Vaalit Suomessa

Suomessa järjestettäviä yleisiä vaaleja ovat eduskuntavaalit, alue- ja kuntavaalit, presidentinvaali sekä europarlamenttivaalit. Aluevaaleissa ja kuntavaaleissa saavat äänestää tietyin edellytyksin myös muut kuin Suomen kansalaiset. Europarlamenttivaaleissa Suomessa asuvat muiden EU-maiden kansalaiset voivat valita äänestää Suomessa.

Suomessa vaaleissa on vaalisalaisuus. Kukaan ei siis saa tietää, ketä ehdokasta joku toinen on äänestänyt. Näin ketään ei voi uhkailla tai painostaa äänestämään tiettyä ehdokasta. Muissa vaaleissa kuin presidentinvaaleissa edustajan paikan saavat ehdokkaat lasketaan suhteellisella vaalitavalla. Suhteellisesta vaalitavasta seuraa, että myös pienemmät puolueet voivat saada ehdokkaitaan läpi eduskuntaan tai esimerkiksi kunnanvaltuustoon. 

Suomessa vaalit ovat vapaita ja äänestäjällä on paljon valinnanvaraa

Suomessa järjestetään useita erilaisia yleisiä vaaleja:

• eduskuntavaalit neljän vuoden välein
• alue- ja kuntavaalit neljän vuoden välein
• presidentinvaali kuuden vuoden välein
• Euroopan parlamentin vaalit viiden vuoden välein.

Lisäksi Suomessa voidaan järjestää valtiollisia, alueellisia tai kunnallisia neuvoa-antavia kansanäänestyksiä. Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä järjestetään harvoin.

Äänisoikeus perustuu joko kansalaisuuteen tai Suomessa asumiseen

Kaikissa Suomen vaaleissa voivat äänestää Suomessa vakinaisesti asuvat Suomen kansalaiset, jotka ovat vaalipäivään mennessä täyttäneet 18 vuotta. Ulkosuomalaiset eli ulkomailla pysyvästi asuvat Suomen kansalaiset ovat äänioikeutettuja eduskuntavaaleissa ja presidentinvaalissa sekä usein myös europarlamenttivaaleissa. Ulkosuomalaiset eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa ja aluevaaleissa.

Suomessa vakinaisesti asuvat muiden maiden kansalaiset voivat tietyin edellytyksin äänestää alue- ja kuntavaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa.

Ennen vaaleja jokainen, jolla on äänioikeus, saa ilmoituksen äänioikeudesta. Ilmoitus tulee kirjeenä tai sähköisesti Suomi.fi-järjestelmään. Ilmoituksessa lukee vaalien äänestysaika ja äänestäjän vaalipäivän äänestyspaikka sekä äänestäjää lähellä olevat yleiset ennakkoäänestyspaikat. 

Äänestää voi vaalipäivänä tai ennakkoon

Vaaleissa voi äänestää joko varsinaisena vaalipäivänä tai etukäteen eli ennakkoon. Jos äänestää ennakkoon, voi äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Suomessa tai ulkomailla. Äänestyspaikkoja on monissa julkisissa tiloissa, kuten kirjastoissa, kunnantaloilla ja ostoskeskuksissa. Jos äänestäjä on ulkomailla, hän voi äänestää ulkomaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa tai kirjeitse.

Jos äänestää vaalipäivänä, voi äänestää vain siinä paikassa, joka lukee omassa äänioikeusilmoituksessa. Vaalipäivänä ei voi äänestää, jos on jo äänestänyt ennakkoon.

Äänestyspaikalle täytyy ottaa mukaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi.

Vaalisalaisuus estää äänten ostamisen ja äänestäjien uhkailun

Suomessa on vaalisalaisuus. Se tarkoittaa, että ei tarvitse kertoa kenellekään, ketä ehdokasta äänestää. Kun ihminen menee äänestämään, kukaan muu ei näe, ketä hän äänestää. Jos haluaa, voi toki kertoa omasta ehdokkaastaan muille. 

