Ikääntyneen terveys ja hyvinvointi 

Suomessa elintaso on korkea ja terveydenhuoltopalvelut ovat olleet kattavia. Tämä on vaikuttanut siihen, että ihmiset pysyvät terveempinä ja elävät yhä vanhemmiksi. Aikaisemmin ikääntyneet ihmiset asuivat esimerkiksi aikuisten lastensa luona. Nykyään Suomessa suurin osa heistä asuu joko puolison kanssa tai yksin. He elävät itsenäistä elämää ja huolehtivat itse itsestään.

Kun ihminen ikääntyy, terveys voi heiketä ja toimintakyky alentua. On tärkeä pitää yllä omaa hyvinvointia myös iäkkäänä. Ihmisten tapaaminen, liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat siihen hyviä keinoja. Monet toimivat esimerkiksi yhdistyksissä ja tekevät vapaaehtoistyötä myös eläkkeellä. 

Suomessa on tarjolla erilaisia hoitopalveluja ikääntyneille. Jos tarvitsee sairauden tai muun syyn takia apua arjessa selviytymiseen, hyvinvointialue järjestää kotipalveluja. Silloin kotiin tulee työntekijä auttamaan arjen askareissa. Jos ei pärjää kotona, voi saada paikan palvelutalosta tai hoivakodista. Palvelutalossa on aina henkilökuntaa paikalla auttamassa asukkaita kaikissa arjen asioissa.

Suomessa ihmiset elävät keskimäärin pitkän elämän

Ihmiset elävät Suomessa nykyään noin 30 vuotta pidemmän elämän kuin 100 vuotta sitten, koska elintaso on noussut ja terveydenhuolto on parantunut. Vuonna 2022 syntyneiden tyttöjen eliniänodote on noin 84 ja poikien noin 79 vuotta. Koska eläkkeelle jäädään Suomessa yleisimmin 63–68-vuotiaana, ihmisellä saattaa tuolloin olla edessään vielä pitkä, aktiivinen ja toimintakykyinen elämänvaihe.

Suomessa ajatellaan ihmisen ikävaiheista, että nuori aikuinen on noin 20–35-vuotias ja keski-ikäinen noin 40–60-vuotias. Noin 65-vuotiaasta voidaan käyttää sanaa ikääntynyt. Vanhuksesta voidaan puhua, kun ihminen on yli 75-vuotias. 

Nykyään ikääntyneet elävät Suomessa usein itsenäisesti tai puolisonsa kanssa. Vuonna 1957 voimaan tulleen kansaneläkelain ansiosta heillä on mahdollisuus siihen. Kansaneläkelaki takasi jokaiselle ikääntyneelle eläkkeen, vaikka tämä ei olisi käynyt töissä.

Vanhemmat ihmiset asuivat aikaisemmin kotona perheensä kanssa ja samassa taloudessa saattoi asua useampi sukupolvi. Perheen ja suvun jäsenet pitivät huolta toisistaan. Jos iäkkäällä ihmisellä ei ollut perhettä, hän joutui asumaan kunnalliskodissa. Se oli vanhuksille tarkoitettu laitos, jossa olot olivat vaatimattomat.

Kun naiset alkoivat käydä töissä kodin ulkopuolella ja perheiden koko pieneni, vanhempien ihmisten hoitaminen kotona vaikeutui. Samaan aikaan elintaso nousi ja se antoi ikääntyneille uusia mahdollisuuksia itsenäiseen elämään.

On tärkeää huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista myös vanhana

Kun ihminen ikääntyy, on tärkeää, että hän yhä huolehtii terveydestään. Terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn säilymisen merkitys kasvaa, kun ikävuosia tulee lisää. Vanheneminen aiheuttaa muutoksia ihmisen kehossa. Liikkumisesta voi tulla vaikeampaa ja voimia on ehkä vähemmän. Muistin kanssa voi olla ongelmia. Erilaiset sairaudet voivat muuttaa kehoa ja heikentää ihmisen toimintakykyä. Tavallisia ikääntyneiden sairauksia Suomessa ovat esimerkiksi muistisairaudet, diabetes, sydänsairaudet, keuhkosairaudet ja syöpä.

Terveyteen ja hyvinvointiin voi vaikuttaa omilla elämäntavoilla läpi elämän. Ihmisen toimintakyky pysyy hyvänä, kun hän tapaa muita ihmisiä ja on aktiivinen. Lisäksi on hyvä syödä monipuolisesti, liikkua, välttää ylipainoa, olla tupakoimatta ja välttää alkoholia tai nauttia sitä vain kohtuudella. Hyvä toimintakyky auttaa selviytymään arjesta ja huolehtimaan itsestä ja kodista.

