Sää ja vuodenajat Suomessa - yhteiskuntaorientaatio.fi
Sää vaihtelee suuresti vuodenajan mukaan
Suomessa on neljä selkeää vuodenaikaa. Ilmasto vaihtelee suuresti maan eri osissa. Suomen lounaisrannikolla vuorokauden keskilämpötila vaihtelee heinäkuun +17 Celsius-asteesta helmikuun –4 asteeseen, kun taas pohjoisimmassa Suomessa vuorokauden keskilämpötila on heinäkuussa noin +14°C ja helmikuussa –13°C.
Suomessa sataa suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden. Koko vuoden sademäärä on yleensä noin 500–650 millimetriä. Idässä ja etelässä sataa keskimäärin hieman enemmän kuin lännessä ja pohjoisessa. Eniten vettä sataa kesällä. Silloin sataa usein paljon vettä kerralla. Sadepäiviä on kuitenkin enemmän syksyllä ja talvella.
Ilmastonmuutoksen myötä Suomen ilmasto on kuitenkin jo muuttumassa ja vaikutus lisääntyy tulevaisuudessa. Lämpötilat nousevat ja sateet, mutta toisaalta myös kuivuusjaksot lisääntyvät. Luminen aika lyhenee etenkin etelässä. Jos maassa ei ole lunta, joka heijastaa valoa, talvet ovat pimeämpiä.
Talvi voi olla kylmä ja luminen
Pohjoisessa Suomessa talvi voi olla kylmä ja hyvin luminen. Lämpötila voi joskus olla jopa –30°C. Etelä-Suomessa on näin kylmää vain harvoin. Esimerkiksi Helsingissä lämpötila pysyy tammikuussa suurimman osan ajasta 0°C ja –10°C välillä. Talven pituus vaihtelee maan eri osissa. Suomen pohjoisosassa eli Lapissa talvi kestää puoli vuotta, kun taas Etelä-Suomessa talvi kestää kolmasosan vuodesta eli yleensä marraskuun lopulta maaliskuun lopulle. Päivän valoisa aika on talvella lyhyt, pohjoisessa lyhyempi kuin etelässä. Talvella monet harrastavat mielellään talviurheilulajeja, kuten luistelua, murtomaahiihtoa ja laskettelua.
Keväällä alkaa uusi kasvukausi
Kevät on Suomen vuodenajoista lyhyin. Se kestää vain 1,5–2 kuukautta ja ajoittuu huhti- ja toukokuulle. Keväällä lumi ja jää sulavat pois ja päivän valoisa aika pitenee. Samalla alkaa uusi kasvukausi. Suomessa kasveilla on vain yksi kasvukausi, keväästä syksyyn. Ihmiset usein seuraavat innolla kevään etenemistä, esimerkiksi tiettyjen muuttolintulajien paluuta Suomeen tai ensimmäisiä kukkahavaintoja.
Kesällä Suomessa on yölläkin valoisaa
Kesä on lämmin vuodenaika, joka kestää pohjoisessa noin kaksi kuukautta ja etelässä noin neljä kuukautta. Kesäkuukausia ovat kesä-, heinä- ja elokuu. Suomen kesä on välillä helteinen ja lämpötila nousee yli +25 asteen. Joskus kesä voi olla viileä ja sateinen. Lapissa aurinko paistaa kesäisin ympäri vuorokauden, myös yöllä. Ilmiön nimi on keskiyön aurinko tai yötön yö. Kesällä ihmiset viettävät paljon aikaa ulkona ja nauttivat valosta ja lämmöstä.
Syksyllä valmistaudutaan talveen
Syksy kestää Suomessa noin kaksi kuukautta. Syksy alkaa etelässä syyskuussa ja päättyy talven alkuun marraskuun loppupuolella. Pohjoisessa syksy alkaa jo elokuun lopulla ja päättyy lokakuun puolivälissä. Syksyn aikana ilma kylmenee ja päivän valoisan ajan pituus lyhenee. Puiden lehdet ja kasvit kuihtuvat vähitellen. Syksyllä korjataan pelloilta sato ja monet ihmiset keräävät mielellään marjoja ja sieniä metsistä.