Äänestyspaikalla vaalivirkailijat tarkistavat äänestäjän henkilöllisyystodistuksen. Näin varmistetaan, että äänestäjä on äänioikeutettu kyseisissä vaaleissa, ja että jokainen äänestää vain kerran. 

Sen jälkeen äänestäjä menee äänestyskoppiin, jonne ei saa tulla samaan aikaan muita. Muut eivät näe äänestyskoppiin. Kopissa hän kirjoittaa äänestyslippuun oman ehdokkaansa numeron. Lippuun ei saa kirjoittaa mitään muuta kuin numeron. Tarvittaessa äänestäjä saa käyttää vaaliavustajaa äänestysmerkinnän tekemiseen.

Lopuksi vaalivirkailija leimaa äänestyslipun ja äänestäjä laittaa leimatun äänestyslipun vaaliuurnaan. Vaaliuurna on suljettu laatikko. Näin kukaan ei saa tietää, ketä ehdokasta äänestettiin.

Ennakkoon äänestäminen tapahtuu lähes samoin kuin vaalipäivänä äänestäminen. Erona on, että sen jälkeen, kun vaalivirkailija on leimannut äänestyslipun, lippu suljetaan vaalikuoreen ja edelleen lähetekirjeen kanssa kirjekuoreen. Tämä kuori lähetetään äänestäjän oman kunnan keskusvaalilautakunnalle.

Kun äänestysaika loppuu, ehdokkaiden saamat äänimäärät lasketaan äänestyslipuista. Vain leimatut liput hyväksytään. Ennakkoääniä laskettaessa vaalikuoret erotetaan lähetekirjeistä ennen kuin ne avataan. Näin kukaan ei tiedä, mikä äänestyslippu kuului kenelle äänestäjälle.

Vaalisalaisuuden tarkoitus on estää se, että joku voisi ostaa tai myydä ääniä vaaleissa. Äänestäjää ei voi uhkailla tai pakottaa äänestämään tiettyä ehdokasta.

Suhteellisen vaalitavan seurauksena Suomessa on monipuoluejärjestelmä

Suomessa eduskuntavaaleissa, alue- ja kuntavaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa on käytössä suhteellinen vaalitapa. Se tarkoittaa, että jokaisessa vaalipiirissä valituksi tulee kustakin puolueesta se määrä ehdokkaita, joka vastaa sen puolueen osuutta kaikista vaalipiirissä annetuista äänistä. Jos siis puolue saa 20 % annetuista äänistä, se saa suurin piirtein 20 % paikoista. Eduskuntavaaleissa vaalipiirit ovat isoja ja jokaisesta vaalipiiristä valitaan useita edustajia. Aluevaaleissa vaalipiiri on hyvinvointialue ja kuntavaaleissa kunta. Europarlamenttivaaleissa vaalipiirinä on koko maa. 

Kun äänestää jonkin puolueen ehdokasta, ääni menee ensisijaisesti puolueelle. Annetusta äänestä hyötyvät kaikki puolueen ehdokkaat, vaikka juuri oma ehdokas ei tulisi valituksi.

Äänestäjien antamien äänten perusteella määräytyy myös se, ketkä puolueen ehdokkaista lopulta tulevat valituksi. Äänestäjät voivat siis vaikuttaa sekä siihen, mitkä puolueet saavat eniten edustajan paikkoja vaaleissa että siihen, ketkä puolueiden ehdokkaista tulevat valituiksi.

Suhteellisesta vaalitavasta seuraa, että Suomessa on monipuoluejärjestelmä. Puolue voi saada edustajan melko pienelläkin osuudella äänistä. 

Äänestysaktiivisuudessa on eroja muun muassa iän ja tulotason mukaan

Äänestysaktiivisuus kertoo, kuinka suuri osa äänioikeutetuista äänestää vaaleissa. Äänestäminen on tärkeää, mutta vapaaehtoista. Suomessa äänestysaktiivisuus vaihtelee eri vaaleissa. 

