Vammaisena Suomessa

Suomen lain mukaan vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat yhdenvertaisia kaikkien muiden kanssa ja heidän tulisi voida osallistua täysimääräisesti yhteiskunnan toimintaan. 

Vammaisten yhdenvertaisuus ei Suomessa kuitenkaan aina toteudu. Julkinen liikenne ja työpaikat sekä erilaiset julkiset tilat eivät välttämättä ole esteettömiä. Esimerkiksi pyörätuolin käyttäjän voi olla vaikea liikkua eri tiloissa ja sääolosuhteet vaikuttavat paljon ulkona liikkumiseen. Myös saavutettavaa ja ymmärrettävää tietoa tärkeistä ja itseä koskettavista asioista voi olla vaikea löytää. 

Kun vammaisella maahanmuuttaneella on kotikunta Suomessa, hän on oikeutettu erilaisiin vammaispalveluihin ja tukitoimiin koulussa, opinnoissa, työpaikalla ja harrastuksissa. Palvelujen tavoitteena on, että vammainen pystyy osallistumaan yhteiskunnan toimintaan mahdollisimman täysimääräisesti ja itsenäisesti. 

Vammaispalveluja ovat esimerkiksi kuljetus- ja avustajapalvelut sekä apuväline- ja tulkkauspalvelut. Vammainen voi hakea myös taloudellista tukea, joka auttaa vamman tai sairauden aiheuttamien kustannusten maksamisessa. Suomessa toimii lukuisia vammaisjärjestöjä, jotka tarjoavat tukea ja neuvontaa sekä monenlaista toimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia vammaisille.

Vammaisella on oikeus osallistua yhteiskuntaan yhdenvertaisesti

Suomessa vammaisilla on samat oikeudet kuin muilla. Vammaisilla on oikeus osallistua yhteiskuntaan ja heitä koskevaan päätöksentekoon yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa. Heillä on lain mukaan oikeus myös toimintakykyä tukeviin palveluihin, kuten liikkumisen palveluihin, avustaja- ja tulkkauspalveluihin sekä erilaisiin apuvälineisiin. On yhteiskunnan tehtävä varmistaa, että vammaisten on mahdollista osallistua kaikkeen toimintaan yhteiskunnassa. 

Vammaisella on ruumiillinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi vaikeuttaa hänen täysimääräistä, yhdenvertaista osallistumistaan yhteiskuntaan. Kehitysvammaisella voi esimerkiksi olla vaikeuksia oppia ja ymmärtää asioita. Liikuntavammaisella on liikkumista rajoittava vamma. Näkövammaisella taas on näkemistä ja kuulovammaisella kuulemista rajoittava vamma. 

Vammat voivat olla eri asteisia lievistä vakaviin. Vammaisuus voi olla synnynnäinen tai johtua esimerkiksi tapaturmasta tai onnettomuudesta. Se voi olla myös seurausta pitkäaikaisesta sairaudesta, joka vaikuttaa henkilön arjessa selviytymiseen. 

Vammaisen ihmisen toimintakyky ei tavalla tai toisella vastaa sitä, mikä yhteiskunnassa on määritelty normiksi. Vammainen ei aina pysty osallistumaan täysimääräisesti yhteiskuntaan työssä, opinnoissa tai vapaa-ajalla. Hän saattaa tarvita apuvälineitä tai muunlaista tukea asioiden hoitamiseen. Vammaisuus on siten olemassa suhteessa yhteiskunnan odotuksiin.

Vammaisten yhdenvertainen osallisuus ei Suomessa aina toteudu, vaikka asian eteen tehdään työtä lainsäädännössä, valtionhallinnossa ja järjestöissä. Esteitä yhdenvertaisen osallisuuden toteutumiselle ovat esimerkiksi 

• joukkoliikenne, jonka käyttäminen voi olla haastavaa liikunta- tai aistivammaiselle
• työpaikat, harrastustilat, ulkoalueet tai opiskeluun liittyvät tilat, joihin vammaisen on vaikea päästä, joita hänen on vaikea käyttää tai joissa hänen ei ole turvallista liikkua 
• tieto, joka ei ole saavutettavassa muodossa ja jota voi olla vaikea löytää, lukea tai ymmärtää 
• palvelut tai tuotteet, joita on vaikea käyttää
• syrjintä esimerkiksi palveluissa ja työnhaussa.

