä huolimatta joissakin perheissä esiintyy väkivaltaa. Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat läheisessä suhteessa toisiinsa. Uhri on puoliso, kumppani, entinen puoliso, lapsi, sisarus, sukulainen tai joku muu läheinen ihminen. Perheväkivalta on perheen sisällä tapahtuvaa väkivaltaa. Se vaikuttaa kaikkiin perheen jäseniin, ei vain siihen, joka joutuu väkivallan kohteeksi.
Lähisuhdeväkivallan uhrit ovat usein naisia ja lapsia. Etenkin vakava ja toistuva väkivalta kohdistuu useimmiten naisiin. Naiset Suomessa kokevat tutkimusten mukaan väkivaltaa lähes eniten kaikista Euroopan maista. Naisten kokema väkivalta on Suomessa merkittävä ongelma. Myös miehet kokevat lähisuhdeväkivaltaa. Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa.
Fyysinen väkivalta on usein helppoa tunnistaa väkivallaksi. Fyysistä väkivaltaa voi olla esimerkiksi lyöminen, töniminen tai esineillä paiskominen. Henkinen väkivalta on myös väkivaltaa. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi haukkuminen ja nolaaminen, toisen tekemisten kontrolloiminen tai sosiaalisten suhteiden rajoittaminen.
Väkivalta voi olla myös taloudellista. Taloudellista väkivaltaa voi olla esimerkiksi se, jos toinen puoliso tekee yksin kaikki perheen taloudelliset päätökset, eikä toisella ole lainkaan omaa rahaa käytössään. Puolison painostaminen tai pakottaminen seksiin on puolestaan seksuaalista väkivaltaa. Seksi ilman suostumusta on rikos myös silloin, kun uhri ja tekijä ovat avioliitossa keskenään.
On tyypillistä, että lähisuhdeväkivalta alkaa ensin henkisellä väkivallalla eli esimerkiksi kontrolloivalla käytöksellä. Ajan kuluessa väkivalta usein muuttuu vakavammaksi ja mukaan tulee myös fyysistä väkivaltaa.
Jos perheen sisällä on väkivaltaa, siitä on tärkeää ilmoittaa poliisille. Valitettavasti lähisuhdeväkivaltatapauksista vain pienestä osasta ilmoitetaan poliisille. Ihmiset ajattelevat usein, että väkivalta perheessä on yksityisasia. Siksi he pysyvät hiljaa. Väkivalta on kuitenkin aina rangaistava teko, vaikka se tapahtuisi perheen sisällä.
Lisätietoa tahoista, joista perhe voi saada apua: Ongelmat perheessä (infofinland.fi)
Kaikki lapsen kokema väkivalta vahingoittaa lasta
Suomen laki kieltää lasten ruumiillisen kurituksen. Lapsia ei siis saa rangaista fyysisesti esimerkiksi lyömällä tai tarttumalla hiuksista. Kaikki väkivalta, joka kohdistuu lapseen, on rikos.
Lapsen fyysinen kuritus ja pahoinpitely voivat aiheuttaa vakavia vammoja, jopa kuoleman. Lapsi voi saada siitä pahoja traumoja, jotka haittaavat hänen henkistä ja sosiaalista kehitystään. Jos lapsi joutuu väkivallan uhriksi, hän voi tuntea paljon vihaa ja pelkoa sekä menettää luottamuksen aikuisiin. Jos lapsi oppii aikuiselta väkivaltaisen käytöksen mallin, se voi aiheuttaa hänelle ongelmia läpi elämän.
Lapseen kohdistuvat seksuaaliset teot ovat rikoksia
Aikuinen ei saa harrastaa seksiä alle 16-vuotiaan kanssa. Suomen lain mukaan silloin kyseessä on yleensä lapsenraiskaus tai lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, vaikka nuori itse olisikin suostunut seksiin. Seksuaalinen hyväksikäyttö vahingoittaa lapsen seksuaalista ja psyykkistä kehitystä. Seksuaalinen hyväksikäyttö on aina rikos.
Jos vanhempi tai sisarus käyttää lasta seksuaalisesti hyväksi, kyseessä on erityisen vakava seksuaaliväkivalta ja insesti. Se aiheuttaa vakavia traumoja ja ongelmia lapsen kehitykselle.
Lapsi ei ole koskaan syyllinen kohtaamaansa hyväksikäyttöön, vaan vastuu on aina aikuisella. Lapsen on erityisen vaikeaa kertoa hyväksikäytöstä, jos sen tekijä on perheenjäsen. Muilla perheenjäsenillä on velvollisuus puuttua tilanteeseen, jos he epäilevät perheen sisäistä hyväksikäyttöä.
