Asumisen käytännön asioita 

Jotkut asumiseen liittyvät asiat ovat itsestäänselvyyksiä kaikkialla maailmassa. Näihin kuuluu se, että naapureiden kanssa on hyvä tulla toimeen. Se, millaista käytöstä naapureilta odotetaan, saattaa kuitenkin vaihdella. Samoin se, millaisia yhteisiä tiloja taloissa on ja miten jätteiden kanssa toimitaan, vaihtelevat. Suomessa on tärkeää tietää, miten jätteet tulee lajitella jo kotona eri astioihin. 

Asumisessa myös turvallisuus on tärkeää. Erityisesti on tärkeä kiinnittää huomiota paloturvallisuuteen ja tietää, kuinka toimia, jos kotona tulee hätätilanne.

Kerrostalossa tulee ottaa toiset asukkaat huomioon

Kaikkien asukkaiden täytyy noudattaa taloyhtiön järjestyssääntöjä

Jokaisessa taloyhtiössä on järjestyssäännöt, ja kaikkien asukkaiden täytyy noudattaa niitä. Silloin talossa asuminen on viihtyisää ja turvallista kaikille asukkaille. Järjestyssäännöt on usein listattu taloyhtiön ilmoitustaululla, tai ne on jaettu paperisina asuntoihin. Jos ei löydä järjestyssääntöjä, voi pyytää niitä vuokranantajalta tai isännöitsijältä.

Säännöt kertovat, milloin kerrostalon ulko-ovi on auki ja mihin aikaan talossa täytyy olla hiljaista. Säännöistä asukas löytää myös ohjeet siitä, miten voi käyttää taloyhtiön yhteisiä tiloja, kuten pesutupaa tai saunaa.

Hiljaiseen aikaan ei saa esimerkiksi soittaa kovaäänistä musiikkia tai remontoida. Tavallinen elämä, kuten suihkussa käynti tai WC:n vetäminen on sallittua myös yöllä. Jos kuitenkin naapuri esimerkiksi käy toistuvasti yöllä suihkussa ja siitä aiheutuva ääni häiritsee, voi siitä ystävällisesti mainita naapurille.

Järjestyssäännöissä voidaan määrätä, että tupakointi on kielletty sisällä asunnoissa. Niissä voidaan määrätä myös, että parveketupakointi on kielletty, tai että taloyhtiön piha-alueillakaan ei saa tupakoida. Vaikka parveketupakointia ei olisikaan kielletty, on silti huomaavaisempaa naapureita kohtaan, että menee ulos tupakoimaan ja siirtyy kauemmas talon ikkunoista ja parvekkeista. Tupakointi on lailla kielletty talon yhteisissä sisätiloissa, eli rappukäytävissä sekä pesutuvassa, yhteisessä saunassa ja kerhohuoneessa. 

Jos asukas rikkoo järjestyssääntöjä, hän voi saada varoituksen. Jos häiritsevä toiminta jatkuu, asunnon vuokrasopimus voidaan purkaa tai omistusasunto ottaa taloyhtiön haltuun. Silloin asukkaan on pakko muuttaa pois.

Joskus naapurin kanssa voi syntyä erimielisyyksiä

Kaikkien ihmisten on hyvä yrittää ottaa naapurit huomioon. Suomessa on varsinkin kaupungeissa tavallista, että ihmiset eivät tunne naapureitaan. Jotkut eivät tervehdi naapureitaan, sillä he saattavat ajatella, että näin jokainen saa olla omassa rauhassaan. On kuitenkin mukavaa ja kohteliasta tervehtiä ja jutella naapurien kanssa, kun näkee heidät pihalla tai rappukäytävässä. On turvallisempaa asua talossa, jos tuntee ja tunnistaa muut asukkaat.

Naapurin huomioiminen tarkoittaa myös sitä, että jokainen pitää huolta yhteisten tilojen siisteydestä. Yhteisiä tiloja ovat muun muassa piha, rappukäytävät, pesutupa ja roskakatokset. Esimerkiksi piha-alueella kaikki vievät omat roskansa roska-astiaan.

Jos haluaa vierailla naapurin luona, siitä kannattaa sopia hänen kanssaan etukäteen. Suomessa ihmiset voivat hämmentyä yllätysvierailusta.

