Työttömyys ja eläkkeelle jääminen - yhteiskuntaorientaatio.fi
Mitä tehdä, jos jää työttömäksi?
Kuka tahansa voi jossain vaiheessa elämää jäädä työttömäksi. Silloin voi saada tukea työnhakuun ja toimeentuloon eri viranomaisilta, ammattiliitoilta ja järjestöiltä.
Jos jää työttömäksi, pitää ensimmäiseksi ilmoittautua työnhakijaksi kunnan työllisyyspalveluihin. Ilmoituksen voi tehdä jo ennen ensimmäistä työttömyyspäivää internetissä, puhelimitse tai käymällä paikallisessa työvoimaviranomaisessa.
Työllisyyspalvelut kutsuu työnhakijaksi ilmoittautuneen alkuhaastatteluun. Siinä kartoitetaan työnhakijan tilanne ja tehdään suunnitelma työllistymiseksi. Tapaamisessa sovitaan, miten pidetään yhteyttä ja kerrataan työnhakijan velvollisuudet. Työttömän työnhakijan odotetaan hakevan töitä aktiivisesti ja pääasiassa itsenäisesti.
Kun ilmoittautuu työnhakijaksi, työllisyyspalvelut antaa työttömyysetuuden maksajalle lausunnon siitä, onko henkilöllä oikeus saada työttömyysetuutta. Työttömyysetuus on rahallista tukea, jota maksaa Kela tai työttömyyskassa.
Työllisyyspalveluihin täytyy aina ilmoittaa, jos hakijan tilanteessa tapahtuu muutoksia. Ilmoitus täytyy tehdä, jos hakija saa työtä tai opiskelupaikan tai jos osoite tai puhelinnumero muuttuvat. Työnhakijan täytyy ilmoittaa myös, jos hänen elämäntilanteensa muuttuu eikä hän voi enää hakea tai vastaanottaa kokopäivätyötä tai koulutuspaikkaa.
Lisätietoa asioinnista työllisyyspalvelujen kanssa. Työmarkkinatori.fi suomi, ruotsi, englanti
Työttömyysetuus takaa toimeentulon työttömyyden aikana
Kun ihminen on työtön työnhakija, hänellä on tavallisesti oikeus saada työttömyysetuutta. Se tarkoittaa työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Maahanmuuttanut, jolla on tilapäinen oleskelulupa, voi ilmoittautua työnhakijaksi. Hän ei kuitenkaan ole välttämättä oikeutettu työttömyysturvaan, jos ei jo ole ollut Suomessa töissä.
Työttömyysetuutta voi saada vain siltä ajalta, kun työnhaku on voimassa. Työttömyyspäivärahaa voidaan myöntää työttömälle, joka on ilmoittautunut työnhakijaksi ja on valmis vastaanottamaan kokopäivätyötä tai koulutusta. Työttömällä työnhakijalla on velvollisuus etsiä työtä koko työnhaun voimassaolon ajan ja hänen on oltava valmis vastaanottamaan uusi työ, jos sitä hänelle tarjotaan.
Työttömyysetuudesta maksetaan veroa. Oma veroprosentti etuutta varten kannattaa tarkistaa verottajalta. Työttömyysetuutta haetaan itse työttömyyskassasta tai Kelasta erillisellä hakemuksella.
Työttömyyskassa maksaa ansiosidonnaisen päivärahan
Työttömyyskassa maksaa työttömyysetuutena ansiosidonnaista päivärahaa henkilölle, jolla on oikeus työttömyysetuuteen, joka on kassan jäsen ja joka on jäsenyyden aikana ollut riittävän kauan työssä.
Työttömyyskassa on yhteisö, jonka tarkoituksena on maksaa jäsenilleen lain mukaista ansiosidonnaista päivärahaa. Kun liittyy työttömyyskassaan, ottaa itselleen tavallaan vakuutuksen työttömyyden varalta. Kassaan maksetaan jäsenmaksua kerran vuodessa, ja jos jää työttömäksi, kassasta saa toimeentulon työttömyyden ajalta.
Ammattiliittoon kuuluvat ovat yleensä samalla myös työttömyyskassan jäseniä. Työttömyyskassaan voi kuulua myös ilman, että kuuluu ammattiliittoon.
Lisätietoja ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta: Näin ansiopäiväraha lasketaan (tyj.fi) suomi, ruotsi, englanti
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen myöntää Kela
Niille, jotka eivät ole työttömyyskassan jäseniä, työttömyysetuuden myöntää ja maksaa Kela. Työtön voi saada peruspäivärahaa, jos hän on ollut ennen työttömyyden alkua työssä 12 kuukautta.
Jos ei ole vielä ollut töissä riittävän pitkään tai on jo saanut enimmäisajan peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista päivärahaa, voi saada Kelasta työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat yhtä suuria etuuksia.
