Esiopetus ja perusopetus - yhteiskuntaorientaatio.fi
Esiopetus on suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta
6-vuotiaana eli oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna lapsi osallistuu esiopetukseen. Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetusta järjestetään vuoden ajan ennen koulun alkua. Esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan osallistuminen on velvoittavaa. Puhekielessä esiopetus on usein esikoulu tai eskari.
Esiopetuksen järjestämisestä vastaavat kunnat. Yleensä esiopetusta järjestetään kunnallisissa päiväkodeissa tai peruskouluissa, mutta sitä voi saada myös yksityisissä päiväkodeissa tai kouluissa. Yli 80 % esiopetuksesta järjestetään päiväkodeissa.
Esiopetuksen järjestäjät ilmoittavat elokuussa alkavasta esiopetuksesta hyvissä ajoin, yleensä alkuvuodesta. Vanhemman tai huoltajan tulee ilmoittaa lapsensa esiopetukseen. Esiopetukseen ilmoitettujen lasten tulee osallistua opetukseen säännöllisesti, jotta sille asetetut tavoitteet voivat toteutua.
Päävastuu esiopetuksen toteuttamisesta kuuluu opettajille, joilla on tavallisesti varhaiskasvatuksen opettajan tai luokanopettajan koulutus. Esiopetusryhmässä työskentelee myös toinen opettaja, lastenhoitajia tai avustaja. Esiopetushenkilökunta keskustelee lapsen kasvusta ja kehityksestä säännöllisesti lapsen vanhempien ja huoltajien kanssa.
Esiopetus on maksutonta ja esiopetuspäivän aikana lapset saavat maksuttoman lämpimän aterian. Esiopetusaika on yleensä neljä tuntia päivässä. Myös oppimateriaalit ovat maksuttomia. Jos vanhemmat käyvät työssä, lapsi on yleensä esiopetuksen jälkeen iltapäivän varhaiskasvatuksessa. Silloin vanhemmat maksavat puolesta päivästä normaalia varhaiskasvatuksen asiakasmaksua.
Esiopetuksessa lapsi saa taitoja, joiden avulla hän voi oppia uutta. Esiopetus vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa. Tarkoitus on antaa lapsille positiivisia kokemuksia oppimisesta ja edistää hänen kielellistä kehitystään. Lapset opettelevat uusia asioita leikkimällä, yhdessä tutkimalla ja mielikuvituksen avulla.
Esiopetuksen opettajat ottavat huomioon lapsen kehitystason. Jos lapsen kehitykseen tai oppimiseen liittyy vaikeuksia, se huomataan usein jo esiopetuksessa. Lapsen koulunkäyntiä voidaan silloin tukea alusta lähtien.
Lisätietoja esiopetuksesta. Esiopetus (infofinland.fi) suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ukraina, ranska, espanja, turkki, kiina, farsi, arabia
Perusopetus eli peruskoulu on yhdeksänvuotinen
Kaikilla lapsilla, jotka asuvat Suomessa vakituisesti, on oppivelvollisuus ikävuosina 7–18. Lapset ja nuoret osallistuvat ensin perusopetukseen eli käyvät luokat 1–9 tai saavat muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Perusopetuksen jälkeen kaikkien nuorten täytyy lisäksi opiskella esimerkiksi toisen asteen koulutuksessa, kunnes he valmistuvat siitä tai täyttävät 18 vuotta. Oppivelvollisuudesta on säädetty Suomessa alun perin jo vuonna 1921.
Lapsen vanhempien tai huoltajien täytyy huolehtia, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa. Jos huoltajat eivät huolehdi lapsen oppivelvollisuudesta, oikeus voi määrätä heille rangaistuksen. Suurin osa lapsista opiskelee kunnan peruskouluissa, mutta on olemassa myös yksityisiä kouluja sekä valtion kouluja.
Perusopetus eli peruskoulu sisältää luokat 1–9. Perusopetus on perheille maksutonta, koska se kustannetaan verorahoilla. Myös kaikki oppikirjat, oppimateriaalit ja työvälineet ovat maksuttomia.
Lain mukaan oppilailla on oikeus saada myös maksuttomia opiskeluhuollon palveluja. Opiskeluhuoltoon kuuluvat esimerkiksi kouluterveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorin palvelut. Näitä palveluja saa koulupäivän aikana koulussa tai sen lähellä.
Perusopetuksen tarkoitus on muun muassa
- antaa oppilaille yleissivistävä koulutus
- opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja
- parantaa oppimisen taitoja
- tukea lasten kasvua tasapainoisiksi ihmisiksi
- tukea lasten kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäseniksi
- opettaa lapsille kestävää elämäntapaa
- opettaa suomalaisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa
- kasvattaa lapset tuntemaan ihmisoikeudet ja kunnioittamaan niitä
- opettaa lapset tuntemaan erilaisia kulttuureja monipuolisesti
- antaa lapsille tukea oman kulttuuri-identiteetin rakentamiseen.
Kuusi ensimmäistä vuotta lapsia opettaa luokanopettaja, joka opettaa heille kaikkia tai melkein kaikkia oppiaineita. Luokilla 7–9 melkein kaikissa oppiaineissa on eri opettaja eli aineenopettaja, joka on erikoistunut tiettyyn oppiaineeseen.