Joskus naapureiden kanssa voi syntyä erimielisyyksiä. Tavallisia erimielisyyksien syitä ovat esimerkiksi asunnosta kuuluva melu tai parvekkeella tupakoiminen. Erimielisyydet kannattaa aina pyrkiä ratkomaan ystävällisesti keskustellen. Jos keskustelu ei auta, voi ottaa yhteyttä taloyhtiöön ja pyytää apua kiistan ratkomiseen. 

Jos ongelmat naapurin kanssa kärjistyvät, eikä taloyhtiökään saa asiaa ratkaistua, apua voi saada naapuruussovittelusta. Naapuruussovittelussa ulkopuolinen, puolueeton sovittelija auttaa osapuolia löytämään ratkaisuja erimielisyyksiin.

Lisätietoja naapuruussovittelusta: Naapuruussovittelun keskus (naapuruussovittelu.fi suomi, ruotsi, englanti

Yhteiseen saunaan ja pesutupaan voi varata vuoron

Suomessa on tavallista, että asunnoissa, myös kerrostaloasunnoissa, on oma sauna. Usein kuitenkin talossa on yksi yhteinen sauna, josta kaikki asukkaat voivat varata oman vuoronsa. Yleensä oma saunavuoro on yksi tunti kerran viikossa, ja siitä maksetaan kuukausittain maksu. 

Yhteiseen saunaan saa mennä ainoastaan omalla vuorolla, paitsi silloin, jos saunassa on lenkkisaunavuoro. Lenkkisauna tarkoittaa, että saunaan saavat silloin mennä kaikki talon asukkaat. Lenkkisauna on erikseen naisille ja miehille.

Monissa taloissa on yhteinen pesutupa ja usein myös pyykinkuivaushuone tai kuivausrumpu. Pesutuvan pyykinpesukoneisiin ja kuivausrumpuihin sekä pyykinkuivaushuoneeseen pitää yleensä varata oma vuoro. On tärkeää, että kaikki noudattavat pesutuvan sääntöjä ja vuorojärjestelmää. Omat pyykit pitää myös hakea pois ennen seuraavan varauksen alkua. Näin asukkaat voivat luottaa siihen, että saavat pyykkinsä pestyä silloin, kun ovat suunnitelleet.

Kodin jätteiden lajittelu ja kierrätys säästävät luontoa ja rahaa

Suomessa ajatellaan, että on tärkeää, että ihmiset säästävät luonnonvaroja ja suojelevat ympäristöä. Siksi kotien jätteet lajitellaan jätteenkuljetusta varten pihojen tai lajittelukeskusten eri jäteastioihin. Lajittelun jälkeen jätteiden materiaalin voi käyttää uudelleen, mikä säästää luonnonvaroja ja rahaa. Samalla kaatopaikalle vietävän jätteen määrä pienenee.

Jos ihmiset lajittelevat jätteet väärin, jätteenkäsittely hidastuu ja siitä tulee lisämaksuja yhteiskunnalle. Kaikki ihmiset joutuvat maksamaan näitä maksuja. Taloyhtiö joutuu myös maksamaan ylimääräisiä maksuja jäteyhtiölle, jos jätteet on lajiteltu huonosti tai jätteitä on jätetty roska-astioiden ulkopuolelle. Tämä vaikuttaa vastikkeiden ja vuokrien suuruuteen.

Lajittelu on helppoa, kun jo omassa keittiössä on eri astiat eri jätteille.

Yleisimmät jätteet voi usein lajitella kerrostalon jäteastioihin

Jokaisen taloyhtiön pihassa on roskakatos, jossa on jäteastiat eri jätteille.

Biojäte 

Biojätteeseen kuuluvat mm. ruuantähteet ja hedelmien kuoret, kahvin ja teen porot, kananmunan kuoret, kalan perkuujätteet ja pienet luut. Biojäte kompostoidaan ja siitä tehdään multaa.

Kartonki

Kartonkikeräykseen lajitellaan pahviset ruokapakkaukset, pahvilaatikot, maitopurkit ja mehutölkit. Pakkaukset tulee tarvittaessa huuhdella puhtaiksi, mutta keräykseen ei saa laittaa märkiä pakkauksia. Pakkaukset ja laatikot tulee litistää ennen keräykseen laittamista, jotta astia ei täyty niin nopeasti. Kerätystä kartongista valmistetaan uutta pahvia ja kartonkia.

