Oleskeluluvat ja kansalaisuus

Ihmisen kansalaisuudesta riippuu, tarvitseeko hän Suomessa asumiseen oleskeluluvan. Säännöt ovat erilaiset Pohjoismaiden kansalaisille, EU-kansalaisille ja muiden maiden kansalaisille. Oleskeluluvan voi saada esimerkiksi työnteon, opiskelun, perhesiteen tai pakolaisaseman perusteella.

Yleensä oleskelulupaa täytyy hakea ennen kuin muuttaa Suomeen. Poikkeus on kuitenkin turvapaikan hakeminen, sillä turvapaikkaa voi hakea ainoastaan Suomessa. Jos ihmiselle myönnetään turvapaikka, hän saa oleskeluluvan pakolaisaseman perusteella. Turvapaikkahakemuksella voi saada myös oleskeluluvan toissijaisen suojelun perusteella tai esimerkiksi yksilöllisestä inhimillisestä syystä.

Ensimmäinen oleskelulupa Suomeen on aina määräaikainen. Määräaikainen lupa voi olla joko jatkuva tai tilapäinen. Jatkuvaan ja tilapäiseen lupaan liittyvät erilaiset säännöt siitä, saako ihminen kotikunnan Suomessa. Jatkolupaa täytyy hakea ennen kuin edellinen lupa vanhenee. Pysyvää oleskelulupaa tai Suomen kansalaisuutta voi hakea, jos on asunut Suomessa riittävän kauan ja muut ehdot täyttyvät. 

Kun ihminen muuttaa Suomeen, hän tarvitsee usein oleskeluluvan. Suomen ulkomaalaislaissa säädetään, miten ihminen voi hakea turvapaikkaa tai oleskelulupaa, miten perheenyhdistäminen tapahtuu sekä millainen työnteko-oikeus maahanmuuttaneella on Suomessa.

Milloin tarvitaan oleskelulupa?

Jos Suomeen muuttava ihminen ei ole Pohjoismaiden tai EU:n kansalainen, hänen täytyy hakea oleskelulupaa. Lupa täytyy hakea Suomen edustustosta eli suurlähetystöstä, ja sitä täytyy yleensä hakea etukäteen siinä maassa, josta muuttaa Suomeen. Poikkeuksena on turvapaikka, jota ei voi hakea edustustosta vaan ainoastaan saapumalla Suomeen.

Oleskelulupaa voi hakea verkossa Enter Finland -verkkopalvelussa tai paperisella hakemuksella. Hakijan täytyy yleensä käydä tunnistautumassa eli jättämässä sormenjälkensä ja esittämässä alkuperäiset asiakirjat edustustossa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä.

Pohjoismaiden kansalaiset saavat asua Suomessa ja tehdä töitä ilman oleskelulupaa. Pohjoismaita ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Jos Pohjoismaan kansalainen on Suomessa yli kuusi kuukautta, hän käy henkilökohtaisesti oman kotipaikkansa Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa, missä hänet rekisteröidään. 

Myöskään EU-maiden kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa, kun he muuttavat Suomeen. He saavat asua Suomessa vapaasti kolme kuukautta. Jos he asuvat Suomessa kauemmin, heidän täytyy rekisteröidä oleskelunsa. Sen voi tehdä Enter Finland -verkkopalvelussa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä. Rekisteröintiä varten Suomessa oleskelulle pitää olla hyväksyttävä syy, kuten työ, opiskelu tai perheside. Myös EU-kansalainen voi tehdä Suomessa töitä vapaasti.

Lisätietoa EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnistä: Olen EU-kansalainen tai hänen perheenjäsenensä (migri.fi) suomi, ruotsi, englanti

Millä perusteella oleskeluluvan voi saada?

Maahanmuuttovirasto käsittelee kaikki oleskelulupahakemukset. Se tekee myös kirjalliset päätökset hakemuksiin eli myöntää tai hylkää oleskeluluvat. Oleskeluluvan voi saada muun muassa työn tai yrittäjyyden, opiskelun tai perhesiteen perusteella. 

Työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella myönnettävän oleskeluluvan ehtona on usein riittävä toimeentulo. Se tarkoittaa, että hakijalla täytyy olla tarpeeksi rahaa, jotta hän ja hänen perheensä voivat asua ja elää Suomessa. Myös silloin, kun ihminen tulee Suomeen työhön, hänen täytyy todistaa, että saa työstä tarpeeksi palkkaa ja pystyy elämään palkallaan. 