Myös muiden perheenjäsenten kokema väkivalta satuttaa lasta
Väkivallan käyttö tai sen uhka vaikuttaa aina lapsiin, vaikka väkivalta ei kohdistuisi suoraan heihin. Vanhempien välinen väkivalta aiheuttaa lapselle suoria ja epäsuoria henkisiä seurauksia. Turvallisuuden tunne voi kadota jo yhdenkin väkivaltakokemuksen seurauksena ja siitä voi jäädä lapsen elämään pysyvät jäljet.
Lapset voivat kokea esimerkiksi äitiin kohdistuvan väkivallan pelottavampana kuin heidän itsensä kokeman väkivallan. Vaikka lapset eivät näkisi väkivaltaa, he voivat aistia perheen kireän ilmapiirin.
Väkivalta ja sen pelko voivat aiheuttaa lapsille ahdistusta, ilottomuutta ja univaikeuksia. Lapsen fyysinen ja psyykkinen terveys ja kehitys voivat vaarantua. Väkivaltaa kokeneilla lapsilla on usein oppimis- ja keskittymisvaikeuksia koulussa.
Kunniaan liittyvä väkivalta on luonteeltaan yhteisöllistä
Kunniaan liittyvä väkivalta on väkivaltaa, joka tapahtuu yleensä omassa perheessä, suvussa tai yhteisössä. Se liittyy perheen tai yhteisön kunnian puolustamiseen. Kunnian säilyttäminen tarkoittaa sitä, että ihminen saa toisilta kunnioitusta eikä joudu häpeämään. Suku, perhe tai yhteisö kokee, että kunnia on koko perheen tai suvun asia. Kun jonkun yksilön teot loukkaavat yhteisön sääntöjä ja tapoja, muut yrittävät palauttaa kunnian tekemällä väkivaltaa tai uhkailemalla väkivallalla.
Usein kunniaan liittyvä väkivalta liittyy tilanteisiin, joissa perhe tai suku kokee, että joku perheen jäsen on rikkonut yhteisössä vallalla olevia normeja. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi se, jos nuori viettää aikaa kavereiden kanssa, jotka eivät perheen mielestä ole sopivia tai pukeutuu tavalla, jota perhe ei hyväksy.
Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy enimmäkseen yhteisökeskeisissä kulttuureissa tai yhteisöissä, joissa miehillä on paljon enemmän valtaa kuin naisilla. Sitä esiintyy myös Suomessa. Väkivallan kohteeksi joutuvat usein tytöt ja naiset sekä sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset. Myös pojat ja miehet voivat kokea kunniaan liittyvää väkivaltaa. Heitä voidaan myös esimerkiksi painostaa käyttämään väkivaltaa muita kohtaan.
Kunniaan liittyvä väkivalta voi olla henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Kunniaan liittyvää väkivaltaa voivat olla esimerkiksi painostaminen, avioliittoon pakottaminen, liikkumisen rajoittaminen tai pukeutumiseen, seurusteluun ja harrastuksiin puuttuminen. Muita väkivallan muotoja voivat olla entiseen kotimaahan lähettämisellä pelottelu ja muu uhkailu, tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen tai avioeron estäminen.
Suomen lain mukaan kunniaan liittyvä väkivalta on rikos. Joskus uhrin on vaikea tunnistaa väkivaltaa etenkin sen alkuvaiheessa. Esimerkiksi painostusta ei ehkä ensin tunnista väkivallaksi. Apua kannattaa kuitenkin hakea jo silloin, kun tilanne ei vielä ole kovin paha.
Alla olevassa videossa kerrotaan siitä, miten kunniaan liittyvä väkivalta voi ilmetä ja miten se loukkaa väkivaltaa kokevan perusoikeuksia.
Video: KotonaSuomessa Kunniaan liittyvä väkivalta (SUOMI) (youtube.com) suomi, ruotsi, englanti, kiina, tigrinja, ranska, sorani, viro, thai, dari, kurmandzi, somali, venäjä, arabia
Apua kunniaan liittyvään väkivaltaan liittyen tarjoavat esimerkiksi Loisto-setlementin Sopu-työ Helsingissä ja DIDAR Tampereen Setlementti.
Lisätietoa Sopu-työstä: Soputila.fi suomi, ruotsi, englanti
Lisätietoa DIDARin työstä: DIDAR.fi suomi, englanti, arabia, farsi, kurdi, dari, somalia, thai, turkki, venäjä
Pakkoavioliitto on yksi ihmiskaupan muoto
Pakkoavioliitolla tarkoitetaan tilannetta, jossa toinen tai molemmat puolisoista ei ole voinut vapaasti vaikuttaa avioliiton tai avioliiton kaltaisen suhteen solmimiseen tai puolison valintaan. Avioliittoon voidaan pakottaa esimerkiksi painostamalla, kiristämällä, väkivallalla tai väkivallalla uhkailemalla. Uhkana voi olla myös ulossulkeminen perheestä tai yhteisöstä.