Paperi

Paperinkeräykseen kuuluvat sanoma- ja aikakauslehdet, mainospaperit, kirjekuoret, kirjat ilman kansia, sekä valkoinen tulostuspaperi. Näistä valmistetaan uutta paperia.

Muovi

Muovinkeräykseen voi laittaa esimerkiksi elintarvikkeiden tai kosmetiikan pakkaukseen käytettyjä rasioita, kääreitä, pusseja ja pulloja. Pakkausten tulee olla tyhjiä ja ne voi pyyhkäistä puhtaiksi. Muovista valmistetaan raaka-ainetta uusiin muovituotteisiin.

Lasi

Lasinkeräykseen lajitellaan lasipurkit ja pantittomat lasipullot. Lasinkeräykseen ei saa laittaa esimerkiksi juomalaseja, ikkunalasia tai peililasia. Kerätystä lasista valmistetaan uutta lasia.

Metalli

Metallinkeräykseen menevät säilyketölkit, alumiinivuoat ja alumiinifolio, metalliset taloustavarat, ja astiaan helposti mahtuvat pienet metalliesineet. Keräykseen ei saa laittaa paristoja eikä aerosolipulloja tai maalipurkkeja, jotka eivät ole tyhjiä. Metalli lajitellaan ja käytetään uusien metallituotteiden valmistukseen.

Sekajäte

Sekajätettä on kaikki se jäte, mitä ei voi lajitella muihin astioihin. Sekajäte poltetaan ja siitä saadaan energiaa. Energia käytetään lämmöksi ja sähköksi.

Jotkut jätteet täytyy toimittaa keräyspisteisiin

Kaikkea jätettä ei voi viedä oman talon jäteastioihin. Ne pitää toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspisteisiin.

Vaarallinen jäte

Vaaralliset jätteet on erittäin tärkeää lajitella erikseen. Jos vaaralliset jätteet laittaa sekajätteen joukkoon, niistä voi joutua myrkyllisiä aineita luontoon. Vaarallisia jätteitä ovat esimerkiksi loisteputket, akut ja paristot, maalit ja liimat sekä erilaiset kemikaalit. Ne täytyy viedä vaarallisen jätteen keräyspisteisiin tai jäteasemille. Paristot, energiansäästölamput ja loisteputket voi viedä niitä myyviin kauppoihin.

Sähkö- ja elektroniikkaromu

Erikseen täytyy lajitella myös sähkö- ja elektroniikkaromu, esimerkiksi vanhat kodinkoneet ja tietokoneet. Vanhat sähkölaitteet voi viedä elektroniikkamyymälään.

Lääkkeet

Vanhat lääkkeet täytyy viedä apteekkiin. Lääkkeet viedään apteekkiin läpinäkyvässä, tiiviissä muovipussissa. Tyhjät lääkepurkit lajitellaan materiaalin mukaan lasin- tai muovinkeräykseen.

Tavaroita voi kierrättää esimerkiksi kirpputoreilla

Ympäristöä ja resursseja voi säästää myös niin, että antaa pois tai myy tavarat, joita ei enää tarvitse. Esimerkiksi hyväkuntoisia vaatteita, huonekaluja ja ehjiä kodinkoneita voi myydä kirpputorilla tai nettikirpputorilla. Niitä voi myös lahjoittaa kierrätyskeskukseen tai hyväntekeväisyysjärjestöjen kirpputorille.

Suomessa on hyvin tavallista, että ihmiset ostavat vaatteita ja tavaroita käytettyinä. Näin tekevät nekin, joilla olisi varaa ostaa uusia tavaroita. Ihmiset ovat usein ylpeitä, jos ovat onnistuneet löytämään hienon tai erikoisen vaatteen tai esineen halvalla käytettynä, ja kertovat siitä mielellään muille. Monille on tärkeää, että käytettyjen tuotteiden ostaminen on ympäristöystävällisempää kuin uusien.