Liikunnalla on monia hyviä vaikutuksia. Se vahvistaa luustoa ja pitää lihasten kunnon hyvänä. Tasapaino pysyy hyvänä ja nivelet kunnossa eikä ihminen jäykisty. Sopiva liikunta voi parantaa sydämen ja keuhkojen toimintaa sekä unen laatua. Lisäksi liikunta tuottaa hyvää mieltä.

Ihmisen mielialaan vaikuttavat monet elämän kriisit, muutokset ja menetykset. Hyvä arki tukee vanhemman ihmisen mielen hyvinvointia. Ihmisen vanhetessa hänen muistinsa usein huononee ja asioita unohtuu. On tärkeää nauttia omasta elämästä ja etsiä ilon lähteitä kaikenikäisenä. Aktiivinen elämä ja muiden ihmisten tapaaminen tuovat iloa arkeen. Kunnat järjestävät vapaa-ajan toimintaa ikääntyneille. Myös monet yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat järjestävät toimintaa ja kerhoja. 

Suomessa monet ikääntyneet tekevät vapaaehtoistyötä, koska he haluavat olla aktiivisia ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Vapaehtoistyö antaa tekijälleen hyvän mielen. Vapaaehtoistyö voi olla esimerkiksi lapsiperheiden tai yksinäisten ihmisten auttamista.

Lisätietoa omasta terveydestä huolehtimisesta sivulla: Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen

Ikääntyneille on tarjolla erilaisia hoitopalveluja

Ikääntyneiden palveluista vastaavat hyvinvointialueet. Hyvinvointialueen tarjoamia palveluja ovat asumispalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos ikääntynyt ihminen tarvitsee hyvinvointialueen palveluja, alueen viranomainen tekee hänelle palvelutarpeen arvioinnin. Siinä arvioidaan, mitä palveluja ihminen tarvitsee. Hyvinvointialue myöntää palveluja yksilöllisen tarpeen mukaan.

Lisätietoa ikääntyneiden palveluista: Ikäihmisten palveluja (infofinland.fi)

Hyvinvointialueet tukevat ikääntyneiden asumista kotona 

Koti on jokaiselle tärkeä paikka. Suomessa ikääntyneet asuvat useimmiten omassa kodissaan joko yksin tai puolison kanssa. Suuri osa ihmisistä toivoo voivansa asua omassa kodissaan myös vanhana. Yksin asuminen voi kuitenkin käydä haastavaksi. Esimerkiksi liikkuminen voi vaikeutua, kuulo tai näkö huonontua, ja asioiden muistaminen voi olla hankalaa.

Asuntoon tai sen ympäristöön voidaan tehdä muutoksia, jotta asuminen kotona helpottuu. Esimerkiksi ovia voidaan leventää tai kynnyksiä poistaa. On tärkeää, että ihminen tuntee olonsa turvalliseksi kotonaan.

Kotihoito ja kotisairaanhoito auttavat arjessa ja sairauden hoidossa

Hyvinvointialue voi järjestää ikääntyneille kotihoitoa tai kotisairaanhoitoa. Kotipalvelutyöntekijät auttavat ikääntyneitä asioissa, joita he eivät pysty enää tekemään itsenäisesti. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi syöminen, wc:ssä tai suihkussa käyminen ja pukeutuminen. 

Jos ikääntynyt tarvitsee kotisairaanhoitoa, kotiin voidaan lähettää sairaanhoitaja. Kotisairaanhoitoa täytyy hakea oman terveysaseman kautta.

Kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa järjestävät sekä hyvinvointialueet itse että yksityiset yritykset. Alue voi antaa palveluseteleitä, joilla voi ostaa hoitopalveluja yrityksiltä. Palvelusetelillä ostettu palvelu on vaihtoehto hyvinvointialueen omalle palvelulle.

Ateriapalvelu helpottaa arkea

Kotona asumista voidaan tukea tilaamalla kotiin ateriapalvelu. Ateriapalvelu tuo valmiita aterioita kotiin joka päivä tai muutaman kerran viikossa.