Kerrospukeutuminen pitää lämpimänä
Koska Suomessa sää vaihtelee voimakkaasti vuodenajasta ja jopa päivästä toiseen, on tärkeää pukeutua sään mukaan. Vaatevarastoon on hyvä kuulua kevyempi takki kevättä ja syksyä varten, sekä paksu ja lämmin talvitakki. Lisäksi on hyvä olla valikoima eri paksuisia paitoja ja neuleita, joita voi kerrostaa toistensa päälle lämpötilan mukaan. Talvella kannattaa housujen tai hameen alle pukea pitkät alushousut tai paksut ja lämpimät sukkahousut. Lisäksi hatuilla, huiveilla, hanskoilla ja villasukilla voi lisätä lämpöä. Tätä kutsutaan kerrospukeutumiseksi.
Talvikenkien on hyvä olla tarpeeksi isot, jotta sisään mahtuu tarvittaessa villasukka. Paksu pohja kengissä eristää maasta tulevaa kylmyyttä vastaan.
Vaikka Suomessa ihmiset usein viettävät talvisin enemmän aikaa sisätiloissa kuin kesällä, monet ulkoilevat paljon myös silloin, kun ulkona on kylmä. Kylmässä säässä voi olla ulkona pitkänkin aikaa, kun päällä on monta kerrosta ja talviulkoiluun sopivat toppatakki ja toppahousut. Liikkuminen myös tuottaa lämpöä. On tärkeää kuunnella omaa oloa ja siirtyä sisälle, jos tulee liian kylmä, tai jos sormet tai varpaat menevät tunnottomiksi.
Myös pienet lapset ulkoilevat säästä riippumatta ja siksi on tärkeää, että lapsilla on hyvät talvivaatteet. Lapset ovat aikuisia herkempiä kylmälle. Vauvat laitetaan lämpimästi puettuina vaunuissa ulos nukkumaan päiväunia myös talvella, jos ei ole liian kylmä. Sadesäällä lapsille puetaan kuravaatteet, jotta he voivat leikkiä vapaasti ilman, että vaatteet kastuvat.
Alla olevissa videoissa näytetään, miten lapsen voi pukea ulkoilua varten kylmällä tai märällä säällä, ja miten vauva puetaan talvella. Videot ovat vain suomeksi.
Video: Jyväskylän Terveyspalvelut Lapsen pukeminen talvella (youtube.com)
Video: Jyväskylän Terveyspalvelut Vauvan pukeminen talvella (youtube.com)
Talvi vaatii sopeutumista, mutta elämä jatkuu talvellakin
Suomen ilmaston erityispiirre useimpiin muihin maihin verrattuna on talvi. Kylmyyden lisäksi myös Suomen talven pimeys ja liukkaus voivat vaatia totuttelua. Elämä kuitenkin jatkuu normaalina talvellakin. Vaikka erityisen runsas lumentulo saattaa häiritä liikennettä, on hyvin harvinaista, että esimerkiksi kouluja suljettaisiin talvella sään takia.
Pimeys voi vaikuttaa mielialaan
Pimein kuukausi on joulukuu. Vuoden lyhyimpänä päivänä 21. tai 22. joulukuuta valoisan ajan pituus Helsingissä on alle kuusi tuntia. Lapissa aurinko ei talvella nouse ollenkaan, eli on kaamosaika. Kaamos kestää lyhimmillään pari päivää ja sen pituus kasvaa, mitä pohjoisemmaksi mennään. Suomen pohjoisimmassa paikassa Nuorgamissa aurinko ei nouse lainkaan yli seitsemään viikkoon.