Vammaisten yhdenvertaista osallisuutta tuetaan Suomessa esimerkiksi vammaispalveluilla, esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamisella, kommunikaation ja päätöksenteon tuella sekä positiivisella erityiskohtelulla. Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan erityistoimenpiteitä, joilla parannetaan vammaisten asemaa ja olosuhteita esimerkiksi koulutuksessa, opiskelijavalinnassa tai rekrytointitilanteessa. 

Suomessa noudatetaan YK:n sopimusta vammaisten ihmisoikeuksista

Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n vammaissopimusta, joka on oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus. Sopimuksessa keskeisintä on vammaisten yhdenvertaisuus muun väestön kanssa sekä osallisuuden mahdollisuus kaikkeen toimintaan yhteiskunnassa.

YK:n vammaissopimuksessa lisätään tietoisuutta vammaisten oikeuksista ja määritellään esimerkiksi, että 

• vammaisuuden perusteella syrjiminen on kielletty 
• vammaisilla on oikeus ilmaista itseään ja osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään, esimerkiksi äänestämällä ja järjestäytymällä
• vammaisilla on oikeus tarvitsemiinsa tukipalveluihin ja apuvälineisiin
• vammaisilla on oikeus saada koulutusta ja mahdollisuus osallistua yhdenvertaisesti työelämään ilman syrjintää
• vammaisilla on oikeus mahdollisimman itsenäiseen henkilökohtaiseen liikkumiseen
• kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Vammainen maahanmuuttanut voi olla oikeutettu erilaisiin palveluihin

Vammaisen maahanmuuttaneen alkuhaasteet Suomessa liittyvät usein siihen, että hän ei tiedä, millaisia palveluja hänelle olisi tarjolla, mistä niitä haetaan ja miten niitä käytetään. Jos hänellä on oleskelulupa ja kuntapaikka Suomessa, hänellä on oikeus hyvinvointialueen ja kunnan erilaisiin palveluihin, myös vammaispalveluihin. 

Suomeen vasta muuttaneelle vammaiselle voidaan laatia hyvinvointialueella sosiaalihuollon asiakassuunnitelma vammaispalveluista. Suunnitelmaan kirjataan tarvittavat tukitoimenpiteet ja palvelut. Vammaisilla maahanmuuttaneilla on yhdenvertaiset oikeudet kotoutumiseen ja siihen liittyviin toimenpiteisiin, kuten kielen opetukseen, koulutukseen ja työllistymiseen.

Lisätietoa vammaispalveluista: Vammaisten palvelut (infofinland.fi)

Kansalaisuuden hakemisessa vammaisen kielitaitoedellytyksestä voidaan poiketa

Jos maahanmuuttanut hakee Suomen kansalaisuutta, hänen täytyy näyttää, että hän osaa suomea tai ruotsia tarpeeksi hyvin. Kielitaidon voi osoittaa todistuksella suomen tai ruotsin kielitestistä. Toinen vaihtoehto on suorittaa Suomessa jokin tutkinto jommallakummalla kansalliskielellä. 

Kielitaitoedellytyksestä voidaan joskus poiketa, jos vammainen tai pitkäaikaissairas ihminen ei voi oppia kieltä sairauden tai aisti- tai puhevamman takia. Tällöin kansalaisuutta hakevan täytyy liittää hakemukseensa todistukset kaikilta kielikursseilta, joille hän on osallistunut Suomessa. Hakemuksen liitteenä täytyy olla myös lääkärin lausunto siitä, ettei suomen tai ruotsin oppiminen ole hakijalle mahdollista. 