Turvapalvelu on tarkoitettu kotona asumisen tueksi

Turvapalvelu tai turvapuhelin on tarkoitettu sellaisille ihmisille, joilla on vaikeuksia selvitä arjesta yksin tai joilla on jokin sairaus. Turvapuhelin voi olla esimerkiksi turvaranneke. Kun ihminen painaa turvarannekkeen nappia, hän saa yhteyden hälytyskeskukseen ympäri vuorokauden.

Omaishoitaja hoitaa perheenjäsentä kotona

Joskus ikääntyneen perhe haluaa hoitaa häntä kotona. Silloin joku perheenjäsen hoitaa häntä ja hyvinvointialue voi maksaa hoitajalle omaishoidon tukea. Omaishoidon tukea voi saada, jos ikääntynyt tarvitsee apua jatkuvasti ja hoito on sitovaa ja vaativaa. Omaishoitajalla on oikeus saada myös vapaapäiviä.

Päiväkeskuksissa on ohjelmaa ikääntyneille

Hyvinvointialueiden päiväkeskukset järjestävät päivätoimintaa ikääntyneille. Toiminta tukee kotihoitoa, auttaa ikääntynyttä selviytymään kotona ja omaishoitajia jaksamaan. Ikääntyneet voivat viettää päiväkeskuksessa aikaa ja tavata muita ihmisiä. He voivat myös osallistua liikunta-, virkistys- tai kulttuuripalveluihin, esimerkiksi teatteriesityksiin. Hyvinvointialue järjestää kuljetuksen päiväkeskukseen ja tarjoaa yleensä päivän aikana aterian. Kuljetuspalvelusta voidaan periä erillinen maksu.

Palvelutalossa työntekijät auttavat päivittäisissä asioissa

Kun ihminen ei enää pysty asumaan omassa kodissaan, hyvinvointialue voi järjestää hänelle asunnon palvelutalossa tai laitoksessa. Palveluasumista järjestävät myös yksityiset yritykset. Palveluasumisen tavoite on, että ikääntyneellä olisi turvallinen ja arvokas elämä. Ikääntynyt yleensä maksaa itse palveluasumisen.
Ikääntynyt voi asua palvelutalossa, kun hän tarvitsee apua ja hoivaa ympäri vuorokauden. Palvelutalossa henkilökunta on aina paikalla. Palvelutalon jokaisella asukkaalla on oma asunto tai huone ja yhteisiä tiloja on paljon. Oman asunnon voi kalustaa ja sisustaa omilla tavaroilla.

Laitoshoidossa saa ympärivuorokautista hoitoa

Jos ihminen ei enää pysty asumaan kotona tai palvelutalossa, hänet siirretään laitoshoitoon. Laitoshoidossa oleva tarvitsee jatkuvasti vaativaa hoitoa, jota ei voi järjestää muualla turvallisesti. Ikääntynyt voi esimerkiksi sairauden takia tarvita monen hoitajan apua joka päivä.

Jos perhe haluaa, he voivat osallistua ikääntyneen hoitoon laitoshoidossa. Laitoshoidon tavoite on ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä ja parantaa heidän elämänlaatuaan ja oloaan.

Lisätietoa tuki- ja palveluasumisesta: Tuki- ja palveluasuminen (infofinland.fi)

Hyvinvointialueilta voi saada apuvälineitä, neuvontaa ja kuljetuspalveluja

Ikääntyneet voivat lainata terveysasemilta erilaisia apuvälineitä. Liikkumista varten voi saada lainaksi esimerkiksi kävelykepin tai rollaattorin. Rollaattori on apuväline, johon voi nojata, kun kävelee.

Oman hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista saa neuvontaa ja palveluja. Alue voi myöntää ikääntyneille ja vammaisille pysäköintitunnuksia ja kuljetuspalveluja, joiden avulla heidän on helpompi liikkua.

Yli 65-vuotias voi saada eläkeläisalennusta liikennevälineissä ja harrastuksissa

Suomessa yli 65-vuotiaat voivat saada eläkeläisalennusta, kun he matkustavat bussilla, junalla tai laivalla. Eläkeläisalennus on tavallisesti 10–50 % matkalipun hinnasta. Alennusta voi saada myös monista liikunta- ja kulttuuriharrastuksista, esimerkiksi uimahallin lipuista tai teatteri- ja konserttilipuista.

Myös alle 65-vuotiaat eläkeläiset voivat saada eläkeläisalennuksia. Alennuksia varten täytyy todistaa esimerkiksi työeläkekortilla tai kansaneläkkeensaajan kortilla, että on eläkkeellä.