Voi olla monia syitä, miksi äänioikeutettu ei äänestä vaaleissa. Joku voi miettiä, onko yhdellä äänellä edes vaikutusta vaaleissa. Joskus yksi ääni voi kuitenkin ratkaista. Jos ei äänestä ja kerro omaa mielipidettään siitä, kuka ehdokkaista pitäisi valita, jättäytyy vapaaehtoisesti demokraattisen päätöksenteon ulkopuolelle.

Tutkimusten mukaan iäkkäät, suurituloiset ja korkeasti koulutetut äänestävät useammin kuin nuoret, pienituloiset ja matalasti koulutetut. Naisten äänestysprosentti on Suomessa hieman korkeampi kuin miesten. Erot äänestysaktiivisuudessa vaikuttavat siihen, keiden ääni kuuluu yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Yleiset vaalit järjestetään samaan aikaan koko maassa

Eduskuntavaaleissa valitaan lakeja säätävät kansanedustajat

Kun eduskuntaan valitaan kansanedustajat vaaleilla, he saavat työskennellä siellä neljä vuotta kerrallaan. Sen jälkeen on uudet vaalit. 
Eduskuntavaaleissa saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. 

Eduskuntavaaleissa myös ehdokkaan täytyy olla täysi-ikäinen Suomen kansalainen. Yleensä ehdokkaat kuuluvat poliittisiin puolueisiin. Ei ole rajoituksia sille, kuinka monta kertaa sama ehdokas voi tulla valituksi eduskuntaan peräkkäisissä vaaleissa.

Eduskuntavaaleissa Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin. Kun ihminen äänestää eduskuntavaaleissa, hän voi äänestää vain oman vaalipiirinsä ehdokkaita. Esimerkiksi Jyväskylässä asuvat äänestäjät äänestävät ehdokasta Keski-Suomen vaalipiiristä. Tällä järjestelyllä halutaan varmistaa, että eduskuntaan valitaan edustajia eri puolilta maata.

Lisätietoa eduskuntavaaleista: Tietoa eduskuntavaaleista eri kielillä (vaalit.fi)

Aluevaaleissa valitaan hyvinvointialueille aluevaltuustot

Aluevaaleissa valitaan edustajat aluevaltuustoon. Jokaisella hyvinvointialueella on aluevaltuusto, joka päättää hyvinvointialueen asioista, eli terveys-, sosiaali- ja pelastuspalveluista. 

Aluevaalit järjestetään koko maassa yhtä aikaa, mutta jokaiselle hyvinvointialueelle tulee oma aluevaltuustonsa. 

Aluevaaleissa saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset, Suomessa vakinaisesti asuvat Suomen, muiden Pohjoismaiden sekä muiden EU-maiden kansalaiset. Lisäksi aluevaaleissa saavat äänestää täysi-ikäiset, Suomessa vakinaisesti asuvat muiden maiden kansalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kaksi vuotta.

Äänestäjä äänestää sen hyvinvointialueen vaaleissa, jonka alueella hänen kotikuntansa on. 

Ehdokkaaksi voi asettua, jos on äänioikeutettu aluevaaleissa. Ehdokkaana eivät kuitenkaan voi olla henkilöt, jotka työskentelevät tietyissä johtotehtävissä hyvinvointialueella. Ehdokkaat kuuluvat yleensä johonkin poliittiseen puolueeseen, mutta on myös sitoutumattomia ehdokkaita. 

Koska Helsinki ei kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, Helsingissä ei järjestetä aluevaaleja. Helsinkiläiset äänestävät ainoastaan kuntavaaleissa. Helsingin kaupunginvaltuusto päättää myös niistä asioista, joista muualla Suomessa päättävät aluevaltuustot.

Lisätietoa aluevaaleista: Tietoa aluevaaleista eri kielillä (vaalit.fi)

Kuntavaaleissa valitaan jokaiseen kuntaan oma kunnanvaltuusto

Kunnan asioista päätetään kunnanvaltuustossa. Kunnanvaltuuston jäsenet valitaan kuntavaaleissa. Valtuuston koko riippuu siitä, mikä on kunnan väkiluku. Jos kunnassa on paljon asukkaita, sen kunnanvaltuustossa on enemmän valtuutettuja.

