Tukea kotoutumiseen

Kun ihminen muuttaa Suomeen toisesta maasta, hänellä on yleensä oikeus saada kotoutumista tukevia palveluja. Ne ovat julkisia palveluja, jotka auttavat maahanmuuttanutta alkuvaiheessa. Tukea saa esimerkiksi kielen oppimiseen ja työn tai opiskelupaikan etsimiseen.

Suomessa kunnilla on merkittävä rooli kotoutumisen tukemisessa. Kuntaan voi muuttaa vapaasti esimerkiksi työn tai opiskelun takia. 

Kuntien neuvontapalvelut ja erilaiset järjestöt auttavat monenlaisissa Suomeen asettumiseen ja asioiden hoitamiseen liittyvissä asioissa. Usein apua pitää kuitenkin osata pyytää. Oma aktiivisuus on muutenkin tärkeää sekä omien asioiden hoitamisessa että kielen opiskelussa ja opiskelu- tai työpaikan löytämisessä.

Kotoutumisohjelmassa kuvataan kunnan kotoutumista tukevat palvelut

Jokaisella kunnalla on kotoutumisohjelma, johon kuuluvat ne palvelut, joita kunta tarjoaa maahanmuuttaneille kotoutumisen edistämiseksi. Näihin kuuluvat vähintään palvelutarpeen arviointi, kotoutumissuunnitelman laatiminen, kotoutumisohjelman aikainen ohjaus ja neuvonta, monikielinen yhteiskuntaorientaatio sekä kotoutumiskoulutus, luku- ja kirjoitustaidon koulutus ja kielitaidon päättötestaus. Lisäksi ohjelmaan voi kuulua muuta koulutusta ja palveluja, jotka edistävät suomen tai ruotsin kielen osaamista.

Palvelutarpeen arvioinnin perusteella laaditaan kotoutumissuunnitelma

Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arviointi tehdään maahantulon alkuvuosina, viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä. Osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnissa kunta tai työvoimaviranomainen arvioi, millaista osaamista maahanmuuttaneella on, mitkä ovat hänen tavoitteensa ja toiveensa, ja millaiset ovat hänen valmiutensa kotoutua, työllistyä tai opiskella. 

Näiden perusteella arvioidaan, millaista tukea maahanmuuttanut tarvitsee kotoutumiseen. Tarvittaessa maahanmuuttaneelle laaditaan kotoutumissuunnitelma. Kotoutumissuunnitelma laaditaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin myöntämisestä tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä.

Kotoutumissuunnitelmaan on kirjattu ne palvelut ja toimenpiteet, joiden avulla maahanmuuttanut oppii suomen tai ruotsin kielen ja voi löytää esimerkiksi työtä tai opiskelupaikan. Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on voimassa enintään vuoden ja sitä voidaan pidentää toisella vuodella. Tietyissä tapauksissa suunnitelmaa voidaan pidentää lisää, esimerkiksi jos kotoutumissuunnitelmaa ei ole voitu toteuttaa suunnitellusti vanhempainvapaan tai sairauden takia.

Maahanmuuttaneen kanssa sovitaan yksilölliset tavoitteet kotoutumiselle. Keskeinen tavoite on yleensä työllistyminen, tai jos työllistyminen ei ole ihmisen elämäntilanteen vuoksi ajankohtaista, työelämävalmiuksien kehittyminen. Alle 25-vuotiailla tavoite on vähintään toisen asteen koulutuksen suorittaminen.

Tavoitteeseen pääsemiseksi kotoutumissuunnitelmassa sovitaan yleensä koulutukseen osallistumisesta tai muista toimenpiteistä, esimerkiksi työkokeilusta. Suunnitelman voimassaoloaikana maahanmuuttanut voidaan ohjata esimerkiksi maksuttomaan kotoutumiskoulutukseen. Suunnitelmaan liittyy yleensä myös velvollisuus etsiä ja hakea työpaikkoja.

Kotoutumissuunnitelman toimenpiteiden ajalta, esimerkiksi kotoutumiskoulutuksen ajalta, kotoutujan on usein mahdollista saada työttömyysetuutta eli rahallista etuutta Kelasta. Ehtona työttömyysetuuden saamiselle on, että kotoutuja noudattaa hänen kanssaan sovittua kotoutumissuunnitelmaa eli esimerkiksi osallistuu sovittuun koulutukseen.

Kotoutumiskoulutus on keskeinen kotoutumista edistävä palvelu

Kotoutumiskoulutuksessa opiskellaan suomen tai ruotsin kieltä sekä suomalaisen yhteiskunnan ja työelämän asioita. Kotoutumiskoulutus kestää yleensä noin vuoden, mutta koulutuksen kesto, laajuus ja sisältö voivat vaihdella kunkin osallistujan tarpeen mukaan. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen on tarkoitus hakeutua työhön tai opiskelemaan.