Juomapulloista ja juomatölkeistä maksetaan pantti

Suuressa osassa kaupassa myytävistä juomapulloista ja juomatölkeistä on pantti. Kun tällaisen tyhjän pullon tai tölkin palauttaa kauppaan, siitä saa pienen panttimaksun takaisin. Yritykset käyttävät palautetut pullot ja tölkit uudelleen.

Kotona kannattaa kiinnittää huomiota energian- ja vedensäästöön

Miksi energiaa tulee säästää?

Suomessa energiansäästö on tärkeä asia. Energiaa ja vettä säästämällä rahaa säästyy, koska sähkölaskut ja vesilaskut ovat pienempiä. Energiaa säästämällä ihmiset myös suojelevat ympäristöä. Tarkoitus on, että kaikki ihmiset käyttävät kotonaan säästeliäästi sähköä, energiaa ja vettä. Mitä vähemmän energiaa kuluu, sitä paremmin voimme suojella maapalloa ilmastonmuutokselta.

Ilmastonmuutos tarkoittaa sitä, että maapallon lämpötila nousee vähitellen. Ilmastonmuutoksella on paljon vakavia vaikutuksia koko maapallon ihmisten ja eläinten elämään. Kun maapallon lämpötila nousee, maanviljelys muuttuu vähitellen vaikeammaksi. Sään ääri-ilmiöt voimistuvat, eli toisissa paikoissa on yhä kuivempaa ja kuumempaa ja toisissa paikoissa kosteampaa tai kylmempää. Muutoksista on vaaraa ihmisille ja eläimille sekä elinympäristöllemme.

Taudit leviävät, ja eläinlajeja kuolee sukupuuttoon.

Lämmityksen säätäminen on keskeinen keino säästää energiaa

Kotona talvella lämpötilan pitäisi olla enimmillään 20–22 Celsius-astetta. Jos asunto täytyy tuulettaa, kannattaa asunnon kaikki ikkunat avata muutamaksi minuutiksi.

Jääkaapin ja pakastimen lämpötilat täytyy säätää oikeaksi. Jääkaapin lämpötilan on oltava 4 °C tai sitä alhaisempi ja pakastimen lämpötilaksi pitää asettaa -18 °C.  Pakastin täytyy sulattaa säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa. Jos pakastimessa on paksu jääkerros, se kuluttaa turhaan sähköä. 

Sähkölaitteet tai valaisimet kannattaa sammuttaa silloin, kun niitä ei tarvita.  

Sähkösopimuksia on erilaisia. Sähkö voi maksaa saman verran kaikkina aikoina, tai sen hinta voi vaihdella sen mukaan, kuinka paljon kysyntää sähköllä on minäkin päivänä ja kellonaikana. Tällaista vaihtelevan hintaista sopimusta kutsutaan pörssisähköksi. Pörssisähköä käyttäessään voi sähkölaskua pienentää esimerkiksi pesemällä pyykkiä myöhään illalla, jolloin sähkö on usein halvempaa. Puhelimeen voi ladata sovelluksen, josta sähkön hintaa voi seurata.

Vettä ei pidä valuttaa turhaan

Astioita ei kannata tiskata juoksevan veden alla. Parempi tapa on laskea pesualtaat täyteen lämmintä vettä. Silloin voi pestä astiat toisessa altaassa ja huuhdella toisessa. Näin säästyy paljon vettä. Turha veden valuttaminen lisää kustannuksia. Suihkussa on hyvä käydä nopeasti ja sulkea vesihana siksi ajaksi, kun laittaa saippuaa. 

Suomessa talot ovat tiiviitä, jotta sisällä on talvella lämmin. Tiiviit talot eivät kestä kosteutta, vaan se aiheuttaa nopeasti ongelmia seiniin ja lattioihin. Siksi vettä ei saa käyttää paljon, kun siivoaa lattioita tai seiniä. Jos seinät tai lattiat kastuvat, ne täytyy kuivata huolellisesti. Asunnoissa on ilmanvaihtoventtiilit, joista kostea ilma pääsee ulos. Venttiilejä ei saa laittaa kiinni, vaan ne täytyy pitää auki ja puhtaana koko vuoden.