Vammainen saa koulunkäyntiin ja opiskeluun tukea

Vammaisella lapsella on oikeus käydä lähikoulua ja saada koulunkäyntiin tarvitsemansa tukitoimet. Tukitoimia voivat olla apuvälineet, henkilökohtainen avustaja tai tulkki. Opetusta voidaan myös yksilöllistää, eli vammaisen oppilaan oppimiselle asetetaan omat, yksilölliset tavoitteet, jotka voivat poiketa yleisestä opetussuunnitelmasta. Vammainen lapsi voidaan ottaa pidennetyn oppivelvollisuuden pariin. Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa, että hän aloittaa koulun jo 6-vuotiaana. Lapselle tehdään tarvittaessa erityisen tuen päätös (HOJKS), jossa kuvataan lapsen tuen tarve ja koulun tukitoimet.

Suomessa vammaiset opiskelijat voivat opiskella tavallisessa oppilaitoksessa muiden opiskelijoiden kanssa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksessa, yhteiskuntaorientaatiossa tai erilaisissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa. He voivat tarpeen mukaan opiskella myös erityisoppilaitoksissa, kuten ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Kuurojen kansanopistossa järjestetään kuulovammaisille kotoutumiskoulutusta. Saavutettavuuskirjasto Celiasta saa oppikirjoja äänikirjamuodossa peruskouluun, lukioon ja ammatillisiin opintoihin sekä korkeakouluihin.

Vammainen opiskelija voi saada tukea, apua ja kohtuullisia mukautuksia opiskeluun. Vaikeasti vammaisella opiskelijalla voi esimerkiksi olla oikeus saada henkilökohtainen avustaja, joka auttaa oppilaitoksessa liikkumisessa, ruokailussa tai muistiinpanojen tekemisessä. Kuulo- ja kuulonäkövammaisilla opiskelijoilla on oikeus viittomakieliseen tulkkauspalveluun.

Työpaikalla voidaan tehdä mukautuksia vammaista työntekijää varten

Työpaikoilla työnantajien on tehtävä vammaisia työntekijöitä varten tarvittaessa mukautusjärjestelyjä. Kohtuulliset mukautukset tarkoittavat sitä, että työpaikalle hankitaan apuvälineitä tai että työtehtäviä ja työaikoja järjestellään uudelleen. Esimerkiksi osatyökykyisen kanssa voidaan sopia osa-aikatyöstä tai muista järjestelyistä. Ihminen on osatyökykyinen, jos hänellä on käytössään sairauden tai vamman vuoksi vain osa työkyvystään ja hän haluaa osallistua työelämään. 

Työtiloja voidaan muuntaa siten, että vammainen työntekijä sekä pääsee niihin esteettä että kykenee työskentelemään tiloissa vaivatta. Lisäksi voidaan tehdä mukautuksia sen varmistamiseksi, että työntekijä saa työssä tarvittavan tiedon saavutettavassa muodossa. Työnantaja voi saada rahallista tukea osatyökykyisen tai vammaisen työntekijän palkkakustannuksiin tai työolosuhteiden järjestelyyn.

Kun työnantaja tekee päätöksen palkattavasta henkilöstä, päätökseen ei saa vaikuttaa se, että vammainen tarvitsee mukautuksia voidakseen työskennellä työpaikassa. Jos työnantaja ei pyynnöstä huolimatta toteuta mukautuksia työpaikalla, kieltäytyminen on perusteltava työntekijälle kirjallisesti. Työntekijä voi myös ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, jos asia ei etene työpaikalla.

Vammaispalvelut tukevat osallisuutta ja helpottavat arkea

Suurin osa hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluista on suunnattu kaikille hyvinvointialueen asukkaille. Hyvinvointialueilla on myös velvollisuus tarjota vammaisille erityisiä vammaispalveluja. Vammaispalvelut tukevat yhdenvertaista osallisuutta yhteiskunnassa ja helpottavat arkielämää vamman kanssa.