Kotoutumiskoulutukseen pääsee todennäköisimmin kotoutumisen alkuvaiheessa. Kielenopiskeluun kannattaa silloin panostaa. Myöhemmin kielikursseille pääsy voi olla vaikeampaa, tai maksuttomille kursseille ei välttämättä enää pääse.

Ennen kuin koulutus alkaa, opiskelija saattaa käydä testissä, jossa testataan kielitaito ja opiskelutaidot. Testin perusteella hänet ohjataan sopivaan koulutukseen. Kotoutumiskoulutukseen kuuluu myös uraohjausta ja yksi tai useampi työssäoppimisjakso. Työssäoppimisjaksolla opiskelijat oppivat lisää kieltä ja vahvistavat ammatillista osaamistaan suomalaisella työpaikalla.

Omaehtoisesta opiskelusta voidaan sopia kotoutumissuunnitelmassa

Joissain tapauksissa työnhakijana olevan maahanmuuttaneen kotoutumissuunnitelmaan voidaan sisällyttää omaehtoista opiskelua, eli muuta koulutusta kuin kunnan työvoimaviranomaisen järjestämää kotoutumiskoulutusta. Ehtona on, että opiskelun katsotaan edistävän maahanmuuttaneen kotoutumista ja työllistymistä. 

Opiskelusta ja sen sisällyttämisestä kotoutumissuunnitelmaan tulee aina sopia kunnan työvoimaviranomaisen kanssa ennen opiskelun alkua. Omaehtoinen opiskelu voi olla esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon koulutusta, aikuisten perusopetusta, tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta, ammatillista koulutusta tai korkeakouluopintoihin valmentavaa koulutusta. Se voi olla myös koulutusta, joka pätevöittää maahanmuuttaneen toimimaan ammatissaan Suomessa.

Eri palveluista pyritään suunnittelemaan kullekin parhaiten kotoutumista tukeva kokonaisuus.

Lue lisää sivulta Aikuiskoulutus.

Kunnat ja järjestöt tarjoavat maahanmuuttaneille myös muuta tukea

Kunnilla on myös neuvontapalvelua maahanmuuttaneille. Neuvontapalveluista voi saada opastusta asioiden hoitamiseen, esimerkiksi viranomaisten kanssa asiointiin. Joskus neuvoa voi saada omalla äidinkielellä. Maahanmuuttaneet saavat apua ja neuvoja myös monilta järjestöiltä. 

Kotoutumispalvelut auttavat Suomeen muuttavia, mutta uuteen maahan asettumisessa, kielen opiskelussa ja opiskelu- tai työpaikan löytämisessä tarvitaan ennen kaikkea omaa aktiivisuutta. 

Kotoutua voi suomeksi tai ruotsiksi

Suomeen on mahdollista kotoutua joko suomen tai ruotsin kielellä. Se, kummalla kielellä kannattaa kotoutua, riippuu maahanmuuttaneen omasta tilanteesta. Suurimmassa osassa Suomea enemmistö ihmisistä puhuu suomea ja suurin osa työpaikoista on suomenkielisiä. Jotkut kunnat ovat kuitenkin kaksikielisiä, ja osassa kunnista enemmistö puhuu ruotsia. 

Ruotsiksi kotoutuminen voi olla hyvä valinta silloin, jos asuu kunnassa, jossa on paljon ruotsia puhuvia asukkaita tai jossa on ruotsinkielisiä työpaikkoja, tai jos perhe- ja ystävyyssuhteet ovat ruotsinkielisiä. Voi olla hyvä, että koko perhe valitsee saman kotoutumiskielen, jotta vanhempien on esimerkiksi helpompi tukea lasten koulunkäyntiä.

Ruotsin kieli on sukua esimerkiksi saksalle ja englannille. Siksi jotkut, jotka jo osaavat hyvin näitä kieliä, voivat kokea, että ruotsin oppiminen on helpompaa kuin suomen. Monessa työpaikassa tarvitaan sekä suomen- että ruotsinkielistä osaamista ja joskus voi olla tarpeellista oppia molemmat kielet. 

Ensisijaisesta kotoutumiskielestä sovitaan kotoutumissuunnitelmassa.

InfoFinlandista löytyy kuntakohtaista tietoa kotoutumista tukevista palveluista joissakin kunnissa.

Lisätietoa kotoutumisen palveluista

• Kotoutuminen Suomeen (infofinland.fi) 
  suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ukraina, ranska, espanja, turkki, kiina, farsi, arabia
• Maahanmuuttajan palvelut ja kotoutumissuunnitelma (tyomarkkinatori.fi) 
  suomi, ruotsi, englanti
• Tuki työllistymistä edistävän palvelun ajalta (kela.fi) 
  suomi, ruotsi, englanti
• Kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet (oph.fi)
  suomi, ruotsi, englanti, lyhyesti: venäjä, arabia, turkki, persia, thai