Kuntavaalit järjestetään samaan aikaan aluevaalien kanssa. Molemmissa vaaleissa äänioikeutettu voi siis äänestää samalla kertaa kahta eri ehdokasta, yhtä aluevaaleissa ja yhtä kuntavaaleissa. Jos sama ehdokas on ehdolla molemmissa vaaleissa, voi halutessaan äänestää molemmissa vaaleissa samaa ehdokasta. 

Äänioikeus kuntavaaleissa määräytyy samoin kuin aluevaaleissa. Ihmiset voivat äänestää vain oman kuntansa ehdokkaita. 

Kuntavaaleissa voi olla ehdokkaana, jos on kunnan asukas ja äänioikeutettu kuntavaaleissa. Ei siis tarvitse olla Suomen kansalainen. 

Lisätietoa kuntavaaleista: Tietoa kuntavaaleista eri kielillä (vaalit.fi)

Presidentinvaalissa valitaan Suomen valtionpäämies

Tasavallan presidentti valitaan suoralla kansanvaalilla. Presidentinvaalissa äänioikeutetut äänestävät suoraan jotakuta ehdokasta. Ehdokkaasta, joka saa eniten ääniä, tulee presidentti.

Presidentinvaali järjestetään Suomessa kuuden vuoden välein. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi kaksi kertaa peräkkäin. Hän voi siis toimia Suomen presidenttinä korkeintaan 12 vuotta.

Presidentinvaalissa saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. 

Tasavallan presidentin täytyy olla syntyperäinen Suomen kansalainen. Ehdokkaat ovat useimmiten puolueiden asettamia, mutta joskus on myös puolueiden ulkopuolisia valitsijayhdistysten asettamia ehdokkaita.

Presidentinvaalissa on usein kaksi eri vaalia. Jos yksi ehdokas saa yli puolet äänistä ensimmäisessä vaalissa, hänestä tulee Suomen tasavallan presidentti. Yleensä vaalissa täytyy kuitenkin järjestää toinen kierros. Toisella kierroksella ihmiset äänestävät kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Uusi presidentti on se, joka saa enemmän ääniä.

Lisätietoa presidentinvaalista: Tietoa presidentinvaalista eri kielillä (vaalit.fi) 

Europarlamenttivaaleissa valitaan Suomen edustajat Euroopan parlamenttiin

EU-parlamentti on Euroopan unionin edustuslaitos. EU-parlamentin jäseniä ovat eri jäsenmaista vaaleilla valitut europarlamenttiedustajat. Suomi valitsee omat edustajansa EU-parlamenttiin europarlamenttivaaleissa. EU-parlamenttiin valitaan yhteensä 720 jäsentä kaikista EU-maista. Suomesta valittavien jäsenten määrä vaihtelee. Vuoden 2024 vaalissa Suomesta valittiin 15 jäsentä.

Europarlamenttivaaleissa saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Lisäksi niissä saavat äänestää täysi-ikäiset, Suomessa vakinaisesti asuvat muiden EU-maiden kansalaiset. Heidän täytyy kuitenkin ilmoittaa Digi- ja väestötietovirastolle määräaikaan mennessä, että he haluavat käyttää äänioikeuttaan Suomessa. Jos valitsee äänestää Suomessa, ei voi äänestää ehdokasta kansalaisuusvaltiossaan.

Europarlamenttivaalien ehdokkaat edustavat eri puolueita, kuten eduskuntavaaleissakin. Koko Suomi on yhtä vaalipiiriä, eli samoja ehdokkaita voi äänestää kaikkialla Suomessa. Ehdokkaaksi voi asettua, jos on Suomen tai muun EU-maan kansalainen eli jos on äänioikeutettu europarlamenttivaaleissa. Ehdokkaan asettaa poliittinen puolue tai valitsijayhdistys.

Lisätietoa europarlamenttivaaleista: Tietoa vaaleista eri kielillä (vaalit.fi)