Oppilas saa perusopetuksen päättötodistuksen, kun hän on suorittanut hyväksytysti perusopetuksen oppimäärän. Sen jälkeen hän voi hakea toisen asteen opintoihin eli ammatilliseen koulutukseen tai lukio-opintoihin.
Lisätietoja perusopetuksesta: Perusopetus (infofinland.fi)
Perusopetuksessa on sekä pakollisia että valinnaisia oppiaineita
Perusopetukseen kuuluu kaikille yhteisiä pakollisia oppiaineita sekä oppiaineita, jotka oppilas voi valita itse. Valinnaisten oppiaineiden tavoite on antaa oppilaalle lisää osaamista häntä erityisesti kiinnostavissa tiedoissa ja taidoissa.
Kaikille yhteisiä oppiaineita ovat vuosiluokilla 1–2 esimerkiksi äidinkieli ja kirjallisuus sekä vieraat kielet, matematiikka ja ympäristöoppi, uskonto tai elämänkatsomustieto sekä musiikki, liikunta ja käsityö. Liikuntatunneilla on sekä ulko- että sisäliikuntaa.
Oppiaineiden määrä kasvaa perusopetuksen kuluessa. Perusopetuksen vuosiluokilla 3–9 opetetaan yllä olevien lisäksi muun muassa historiaa, kotitaloutta, kemiaa ja fysiikkaa, biologiaa ja maantietoa sekä terveystietoa.
Maahanmuuttotaustaiset ja kaksikieliset oppilaat voivat saada oman äidinkielen opetusta perusopetuksen osana. Uskonnon oppiaineessa on eri oppimääriä, kuten evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto tai islam. Opiskeltavan uskonnon lisäksi opetuksessa tutustutaan myös muihin uskontoihin ja katsomuksiin. Perusopetuslaissa määrätään tarkemmin siitä, mihin koulun katsomusaineeseen oppilaan tulee osallistua tai mihin hän voi osallistua.
Lapset voivat opiskella koulussa uskonnon sijaan elämänkatsomustietoa, jos he eivät ole jäseniä missään rekisteröidyssä uskonnollisessa yhdyskunnassa. Myös osalla muita oppilaita on mahdollisuus osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Elämänkatsomustieto on monitieteinen peruskoulun ja lukion katsomusaine, joka ei pohjaudu mihinkään tiettyyn yhteiskunnalliseen instituutioon, uskontoon tai katsomukseen.
Jos oppilaan äidinkieli on suomi, ruotsi tai saame, hän opiskelee tätä kieltä oppiaineessa ”äidinkieli ja kirjallisuus”. Ne oppilaat, joiden äidinkieli on jokin muu kieli ja joiden suomen tai ruotsin taito ei riitä äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen opiskeluun, voivat opiskella ”suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus” -oppimäärää (S2 tai R2). Kun oppilaan kielitaito vahvistuu tarpeeksi, hän voi siirtyä äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ryhmään.
Opetussuunnitelma ohjaa koulujen työtä
Suomessa laki ohjaa perusopetuksen järjestämistä. Lisäksi koulujen ja opettajien täytyy noudattaa opetussuunnitelmaa, joka on laadittu Opetushallituksen antamien opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta. Samat opetussuunnitelman perusteet koskevat kaikkia kouluja ja oppilaita.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa oppilas nähdään aktiivisena toimijana. Koulussa hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden oppilaiden ja ympäristön kanssa. Opettaja ohjaa oppimista, kannustaa ja antaa rohkaisevaa palautetta.
Oppilaiden työskentelyn koulussa halutaan olevan tutkivaa ja luovaa. Opetustavat voivat olla erilaisia. Digitaalinen osaaminen eli tietokoneiden ja mobiililaitteiden käyttötaidot korostuvat nyky-yhteiskunnassa. Nämä taidot ovat välttämättömiä arjessa ja työssä. Siksi niitä opetellaan myös koulussa.
Valmistavassa opetuksessa annetaan valmiuksia opiskeluun peruskoulussa
Kun lapsi muuttaa Suomeen, hänet pyritään sijoittamaan perusopetuksen luokalle sen perusteella, kuinka vanha hän on ja mitä tietoja ja taitoja hänellä on. Lapsi voi saada myös perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistavaan opetukseen voivat osallistua sekä vasta maahan muuttaneet esi- ja perusopetusikäiset lapset ja nuoret että Suomessa syntyneet lapset, joiden vanhemmat ovat muuttaneet Suomeen muualta.
Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa lapselle tarvittavat taidot ja valmiudet, joiden avulla hän voi siirtyä tavalliseen perusopetukseen. Valmistava opetus myös tukee lasta kotoutumisessa Suomeen.
Opetuskielen opiskelu on tärkeä osa valmistavaa opetusta niille oppilaille, jotka eivät vielä pysty opiskelemaan suomen tai ruotsin kielellä. On tärkeää, että vanhemmat kannustavat lapsiaan käyttämään suomen tai ruotsin kieltä koulussa.
Lisätietoja valmistavasta opetuksesta: Valmistava opetus (infofinland.fi)