Toisen asteen koulutus - yhteiskuntaorientaatio.fi
Lukio antaa laajan yleissivistyksen ja valmiudet korkeakouluopintoihin
Peruskoulun jälkeen opintoja jatketaan toisen asteen koulutuksessa eli lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa. Lukio-opiskelu on yleissivistävää ja se antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Lukiokoulutuksen tarkoituksena on muun muassa antaa opiskelijoille työn ja harrastusten kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Koulutus antaa opiskelijoille valmiuksia elinikäiseen oppimiseen ja itsensä jatkuvaan kehittämiseen.
Lukion päättötodistuksella ja lukion ylioppilaskokeiden todistuksella voi pyrkiä moniin jatko-opintoihin korkeakouluissa. Suomessa on mahdollista opiskella myös englanninkielinen IB-tutkinto eli kansainvälinen ylioppilastutkinto, jonka jälkeen voi hakea korkeakouluihin Suomessa ja monissa muissa maissa.
Lukion lukuvuosi noudattaa yleensä samaa aikataulua kuin peruskoulussa. Lukiossa opiskellaan vaihtuvissa opiskelijaryhmissä. Opinnot jakautuvat opintojaksoihin ja opiskelijat voivat itse suunnitella lukujärjestyksensä. Suurin osa opinnoista on pakollisia. Lisäksi opiskelija valitsee oman kiinnostuksensa mukaisia opintoja.
Yleensä lukio kestää kolme vuotta, mutta sen voi myös suorittaa hitaammin tai nopeammin. Opinnot eivät yleensä saa kestää yli neljää vuotta.
Opetus lukioissa on oppivelvollisuusikäiselle opiskelijalle eli alle 18-vuotiaalle yleensä maksutonta. Yksittäisten kurssien suorittaminen voi olla maksullista. Lukiolaiset saavat ilmaisen ruuan koulun ruokalassa.
Lukiossa opiskellaan monia oppiaineita, kuten äidinkieltä ja vieraita kieliä, suomea tai ruotsia toisena kielenä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, historiaa, uskontoa tai elämänkatsomustietoa ja yhteiskuntaoppia sekä liikuntaa, musiikkia ja kuvataidetta.
Lisätietoa lukiokoulutuksesta: Lukio (infofinland.fi)
Lisätietoa lukioon hakemisesta: Lukioon hakeminen (infofinland.fi)
Opiskelijoiden oppimista arvioidaan numeroarvosanoin
Lukiossa opiskelijat saavat numeroarvosanan opintojaksoista, jotka he suorittavat. Arvosana kertoo, miten hyvin opiskelija on edistynyt opintojaksolla ja oppinut uudet asiat. Ylin arvosana on 10 ja alin 4. Opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa saamiaan arvosanoja uusimalla kokeita tai tehtäviä. Kun opiskelija on suorittanut koko lukion oppimäärän, hän saa lukion päättötodistuksen.
Ylioppilastutkinto suoritetaan lukio-opintojen aikana
Lukion aikana oppilaat suorittavat ylioppilastutkinnon. Ylioppilastutkinto on sama koko Suomessa. Siihen kuuluu kokeita äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielissä, matematiikassa sekä luonnontieteellisissä ja humanistisyhteiskunnallisissa oppiaineissa eli reaaliaineissa. Reaaliaineita ovat esimerkiksi historia, fysiikka, biologia, psykologia, uskonto ja filosofia sekä maantiede ja terveystieto. Äidinkielen kokeen sijaan voi myös suorittaa kokeen suomi tai ruotsi toisena kielenä -oppiaineessa.
Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, joka kevät ja syksy. Kun opiskelija suorittaa ylioppilastutkinnon, hänen täytyy tehdä vähintään viisi koetta. Kokeita voi tehdä myös enemmän.
Oppilas saa ylioppilastutkinnosta arvosanan latinankielisistä arvosanoista peräisin olevilla kirjaimilla. Kirjaimet ovat parhaimmasta huonoimpaan L, E, M, C, B, A, ja hylätty on I. Lukio-opiskelija saa ylioppilastutkintotodistuksen, kun hän on suorittanut lukion koko oppimäärän ja lisäksi ylioppilastutkinnon kokeet.