Kansainvälistä suojelua voi saada, jos ei voi palata kotimaahansa vainon tai konfliktin vuoksi

Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan Suomessa pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa. Ulkomaalaislaissa on säännökset perusteista ja menettelyistä, joilla kansainvälistä suojelua annetaan.

Kansainvälistä suojelua voi hakea jättämällä turvapaikkahakemuksen. Maahanmuuttovirasto tutkii, onko ihmisellä oikeus turvapaikkaan. Jos turvapaikan saamisen ehdot täyttyvät, ihmiselle myönnetään oleskelulupa pakolaisaseman perusteella. Jos turvapaikan saamisen ehdot eivät täyty, tutkitaan, onko ihmisellä oikeus saada Suomessa suojelua toissijaisen suojelun perusteella.

Toissijaista suojelua voi saada, jos ihmistä uhkaa muu todellinen vakava vaara kuin turvapaikan perusteena oleva vaino. Perusteena voi olla uhka kuolemanrangaistuksesta tai kidutuksesta. Syynä voi olla myös aseellisesta selkkauksesta johtuva vakava henkilökohtainen vaara.

Tilapäistä suojelua voidaan myöntää tilanteessa, jossa suuri joukko ihmisiä on joutunut pakenemaan samanaikaisesti esimerkiksi sodan seurauksena. Sitä on Suomessa myönnetty Ukrainasta vuonna 2022 alkanutta sotaa paenneille. Tilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa. Siitä on säädetty alun perin EU-tasolla.

Lisäksi Suomi ottaa vuosittain vastaan tietyn määrän pakolaisia, jotka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on tunnustanut pakolaisiksi. Tätä määrää kutsutaan pakolaiskiintiöksi.

Kun turvapaikanhakija tulee Suomeen, hänen täytyy heti jättää turvapaikkahakemus poliisille tai Rajavartiolaitokselle. He rekisteröivät hakemuksen. Sen jälkeen hakemus siirtyy Maahanmuuttovirastolle ja hakuprosessi alkaa. Hakuprosessin ajan turvapaikanhakija voi asua vastaanottokeskuksessa. Jos hakija saa myönteisen päätöksen, hän saa määräaikaisen oleskeluluvan Suomeen. 

Oleskeluluvan saatuaan ihmisen on muutettava pois vastaanottokeskuksesta johonkin kuntaan ja hankittava itselleen asunto. Hänen on muuton yhteydessä rekisteröidyttävä kuntalaiseksi Digi- ja väestötietovirastossa. Vastaanottokeskus auttaa ja neuvoo kotikuntaan ja asuntoon liittyvissä asioissa. 

Perheenjäsenen oleskelulupa edellyttää yleensä turvattua toimeentuloa

Jos maahanmuuttanut haluaa, että hänen perheensä tulee Suomeen, myös perheenjäsenten täytyy hakea oleskelulupia. Lupa täytyy hakea Suomen edustustosta tai lupakeskuksesta siinä maassa, josta muuttaa pois. Jos maassa ei ole Suomen edustustoa tai lupakeskusta, lupa täytyy hakea Suomen ulkoministeriön määrittelemästä Suomen edustustosta tai lupakeskuksesta esimerkiksi naapurimaassa. 

Perheenjäsenen oleskeluluvan voi saada Suomessa asuvan ihmisen aviopuoliso, avopuoliso tai alaikäinen lapsi. Jos Suomessa asuva on alaikäinen lapsi, oleskeluluvan voi saada hänen vanhempansa. Yleensä ehtona on, että luvan saajan toimeentulo on turvattu muutoin kuin yhteiskunnan maksamilla etuuksilla. Toimeentulo voi olla turvattu esimerkiksi Suomessa jo asuvan perheenjäsenen palkkatuloilla. Jos tuloja ei ole tarpeeksi, perheenjäsenet eivät yleensä saa oleskelulupaa.

EU-kansalaisen perheenjäsen ei tarvitse Suomeen oleskelulupaa. Jos perheenjäsen ei itse ole EU-maan kansalainen, hänen täytyy hakea Maahanmuuttovirastosta EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukorttia.