Pimeys voi vaikuttaa mielialaan, ja jotkut tuntevat olonsa alakuloiseksi tai väsyneeksi talvella pimeyden takia. Tämä saattaa johtua siitä, että kehon vuorokausirytmi menee sekaisin, kun auringonvalo ei viestitä aivoille, milloin on päivä ja milloin yö. Laskeneeseen mielialaan ja väsymykseen voi auttaa erityinen kirkasvalolamppu, jota käytetään joka aamu 30–60 minuuttia. Kirkas valo imitoi auringon valoa ja viestittää aivoille, että on aamu.
Pimeänä vuodenaikana on tärkeää huolehtia itsestään ja etenkin hyvästä unirytmistä. On hyvä liikkua säännöllisesti, ja kannattaa ulkoilla valoisaan aikaan, jos mahdollista. Talvella tekee usein mieli syödä enemmän ja varsinkin makeaa, mutta on hyvä yrittää syödä terveellisesti ja suosia hedelmiä ja kasviksia. Suomessa suositellaan myös D-vitamiinilisän syömistä talvella.
Lisätietoa D-vitamiinista sivulla: Oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Heijastin turvaa pimeässä
Pimeillä kaduilla autoilijoiden on vaikea nähdä jalankulkijoita. Sen takia talvella tulee vaatteisiin kiinnittää heijastimia, jotka parantavat näkyvyyttä. Tieliikennelaki määrää, että jalankulkijan on pimeällä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta. Autoilija näkee pimeässä ilman heijastinta kulkevan jalankulkijan vasta 50 metrin päästä, mutta heijastimen jo 350 metrin päästä. Heijastimia voi ostaa tavallisista supermarketeista ja monista muista kaupoista. Polkupyörässä on oltava toimiva valo edessä ja takana.
Liukkaus on haaste jalankulkijoille
Talvella Suomessa kadut ovat usein lumen tai jään peitossa ja siten liukkaita. Liukkaalla säällä on hyvä keskittyä kävelemiseen ja kävellä varovasti. Kannattaa valita matalakorkoiset kengät, joissa on kumipohja ja pohjassa selvät urat. Kaupoissa myydään kenkiin kiinnitettäviä liukuesteitä. Kaduille levitetään soraa, jonka tarkoitus on vähentää niiden liukkautta.
Kesällä liikutaan luonnossa ja nautitaan valosta
Kesällä aurinko ei Suomessa paista yhtä voimakkaasti kuin eteläisemmissä maissa. Silti etenkin lasten ja ihmisten, joiden iho on vaalea, on tärkeää suojautua auringonpaisteelta. Sekä lasten että aikuisten kannattaa kesällä suojata silmänsä aurinkolaseilla. Auringonsäteilyn voima ei riipu lämpötilasta, vaan kesäisin viileälläkin säällä on hyvä suojautua.
Kesällä pitkä valoisa aika voi vaikeuttaa nukahtamista, kun yölläkään ei ole kunnolla pimeä. Tähän voivat auttaa erityiset pimennysverhot ikkunoissa.
Kesällä kaunis sää houkuttelee liikkumaan luonnossa. Luonnossa liikkuminen on turvallista. Suomessa elää petoeläimiä, kuten karhuja ja susia, mutta ne pysyvät yleensä kaukana ihmisistä. On hyvin epätodennäköistä joutua petoeläimen kanssa kasvotusten metsässä.
Suomen ainoa myrkyllinen käärme on kyykäärme. Kyykäärmeen purema ei yleensä ole vaarallinen terveelle aikuiselle, mutta lääkäriin kannattaa silti mennä välittömästi, jos kyykäärme puree. Lisäksi luonnossa liikkuessaan kannattaa varoa puutiaisia. Niitä elää etenkin pitkissä heinikoissa. Puutiainen pureutuu kiinni ihoon ja imee verta. Puutiaiset voivat levittää borrelioosia sekä puutiaisaivokuumetta. Puutiaisaivokuumetta vastaan voi hankkia rokotteen. Apteekista voi ostaa pihtejä, joilla puutiaisen voi irrottaa ihosta.