Ammatillisella perustutkinnolla saa osaamisen ammattiin
Ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan ammatti ja siihen kuuluvia taitoja teoriassa ja käytännössä. Teoriaopinnot kytketään käytännön työtehtävissä toimimiseen. Tutkinnon suorittaneella on koulutus ja osaaminen johonkin ammattiin. Ammatteja, joihin valmistuu suoritettuaan perustutkinnon, ovat esimerkiksi kampaaja, lähihoitaja, linja-autonkuljettaja, automekaanikko, kokki, sähköasentaja ja IT-tukihenkilö. Suosituimpia koulutusaloja ovat tekniikan alat sekä terveys- ja hyvinvointialat.
Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskeleminen on nuorelle maksutonta. Oppivelvollisuusikäinen eli alle 18-vuotias opiskelija saa oppilaitoksesta ilmaiseksi oppikirjat ja yleensä myös ammatissa tarvittavat työvälineet sekä maksuttoman lounasruokailun. Aikuisten koulutus voi olla maksullista.
Ammatilliseen koulutukseen hakeudutaan yhteishaun tai jatkuvan haun kautta Opintopolku.fi-sivustolla. Yhteishaku järjestetään vuosittain helmi-maaliskuussa, ja se on tarkoitettu ensisijaisesti perusopetuksen tai valmentavan koulutuksen päättäville nuorille. Jatkuvassa haussa ammatilliseen koulutukseen voi hakeutua joustavasti ympäri vuoden.
Oppilaitos saattaa järjestää joidenkin alojen hakijoille soveltuvuuskokeen, jossa on erilaisia tehtäviä. Pääsykokeessa voi olla esimerkiksi kirjallinen koe, haastattelu, ennakkotehtävä, käytännön tehtäviä tai psykologisia testejä.
Jos opiskelija ei ole suorittanut perusopetusta Suomessa, hänen täytyy yleensä todistaa, että hän osaa suomea tai ruotsia tarpeeksi hyvin ammatillisia opintoja varten.
Lisätietoa ammatilliseen koulutukseen hakemisesta: Ammatilliseen koulutukseen hakeminen (infofinland.fi)
Ammatillisen koulutuksen voi suorittaa erilaisin tavoin
Ammatillisen koulutuksen voi suorittaa monella eri tavalla, ja opiskelumahdollisuuksia on tarjolla niin nuorille kuin aikuisille. Suomessa on ammatillisia erityisoppilaitoksia ja ammatillista erityisopetusta niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat säännöllisesti tukea opiskeluun esimerkiksi oppimisvaikeuksien, vamman tai sairauden takia.
Ammatillisia tutkintoja ovat ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Niitä voi opiskella oppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa. Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi hakea jatko-opintoihin ammattikorkeakouluun tai yliopistoon tai tehdä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon.
Kaikissa ammatillisissa tutkinnoissa osaamista hankitaan myös työpaikoilla käytännön työtehtävissä. Ammattitaitovaatimusten mukainen osaaminen osoitetaan työpaikoilla näytöissä, jotka arvioidaan.
Lisätietoa ammatillisesta koulutuksesta: Ammatillinen koulutus (infofinland.fi)
Koulutussopimusopiskelija oppii työpaikalla
Koulutussopimus on järjestely, jossa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä. Hän ei ole työsuhteessa työpaikkaan eikä hänelle makseta palkkaa. Koulutussopimuksella voi suorittaa tutkinnon osan tai osia tai tutkinnon osaa pienemmän kokonaisuuden, mutta ei koko tutkintoa.
Oppisopimuksessa koko tutkinnon voi suorittaa työssä
Oppisopimuskoulutus tarkoittaa, että opiskelija opiskelee ammatin työpaikalla työsuhteessa samaan aikaan kun tekee työtä. Opiskelija tekee määräaikaisen työsopimuksen työnantajan kanssa. Lisäksi koulutuksen järjestäjä eli oppilaitos ja työnantaja tekevät sopimuksen oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Opiskelijan täytyy löytää sopiva työpaikka itse. Työpäivien ajalta opiskelija saa normaalia palkkaa. Opintoihin sisältyy myös joitakin päiviä oppilaitoksessa opiskelua.
Oppisopimuskoulutuksena voi opiskella koko ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osan tai osia tai tutkinnon osaa pienemmän kokonaisuuden. Oppisopimuskoulutus kestää tavallisesti 1–3 vuotta. Kesto riippuu opiskelijan aiemmasta osaamisesta. Opiskelijalle nimetään työpaikalla oma työpaikkaohjaaja, joka ohjaa ja arvioi opiskelijan edistymistä sekä toimii yhteyshenkilönä oppilaitoksen suuntaan.