Jos Suomessa asuvan ihmisen sukulainen tai ystävä haluaa tulla vierailulle Suomeen, riippuu hänen kansalaisuudestaan, tarvitseeko hän viisumin vai ei. Suomi kuuluu Euroopan Schengen-alueeseen. Jos vieraalla on jo oleskelulupa tai viisumi mihin tahansa muuhun Schengen-maahan, hän ei tarvitse enää uutta viisumia Suomeen. Jos vieras tarvitsee viisumin, hänen täytyy hakea sitä lähimmästä Suomen suurlähetystöstä ulkomailla. Lisäksi vieras tarvitsee passin tai muun matkustusasiakirjan.

Lisätietoa viisumiasioista: Viisumi Suomeen (um.fi) suomi, ruotsi, englanti

Oleskeluluvan saa aina ensin määräajaksi

Oleskelulupia on erilaisia. Lupa voi olla määräaikainen tai pysyvä oleskelulupa.

Ensimmäinen oleskelulupa on aina määräaikainen. Määräaikainen lupa tarkoittaa, että se on voimassa tietyn ajan, esimerkiksi vuoden. Määräaikaisia lupia on kahdenlaisia: jatkuvia lupia, joiden tunnus oleskelulupakortissa on A ja tilapäisiä lupia, joiden tunnus oleskelulupakortissa on B. 

Lähtökohtaisesti jatkuvan oleskeluluvan saa silloin, jos muuton Suomeen katsotaan olevan vakinainen. Silloin ihminen saa Suomessa kotikunnan. Tilapäisellä oleskeluluvalla voi joissain tapauksissa saada kotikunnan.

Jos haluaa jatkaa asumista Suomessa pidempään kuin ensimmäisen oleskeluluvan keston ajan, ja oleskelulle on edelleen peruste, kuten työnteko, voi hakea jatkolupaa. Jatkolupaa täytyy hakea, kun edellinen lupa on vielä voimassa. Oleskeluluvalle voi hakea jatkoa vain Suomessa.

Ihminen voi saada pysyvän oleskeluluvan, jonka tunnus oleskelulupakortissa on P, kun hän on asunut riittävän kauan Suomessa jatkuvalla oleskeluluvalla. Yleensä peruste on sama kuin edellisen, jatkuvan oleskeluluvan peruste, esimerkiksi perheside tai työnteko. Perusteen tulee edelleen olla voimassa. Pysyvää lupaa voi hakea myös uudella perusteella.

Oleskeluluvan voi myös peruuttaa. Ihminen voi peruuttaa sen itse tai Maahanmuuttovirasto voi peruuttaa luvan. Jos ihminen tekee rikoksen Suomessa, hän ei välttämättä saa enää oleskelulupaa.

• Lisätietoa erilaisista oleskeluluvista ja oleskeluluvan hakemisesta: Oleskelulupa (migri.fi) suomi, ruotsi, englanti
• Lisätietoja oleskeluluvista: Muutto Suomeen (infofinland.fi)
• Lisätietoja kotikunnan myöntämisen perusteista: Kotikunta (dvv.fi) suomi, ruotsi, englanti

Suomen kansalaisuutta voi hakea, kun ehdot täyttyvät

Kun ihminen on asunut Suomessa riittävän kauan, hän voi hakea Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuutta voi hakea kansalaisuushakemuksella tai joissain tapauksissa kansalaisuusilmoituksella. Kansalaisuuden saamiseen liittyy vaaditun asumisajan lisäksi myös muita ehtoja. Esimerkiksi hakijan henkilöllisyyden tulee olla selvitetty ja hänellä tulee olla riittävä suomen tai ruotsin kielen taito.

Suomen kansalaisuutta voi hakea hakemuksella vain Suomessa. Hakemus jätetään Maahanmuuttovirastoon. Hakemusta ei voi jättää ulkomailla. Jos hakija on alaikäisen lapsen huoltaja, lapselle voi hakea kansalaisuutta samanaikaisesti samalla hakemuksella. 

Suomen kansalainen voi olla samaan aikaan myös toisen valtion kansalainen. Jotkut maat eivät tunnusta kaksoiskansalaisuutta. Silloin voi joutua luopumaan aiemmasta kansalaisuudestaan, jos saa Suomen kansalaisuuden.

• Lisätietoa Suomen kansalaisuuden ehdoista ja hakemisesta: Suomen kansalaisuus (migri.fi) suomi, ruotsi, englanti
• Lisätietoa Suomen kansalaisuuden ehdoista: Suomen kansalaisuus (infofinland.fi)
• Lisätietoa Suomen kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sivulla Yksilön oikeudet ja velvollisuudet