Työttömyysturvan tavoite on, että kaikilla työttömillä olisi kohtuullinen taloudellinen toimeentulo sinä aikana, kun he hakevat aktiivisesti kokopäivätöitä. Tuki on niukka niille, jotka eivät saa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevat työttömät työnhakijat saavat usein myös muita tukia, kuten asumistukea tai toimeentulotukea.
Lisätietoja työttömyystuesta: Työttömyystuet (kela.fi)
Toimeentulotukea voi hakea Kelalta tai hyvinvointialueen sosiaalihuollosta
Työtön työnhakija voi hakea myös toimeentulotukea, jos omat tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Perustoimeentulotukea myöntää Kela, ja sitä voi saada yleensä kuukaudeksi kerrallaan.
Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseen tarpeeseen. Joissain tapauksissa voi olla mahdollista saada lisäksi täydentävää tai ennaltaehkäisevää toimeentulotukea omalta hyvinvointialueelta.
Lisätietoa toimeentulotuesta:
Millaisia ovat työllisyyspalvelujen palvelut työnhakijoille?
Kun ihminen hakee työtä, tärkein asia on oma aktiivisuus. Työllisyyspalveluista saa ohjausta ja neuvontaa työnhakuun ja oman osaamisen kehittämiseen. Sieltä ohjataan esimerkiksi rekrytointitapahtumiin ja etsimään avoimia työpaikkoja internetistä sekä tekemään työhakemuksia.
Työllisyyspalvelut myös kartoittaa asiakkaan kanssa koulutusmahdollisuuksia, kuten työvoimakoulutuksia tai omaehtoisia opintoja. Etenkin pidempään työttömänä olleille työllisyyspalvelut voi lähettää työtarjouksia vapaista työpaikoista, joita asiakkaan täytyy hakea. Jos jättää hakematta, voi menettää työttömyysturvan määräajaksi.
Työkokeilu muistuttaa työharjoittelua
Työkokeilussa työnhakija työskentelee normaalisti työpaikalla, mutta ei saa siitä palkkaa vaan työttömyyspäivärahan. Työkokeilupaikka pitää löytää itse. Sen jälkeen pitää vielä saada työllisyyspalveluista päätös siitä, että voi aloittaa työkokeilussa.
Työkokeilu voi kestää enintään kuusi kuukautta samalla työnantajalla. Sen aikana työkokeiluun osallistuja pääsee näyttämään työnantajalle, mitä hän osaa ja miten hyvä motivaatio hänellä on työhön. Joskus työkokeilujakson jälkeen voi saada työkokeilupaikasta oikean, palkallisen työpaikan tai palkkatukityötä.
Työnantaja ei voi yksin sopia palkattomasta harjoittelujaksosta
On tärkeää muistaa, että Suomessa ainoastaan työvoimapalvelut tai oppilaitos voivat hyväksyä palkattomien työharjoittelu- tai työkokeilujaksojen toteuttamisen. Joskus käy niin, että työnantaja ottaa työntekijän suoraan työpaikalle palkattomalle harjoittelujaksolle ja lupaa, että hänet voidaan ottaa palkkatyöhön, kun harjoittelujakso päättyy. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta teettää työntekijällä ilmaista työtä, jos työllisyyspalvelut tai oppilaitos ei ole ensin hyväksynyt harjoittelu- tai kokeilujaksoa.
Palkkatuen avulla työnantajalle on edullisempaa palkata työntekijöitä
Palkkatuki on valtion maksama rahallinen tuki, jolla helpotetaan työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Palkkatuki maksetaan työnantajalle työntekijän palkkakustannuksia varten. Työntekijällä on normaali työsuhde työnantajaan. Mahdollisuutta palkkatukeen voi kysyä työllisyyspalveluista. Työttömät työnhakijat voivat hakea palkkatukea myös oppisopimuskoulutukseen.
Kuntouttava työtoiminta vahvistaa työkykyä
Jos työnhakija on ollut työttömänä pitkään, hän voi päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Sen sisältö sovitaan yhdessä työllisyyspalvelujen ja hyvinvointialueen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on vahvistaa asiakkaan työ- ja toimintakykyä sekä parantaa hänen osaamistaan. Toiminta voi olla samantyyppistä kuin työkokeilussa.
Työvoimakoulutus voi parantaa työnhakijan työllistymisen mahdollisuuksia
Työllisyyspalveluista voi pyytää tukea myös kouluttautumiseen tai ammatinvaihtoon. Yksi tärkeimmistä vaihtoehdoista on ammatillinen työvoimakoulutus. Koulutusta on tarjolla monilla eri aloilla. Työvoimakoulutuksiin haetaan työllisyyspalvelujen kautta. Työllisyyspalvelut voi tukea myös työnhakijan itsensä löytämää omaehtoista koulutusta, jos se parantaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan eikä työvoimakoulutuksista löydy mitään sopivaa koulutusta.