Avioliittoon pakotetaan erityisesti naisia ja tyttöjä, mutta myös mies tai poika voidaan pakottaa avioliittoon. Usein toinen tai molemmat avioliittoon pakotetuista ovat alaikäisiä. Alle 18-vuotias ei Suomessa voi virallisesti solmia avioliittoa. Lapsi saatetaan kuitenkin viedä toiseen maahan, jossa avioliitto solmitaan, tai avioliitto voidaan solmia vain uskonnollisin menoin ilman virallista vihkimistä.
Avioliittoon pakottaminen on Suomessa rikos. Pakkoavioliitto on Suomen lainsäädännön mukaan yksi ihmiskaupan muoto. Lapsen huoltaja, joka ei pyri estämään lapsen pakkoavioliittoa, voidaan myös tuomita rikoksesta. Jos käy ilmi, että avioliitto on solmittu pakotettuna, se mitätöidään.
Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä tarjoaa tukea pakkoavioliiton uhreille, sekä tietoa pakkoavioliitosta ja muista ihmiskaupan muodoista.
Lisätietoa ihmiskaupasta: Ihmiskauppa.fi suomi, ruotsi, englanti, esite: albania, arabia, bulgaria, farsi, kiina, kurmandzi, puola, ranska, romania, somali, thai, venäjä, vietnam, viro, espanja, nepali, ukraina, bengali, sorani
Turva- ja ensikodissa voi asua, kun tarvitsee apua
Turvakotiin voi mennä aina, jos kotona ei ole turvallista olla
Turvakoti on paikka, josta lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet saavat apua ja turvaa. Turvakotiin voi mennä, jos ihminen ei voi mennä omaan kotiinsa esimerkiksi väkivallan, uhkailun tai pelon takia. Turvakoti on kodinomainen ja siellä on työntekijöitä paikalla vuorokauden ympäri. Työntekijät auttavat kriisitilanteen ratkaisemisessa. Turvakoti on tarkoitettu tilapäiseksi asuinpaikaksi, mutta asumisen kesto riippuu henkilökohtaisesta tarpeesta. Turvakotien palvelut ovat maksuttomia.
Turvakotiin voi tulla aina, jos kotona ei ole turvallista olla. Kotona ei siis tarvitse olla fyysistä väkivaltaa. Myös henkinen väkivalta, esimerkiksi hyvin kontrolloiva käytös tai väkivallalla uhkailu voivat olla syitä turvan hakemiselle.
Turvakotipalvelut ovat kaikille sukupuolille. Turvakotiin voi mennä myös lasten kanssa. Turvakotiin voi soittaa milloin tahansa, myös yöllä.
Lisätietoja turvakodeista: Turvakotien yhteystiedot (thl.fi) suomi, ruotsi, englanti
Lisätietoa Nettiturvakodista: Apua perheväkivaltaan (nettiturvakoti.fi) suomi, osin: ruotsi, englanti
Monika-Naiset liitto ja sen turvakoti Mona auttavat maahan muuttaneita naisia, jotka kokevat kotonaan väkivaltaa tai sen uhkaa. Muista turvakodeista poiketen Turvakoti Mona on tarkoitettu vain naisille ja lapsille. Sen osoite on salainen. Turvakoti Mona sijaitsee Etelä-Suomessa, mutta sinne voi tulla kaikkialta Suomessa.
Lisätietoa Turvakoti Monasta: Turvakoti Mona (monikanaiset.fi) suomi, englanti, venäjä, arabia, espanja, ranska, dari, farsi, somali, ukraina, viro
Ensikodissa voi harjoitella elämää vauvan kanssa
Ensikoti on paikka, johon äiti voi tulla vauvan kanssa, jos hänellä on vaikea elämäntilanne tai hän on aivan yksin. Ensikoti on tarkoitettu erityisesti raskaana oleville äideille ja niille, joilla on pieni vauva. Myös toinen vanhempi tai äidin kumppani voi asua ensikodissa. Ensikodissa saa harjoitella vauvan hoitamista ja arkea lapsen kanssa turvallisessa ympäristössä.
Ensikotiin tarvitaan lähete sosiaalipalveluista. Ihmisen täytyy ensin ottaa yhteyttä oman hyvinvointialueen sosiaalipalveluihin, jos hän tarvitsee apua ensikodista.