Osa vammaispalveluista on saatavilla myös pitkäaikaissairaille, joilla on vaikeuksia huolehtia arjen toiminnoista tai työkyvystä sairauden vuoksi. Pitkäaikaissairauksia, jotka saattavat heikentää ihmisen toimintakykyä arjessa tai työelämässä selviytymistä, ovat esimerkiksi diabetes, epilepsia, astma, reuma ja nivelrikko.

Vammaispalveluja täytyy hakea omalta hyvinvointialueelta. Hakemusta varten tarvitaan lääkärintodistus, jonka saa esimerkiksi terveysasemalta. Maahanmuuttanut tarvitsee vammasta tai sairaudesta Suomessa tehdyn diagnoosin, jotta hän saisi vammaisille tarkoitettuja palveluja ja tukia Suomessa. Kun lääkärintodistus on olemassa, oman hyvinvointialueen sosiaalipalvelut auttavat asiakasta vammaispalveluhakemuksen tekemisessä ja sen selvittämisessä, mitä vammaispalveluja tämä voi saada. 

Kuljetuspalvelu on taksikuljetus

Kuljetuspalvelua saavat käyttää ne vammaiset, jotka eivät voi käyttää julkista liikennettä tai jotka tarvitsevat apua, kun he liikkuvat kodin ulkopuolella. 

Henkilökohtainen avustaja auttaa arjessa, työssä tai opiskelussa

Henkilökohtaista apua voi saada arjen toimiin, joista ei oman vamman tai sairauden vuoksi selviydy itsenäisesti. Henkilökohtainen avustaja auttaa vammaista esimerkiksi ruuanlaitossa, kaupassa käymisessä, työpaikalla, liikkumisessa tai opiskelussa. Hyvinvointialue maksaa avustajan palkan. 

Asumispalvelut tukevat kotona selviytymistä

Hyvinvointialue järjestää vammaisille palveluasumista ja tuettua asumista. Asukas maksaa asumisen kulut itse. Erityispalvelut ja tukitoimet, jotka auttavat selviytymistä kotona päivittäisissä toiminnoissa, ovat maksuttomia.

Apuvälineitä ovat muuan muassa pyörätuoli tai kuulolaite

Hyvinvointialue järjestää vammaiselle apuvälineet, joita hän tarvitsee. Vammainen voi saada esimerkiksi pyörätuolin, kuulolaitteen tai näkövammaisen valkoisen kepin ja opaskoiran. Ne ovat hänelle maksuttomia. 

Pysäköintitunnus helpottaa liikkumisesteisen autoilua

Vaikeasti vammainen voi saada liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen. Pysäköintitunnuksen omaavalla autolla voi pysäköidä paikkoihin, joissa on pyörätuolimerkintä. Nämä pysäköintipaikat ovat lähellä rakennuksen sisäänkäyntiä.

Tulkkausta voi saada esimerkiksi työhön tai asiointiin

Ihminen, jolla on kuulovamma, kuulonäkövamma tai puhevamma, voi saada tulkkauspalvelua työhön, opiskeluun, harrastukseen tai asiointiin. Oikeutta vammaisten tulkkauspalvelun käyttöön haetaan Kelasta. Varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen voi saada tulkkauspalveluja kotikunnalta. Tulkin käyttö on maksutonta, jos on saanut käyttöoikeuden vammaisten tulkkauspalveluun. Tulkkia tarvitseva ihminen tilaa tulkin itse. 

Kuntoutuksen tavoitteena on parantaa työkykyä ja arjessa selviytymistä

Jos ihmisellä on vaikea vamma tai sairaus, hän voi saada kuntoutusta. Suomessa kuntoutusta voivat saada lapset ja aikuiset. Kuntoutusta on tarjolla sekä vammaiselle että hänen perheelleen. Kuntoutus on ohjattua toimintaa ja se voi olla esimerkiksi kuntoutuskurssi tai erilaista ammattilaisen antamaa hoitoa kuten fysioterapiaa, psykoterapiaa, puheterapiaa tai toimintaterapiaa. Kuntoutuskursseille on mahdollista saada tulkki. Kuntoutuksen tavoite on, että ihminen pystyisi sairaudesta tai vammasta huolimatta tekemään töitä tai selviytymään arkielämän toiminnoista paremmin ja itsenäisemmin.