Lisätietoa työvoimakoulutuksesta sivulla Aikuiskoulutus
Eläke auttaa tulemaan toimeen työuran jälkeen
Kun ihminen jää eläkkeelle, hän ei yleensä käy enää säännöllisesti töissä. Eläkeläiset saavat eläkettä eli rahallista tukea joka kuukausi. Suomessa ihminen voi jäädä eläkkeelle, kun hän on 63–68-vuotias. Eläkkeelle voi päästä myös aikaisemmin, jos on sairas tai ei muusta syystä pysty olemaan työssä.
Työeläkkeen määrä lasketaan palkkatuloista
Suomen eläkejärjestelmä koostuu kolmesta osasta: työeläke, kansaneläke ja takuueläke. Usein ihmisen eläke koostuu useasta eläkelajista, esimerkiksi työeläkkeestä ja osittaisesta kansaneläkkeestä.
Suurin osa eläkkeistä on työeläkkeitä. Työeläkkeen määrä perustuu omasta palkasta maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin. Osan vakuutusmaksuista maksaa työntekijä ja osan työnantaja. Eläkkeen määrään vaikuttaa muun muassa palkan taso ja työvuosien määrä. Työeläkkeen maksaa työeläkelaitos. Myös yrittäjät voivat saada työeläkettä, mutta heidän täytyy maksaa eläkevakuutusmaksut itse.
Jos ihminen ei ole ollut töissä ollenkaan tai vain vähän, hän saa kansaneläkettä. Kansaneläke takaa perustoimeentulon ihmisille, jotka eivät saa työeläkettä tai joiden työeläke on hyvin pieni. Kansaneläkettä maksaa Kela. Kansaneläke on suuruudeltaan pienempi kuin työeläke. Pienituloinen eläkeläinen voi saada Kelasta lisäksi takuueläkettä, joka turvaa hänelle vähimmäiseläkkeen.
Eläkettä täytyy hakea itse. Hakemuksen voi tehdä verkossa tai paperilomakkeella. Jokaisella eläkelajilla on oma lomake. Myös eläkkeistä maksetaan veroa.
Lisätietoa eläkkeistä: Eläkkeellä (kela.fi) suomi, ruotsi, englanti
Työkyvyttömyyseläkettä voidaan maksaa koko- tai osa-aikaisesti
Jos ihminen ei enää pysty tekemään töitä sairauden tai vamman vuoksi, hän voi saada työeläkelaitokselta työkyvyttömyyseläkettä. Sitä voi saada jo ennen virallista eläkeikää. Työkyvyttömyyseläke voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Osa-aikainen työkyvyttömyyseläke tarkoittaa, että ihminen on osa-aikaisesti työssä. Hänen tulonsa koostuvat silloin osin palkasta ja osin eläkkeestä.
Ulkomailla tehdystä työstä voi saada eläkettä
Eläkettä voi kertyä kaikista niistä maista, joissa ihminen on asunut ja työskennellyt. Yleensä eläkettä kertyy työskentelyn perusteella. Joistain maista eläkettä voi hakea samalla hakemuksella, jolla haetaan Suomen eläkkeitä. Joidenkin maiden eläkkeitä taas haetaan suoraan kyseisten maiden eläkelaitoksista.
Veroilmoituksessa täytyy ilmoittaa myös ulkomailta saatu eläke.
Lisätietoa ulkomailla tehdyn työn eläkkeestä: Eläkkeen hakeminen muusta maasta (kela.fi) suomi, ruotsi, englanti
Suomesta voi saada eläkettä ulkomaille
Jos eläkeläinen muuttaa ulkomaille, hänen täytyy aina ilmoittaa siitä Kelaan. Suomalaisia eläkkeitä voi saada tietyin ehdoin ulkomaille. Kannattaa selvittää etukäteen, täyttyvätkö ehdot. Samoin ihminen voi joissain tapauksissa hakea eläkettä Suomesta, kun hän jää eläkkeelle jossakin toisessa maassa.
Lisätietoa eläkkeen maksusta ulkomaille: Eläke Suomesta ulkomaille (kela.fi) suomi, ruotsi, englanti
Eläkkeellä on mahdollista tehdä töitä
Ihminen voi käydä töissä, vaikka hän on eläkkeellä. Eläkkeellä tehty työ kasvattaa työeläkkeen määrää. Eläkkeellä ollessa työtä voi tehdä osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti. Jos ihminen on työkyvyttömyyseläkkeellä, hän saa tehdä töitä vain rajoitetusti. Jos työtulot ylittävät tietyn ansiorajan, työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen voidaan keskeyttää.