Paloturvallisuus voi säästää henkiä

Suomen laki sanoo, että kaikissa asunnoissa täytyy olla palovaroitin. Palovaroitin pitäisi olla vähintään jokaisessa makuuhuoneessa sekä eteisessä. Usean huoneen asuntoon tarvitaan siis useita palovaroittimia. Palovaroittimet asennetaan kodin kattoon. On tärkeää tarkistaa säännöllisesti, että ne toimivat. 

Kotiin voi ostaa myös sammutuspeitteen ja käsisammuttimen. Niillä voi sammuttaa pienen alkavan tulipalon.

Ohjeita paloturvallisuuteen:

• Kodinkoneita ei saa jättää päälle, kun lähtee itse pois kotoa.
• Kynttilää ei saa koskaan jättää palamaan, jos ei valvo sitä koko ajan.
• Hella ja uuni kuumenevat nopeasti. On katsottava, että hella ei jää vahingossa päälle. Hellalevyjen päällä ei saa säilyttää mitään.
• Saunan kytkinten on aina oltava off-asennossa. Kiukaan päällä ei saa säilyttää mitään ja saunassa ei saa kuivata vaatteita.
• Sähköpatterien päällä ei saa säilyttää mitään, koska siitä voi syttyä tulipalo.
• Sisätiloissa tupakoiminen on tulipaloriski. 

Jos talossa syttyy tulipalo, hätänumeroon tulee soittaa heti. Kerrostalossa asunnosta ei pidä lähteä ulos, jos rappukäytävässä on savua. Hissiä ei saa käyttää, jos talossa on tulipalo.

On tärkeää, että kaikki asunnossa asuvat, myös lapset, tietävät miten toimia, jos kotona syttyy tulipalo. On myös tärkeää, että esimerkiksi parvekkeen oven edessä ei ole huonekaluja, jotta ovesta pääsee tarvittaessa helposti ulos.

Mitä voi tehdä hätätapauksessa?

Hätänumero on Suomessa 112. 

Hätänumeroon saa soittaa vain, jos hätä on kiireellinen. Hätänumeroon voi soittaa silloin, jos jonkun ihmisen henki, terveys, omaisuus tai ympäristö on vaarassa. Hätänumerosta saa paikalle poliisin, palokunnan, ambulanssin tai sosiaaliviranomaisen. Hätäkeskus päättää, tarvitaanko paikalle apua ja mikä viranomainen tulee apuun missäkin tilanteessa. Hätänumeroon soittaminen ei maksa mitään.

Ohjeet hätänumeroon soittamiseen:

• kerro, mitä on tapahtunut
• vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
• kerro tarkka osoite ja kunta/kaupunki, johon tarvitset apua
• seuraa sinulle annettuja ohjeita
• älä lopeta puhelua, ennen kuin saat luvan.

Hätäkeskukseen on kerrottava mahdollisimman tarkasti, mistä osoitteesta soitetaan. Silloin apu saadaan oikeaan paikkaan. Hätäkeskus voi tekniikan avulla paikantaa puhelun. Hätäkeskus ei kuitenkaan tiedä, mistä asunnosta puhelu tulee esimerkiksi kerrostalon sisällä. Se täytyy osata kertoa itse.

Hätäkeskus voi tarvittaessa käyttää puhelussa tulkkia. Jos tarvitsee tulkkia, täytyy heti puhelun alussa kertoa selkeästi, mille kielelle tulkkia tarvitsee. Puhelua ei saa sulkea sillä aikaa, kun hätäkeskuspäivystäjä yhdistää tulkkipalveluun.

Hätänumeroon ei saa soittaa turhaan.

Hätänumeroon ei pidä soittaa näissä tapauksissa:

• Kun jollakulla on tavallinen sairaustapaus, esimerkiksi flunssa. Silloin voi soittaa esimerkiksi terveysasemalle.
• Kun haluaa kysyä jotakin yleistä asiaa sairaanhoidosta, liikenteestä tai paloturvallisuudesta. Nämä eivät ole hätätapauksia, joten silloin ei saa soittaa hätänumeroon.
• Hätänumeroon ei saa soittaa sähkökatkoksen tai liikenneruuhkan takia, jos kukaan ei ole vaarassa. Hätäkeskus ei hoida näitä asioita.

Matkapuhelimeen voi ladata 112 Suomi -sovelluksen. Sovelluksesta löytyy myös muita turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä palveluja.