Taloudellinen tuki auttaa vamman tai sairauden aiheuttamien kustannusten maksamisessa

Vammainen voi saada esimerkiksi työkyvyttömyyseläkettä tai muita eläkkeitä, jos hän ei pysty käymään töissä. Kela voi myöntää aikuiselle tai alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalle vammaistukea, jota maksetaan kuukausittain. Vammaistukea voi saada ihminen, jolla on lääkärin toteama toimintakykyä heikentävä vamma tai pitkäaikaissairaus. 

Vammaisen omaisen kotihoitoon voi saada tukea, samoin vaikeasti sairaan lapsen hoitoon ja kuntoutukseen. Vammaisen omaishoitaja voi saada omaishoidon tukea sekä tietyin ehdoin verovähennyksiä tuloistaan, matkakustannuksista tai autoverosta. 

Jos ihminen ei voi vamman tai sairauden vuoksi käyttää tavallisia vaatteita tai kenkiä tai hän joutuu noudattamaan erityistä ruokavaliota, hän voi saada erityiskorvauksia vaate- tai ravintokustannuksiin. 

Lisätietoa taloudellisesta tuesta vammaisille: Taloudellista tukea vammaisille (infofinland.fi)

EU:n vammaiskortilla voi todentaa avustajan tarpeen

Vammainen voi Suomessa hakea EU:n Vammaiskorttia. Se myönnetään ihmiselle, jolla on pysyvä vamma tai pitkäaikaissairaus. Korttia voi käyttää kulttuuri-, liikunta- ja matkailukohteissa sekä Suomessa että useassa muussa EU-maassa. 

Vammaiskortin avulla käyttäjä voi osoittaa, että hän tarvitsee apua, esteettömän reitin tai avustajan mukaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuuritapahtumiin. Useissa kohteissa Vammaiskorttia näyttämällä avustaja tai tulkki pääsee mukaan maksutta, jos kortissa on A-merkintä.

Lisätietoa Vammaiskortista: Vammaiskortti (infofinland.fi)suomi, ruotsi, englanti, arabia, farsi, somalia

Vammaisjärjestöt pyrkivät parantamaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden asemaa

Suomessa on erilaisia vammais- ja potilasjärjestöjä, jotka tekevät jäsentensä edunvalvontaa. Vammaisjärjestöjen kautta on myös mahdollista vaikuttaa yhteiskunnan toimintaan ja vammaisten asemaan. 

Järjestöt tarjoavat vammaisuuteen liittyvää neuvontaa ja ohjausta. Lisäksi ne järjestävät monipuolista harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa, tapahtumia sekä vertaistukea lapsille, nuorille ja aikuisille. Vammaisjärjestöjen kautta on mahdollista päästä koko perheen tuetuille lomille lomakeskuksiin ja niillä on jäsenilleen erilaisia jäsenetuja. 

Suomessa toimii myös Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma. Se antaa ohjausta ja tukea palvelujen hakemiseen. Hilma järjestää vammaisille maahanmuuttaneille myös erilaista toimintaa ja tapahtumia.

Alla olevassa videossa kerrotaan vammaisjärjestöjen toiminnasta Suomessa.

Video: Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma Vammaisjärjestöt (youtube.com) suomi, arabia, englanti, venäjä

Lisätietoa Vammaisten maahanmuuttajien Tukikeskus Hilmasta: Tukikeskushilma.fi suomi, ruotsi, englanti, espanja, venäjä, somali, arabia, kurdi (sorani), turkki, indonesia, tigrinja, japani