Ammatillinen perustutkinto sisältää ammatillisia ja yleissivistäviä opintoja
Ammatillinen perustutkinto on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aiempaa osaamista kyseisestä ammatista. Opiskelun aikana opiskelijat hankkivat ammatissa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia työskennellä ammatissaan itsenäisesti. Perustutkinnot ovat esimerkiksi kaupan ja hallinnon alan, tekniikan alan, terveys- ja hyvinvointialan, tietojenkäsittely- ja tietoliikennealan, taidealojen sekä palvelualan tutkintoja. Yleensä opiskelijat suorittavat ammatillisen perustutkinnon 2–3 vuodessa.
Ammatillinen koulutus perustuu ammatillisten perustutkintojen perusteisiin, jotka ovat Opetushallituksen laatimia. Suurin osa opinnoista on ammatillisia opintoja, eli kunkin alan työssä vaadittujen tietojen, taitojen ja osaamisen hankkimista. Osa opiskelusta tapahtuu työpaikoilla, sillä ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu paljon työssä oppimista.
Perustutkintoon kuuluu myös yleissivistäviä opintoja eli yhteisiä tutkinnonosia (YTO). Osa niistä on pakollisia ja osa valinnaisia. Näissä tutkinnonosissa on äidinkielen ja muiden kielten sekä tieto- ja viestintätekniikan opintoja ja matematiikan, fysiikan ja kemian opintoja. Niihin sisältyy myös muun muassa liikuntaa sekä yhteiskunta- ja työelämätaitojen opiskelua. Yhteisistä tutkinnonosista on hyötyä jatko-opintoihin haettaessa.
Kun opinnot alkavat, koulu tekee jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS). Se on opiskelijan yksilöllinen opintosuunnitelma. Jos opiskelija opiskelee erityisopetuksessa, koulu tekee hänelle myös henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman eli HOJKSin.
Opiskelija osallistuu opintojensa suunnitteluun aktiivisesti ja hän saa opinto-ohjausta opintojen aikana. Opinto-ohjaus on erityisen tärkeää opiskelijalle, jos hänellä on opiskeluvaikeuksia tai vaikeuksia elämänhallinnassa. Opinto-ohjaus auttaa opiskelijaa saamaan opinnot loppuun, tukee opiskelijaa ja vahvistaa ammattitaidon kehittymistä.
Osaaminen arvioidaan näytöissä työpaikalla
Ammatillisissa perustutkinnoissa opiskelijan osaaminen arvioidaan yleensä työpaikalla tapahtuvissa näytöissä työssäoppimisjaksojen aikana. Näytössä opiskelija näyttää käytännössä, että hän osaa tehdä tietyt työtehtävät. Tällä hän osoittaa, miten hyvin on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen.
Opiskelija saa jokaisesta näytöstä todistuksen ja se on osa tutkintotodistusta. Ammatilliset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla 1–5, joista 5 on paras. Yhteiset tutkinnon osat arvioidaan asteikolla hyväksytty tai hylätty.
Ylioppilastutkinnon voi suorittaa yhtä aikaa ammatillisen perustutkinnon kanssa
Lukion ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto on mahdollista tehdä samojen opintojen sisällä. Tällöin puhutaan kaksoistutkinnosta. Lukio-opinnot suoritetaan usein aikuislukiossa siten, että lukioaineita opiskellaan kahtena päivän viikossa. Ammatillisen perustutkinnon oppiaineita on kolmena päivänä viikossa. Kaksoistutkinto suoritetaan yleensä 3,5 vuodessa.
Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus TUVA valmentaa toisen asteen koulutuksiin
TUVA-koulutuksen eli tutkintokoulutuksen valmentavan koulutuksen aikana on mahdollista parantaa omia opiskelutaitoja tai opiskelukielen taitoa. TUVA-koulutuksessa voi korottaa perusopetuksen arvosanoja, jos se on tarpeen koulutuspaikan saamiseksi. Tämän lisäksi opiskelija voi suorittaa lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opintoja.
TUVA kestää enintään vuoden ja sen aikana tutustutaan eri koulutuksiin. TUVAsta on mahdollista siirtyä joustavasti suoraan ammatilliseen koulutukseen tai lukioon. TUVA-koulutus on suunnattu sekä oppivelvollisuusikäisille nuorille että aikuisille. Sen suorittamiseen voi saada opintotukea Kelasta. Koulutus on maksutonta ja sinne haetaan yhteishaun tai jatkuvan haun kautta.
Lisätietoa TUVA-koulutuksesta: