Ruokakulttuuri ja syöminen

Suomalaisella perinteisellä ruokakulttuurilla on juuret sekä idässä että lännessä, eli Venäjällä ja Ruotsissa. Tyypillinen suomalainen ruoka on ollut mietoa ja yksinkertaista. Nykyisin suomalainen ruokakulttuuri on moninaista ja siihen otetaan vaikutteita joka puolelta maailmaa. Suomessa jotkut harrastavat ruuanlaittoa tai omien vihannesten viljelyä sekä marjastusta ja sienestystä. Monet ostavat kaupasta eineksiä ja valmisruokaa, jota on tarjolla runsas valikoima.

Suomessa syödään paljon kausiruokia, eli ruokalajit vaihtelevat satokausien, mutta myös juhlapyhien mukaan. Tyypillisiä perinneherkkuja ovat joulu- ja pääsiäisruuat sekä erilaiset leivät. Arkena lapset syövät koulussa maksuttoman aterian, kouluruuan. Monet aikuiset syövät lounaan työpäivän aikana ruokaloissa ja ravintoloissa tai heillä on omat eväät mukana. Lounasruoka on Suomessa yleensä lämmintä ruokaa. Suomessa juodaan paljon kahvia ja alkoholin käyttö on yleistä.

Suomalaisten ruokatottumukset ovat muuttuneet paljon viimeisten 50 vuoden aikana. Kaupoissa on tarjolla laajasti raaka-aineita ympäri maapalloa. Erityisesti vihannesten ja kasvisten valikoima on monipuolistunut. Ihmisten ruokavalioon on tullut aikaisempaa huomattavasti enemmän vaikutteita muista maista. Myös valmisruuan ja einesten tarjonta on lisääntynyt, ja monelle ne ovat tärkeä osa arkiruuanlaittoa.

Syötäväksi kelpaavaa ruokaa ei haluta heittää turhaan pois

Koska Suomi on aiemmin ollut matalan elintason maa, moni kiinnittää vieläkin huomiota siihen, ettei ruokaa valmisteta liikaa ja heitetä pois, ettei muodostu hävikkiä. Samasta syystä varsinkin vanhemmat sukupolvet ajattelevat, että lautanen on syötävä tyhjäksi. Ruokapaikoissa, jossa ruoka annostellaan itse lautaselle, otetaan vain sen verran ruokaa, kun jaksetaan syödä.

Monet harrastavat ruuanlaittoa ja kokeilevat uusia ruokaohjeita

Suomessa sekä miehet että naiset tekevät kodeissa ruokaa ja päivittäisiä ruokaostoksia. Ruuanlaitto on yleinen harrastus, ja ihmiset haluavat kokeilla uusia makuja ja valmistusmenetelmiä. Eri maiden keittiöt ja vaihtuvat ruokatrendit nousevat suomalaisten tietoisuuteen internetistä, mediasta ja matkailusta sekä Suomen kansainvälistyessä. 

Suomessa on tavallista, että kaikki ruoka-aineet ostetaan kerralla isosta marketista. Suomessa ruokakaupat ovat keskittyneet muutaman suuren toimijan varaan. Niillä on omat kanta-asiakasohjelmansa, joiden tarkoitus on houkutella ihmiset keskittämään ostoksensa yhden ketjun kauppoihin. 

Torilla ja kauppahalleissa käyminen tai pienissä erikoisliikkeissä asioiminen on harvinaisempaa mutta mahdollista, erityisesti isommissa kaupungeissa. Torit ovat suosittuja kesäaikoina. Kesällä voi olla lisäksi paikallisten tuottajien toritapahtumia.  

Ennen ihmiset söivät Suomessa useimmiten perunaa, mutta nykyään riisi ja pasta ovat tavallista ruokaa. Arkilounas on yleensä terveellinen ja monipuolinen ja lounasravintoloiden päivittäin vaihtuvilla ruokalistoilla on usein tyypillisiä suomalaisia ruokalajeja.

Ravintoloissa syödään usein esimerkiksi pizzaa, hampurilaisia, sushia, pastaruokia, kiinalaista tai Lähi-idän maista tulevaa ruokaa. Yleensä pöytäseurueen jokainen jäsen tilaa itselleen oman annoksen eikä ruokia usein jaeta. Jokainen myös usein maksaa vain oman ruokansa ravintolassa.

Monille on tärkeää syödä terveellistä ja eettisesti tuotettua ruokaa

Jotkut haluavat kiinnittää huomiota siihen, että heidän syömänsä ruoka on terveellistä, luonnonmukaista ja lähellä tuotettua. Monet ihmiset ovat vähentäneet rasvan ja suolan käyttöä ja lisänneet kasvisten ja hedelmien määrää ruokavaliossaan. 

Monille on myös tärkeää, että ruuaksi käytettäviä eläimiä on kohdeltu hyvin. Jotkut jättävät lautaseltaan kaiken eläinperäisen ruuan, koska eivät halua vahingoittaa eläimiä tai koska haluavat vähentää ruuan tuotannosta johtuvia hiilidioksidipäästöjä. Veganismi ja kasvissyönti ovat lisääntyneet Suomessa viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Vegaanin ruokavalioon ei kuulu eläinperäisiä tuotteita.

Maaseudulla monilla on eläimiä, kuten kanoja tai lehmiä, sekä kasvimaa. Myös kaupunkien omakotitaloalueilla pidetään usein pientä hyötypuutarhaa. Niin sanottu kaupunkiviljely on myös melko suosittua. Kunnalta tai kaupungilta voi saada pientä summaa vastaan käyttöönsä viljelypalstan, jolle voi istuttaa haluamiansa vihanneksia ja kasveja ja jota käydään kesän ajan hoitamassa. 

Perinteinen ruoka on ollut mietoa ja yksinkertaista

Perinteinen suomalainen ruoka on ollut mietoa. Mausteita käytettiin vähän, koska ne piti tuoda kaukaa ja ne olivat kalliita. Suomi oli pitkään köyhä maa, jossa ruoka oli vaatimatonta ja yksinkertaista. Tyypillistä suomalaista ruokaa ovat liha ja kala sekä keitetyt perunat. 

Perinteinen ruokakulttuuri on Suomessa jakautunut kahtia. Länsi-Suomessa on paljon vaikutteita ruotsalaisesta ruokakulttuurista ja Itä-Suomen ruokakulttuurissa venäläisestä. Lisäksi Pohjois-Suomessa harjoitetaan poronhoitoa, minkä vuoksi tarjolla voi olla usein myös poronlihaa. 

Venäläiset ruuat ja ruuanlaittotavat tekevät suomalaisesta ruokakulttuurista erilaisen kuin muissa Pohjoismaissa. Suomalaiset käyttävät ruuassa mielellään sieniä sekä valmistavat karjalanpaistia ja karjalanpiirakoita. Myös pääsiäisruoat ovat samantapaisia kuin Venäjällä, samoin rahkaleivonnaiset. Ruotsalaisten kanssa yhteisiä ruokalajeja Suomessa ovat esimerkiksi hernekeitto, pannukakku, lihapullat, korvapuustit ja laskiaispullat.

Raaka-aineet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan

Talvella vihannekset ovat kalliimpia kuin kesällä, koska monet niistä tuodaan Suomeen ulkomailta. Nykyään lähes kaikenlaisia ruoka-aineksia on saatavilla ympäri vuoden, mutta moni noudattaa silti satokausia ruuanlaitossa. 

Satokausi tarkoittaa aikaa, jolloin vihannekset, kasvikset, hedelmät ja marjat ovat parhaimmillaan ja niitä on paljon tarjolla. Myös hinta on satokautena alhaisempi kuin muulloin. Jos haluaa ostaa esimerkiksi mansikoita kesäkuussa, on suomalaisia marjoja hyvin tarjolla ja ne ovat hinnaltaan edullisempia. Talvella mansikat tuodaan ulkomailta ja niiden hinta on paljon korkeampi.

Marjat, sienet, kala ja riista ovat suosittua ruokaa

Tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria ovat olleet riista, marjat, kala ja sienet. Riistaa ovat esimerkiksi hirvi ja linnut. Maaseudulla jotkut ihmiset metsästävät niitä metsästysporukoissa. Metsästykseen täytyy olla lupa. Kalastukseen tarvitaan usein kalastuslupa ja kalastaa saa vain määrätyissä paikoissa.

Marjojen ja sienten poimiminen metsistä kesällä ja syksyllä on melko suosittua. Niitä saa poimia metsistä, mutta ei luonnonpuistoista tai luonnonsuojelualueilta eikä toisen ihmisen pihasta. Tavallisesti marjat ja sienet pakastetaan ja niistä tehdään talven aikana erilaisia ruokia ja leivonnaisia. Jotkut keittävät marjoista hilloja ja mehuja. On tärkeää osata tunnistaa sienet, joita poimii syötäväksi. Osa Suomen metsissä kasvavista sienistä on myrkyllisiä.

Arkiruokaa on monenlaista

Toiset ihmiset syövät arkena kalaa, lihaa ja perunaa, kun taas toiset valmistavat pastaruokia tai hakevat ravintolasta noutosushia. Kaupasta ostetaan pakastepitsaa ja mikrossa lämmitettäviä valmisruoka-annoksia. Tyypillisiä arkiruokasuosikkeja ovat esimerkiksi uunilohi, lihamakaronilaatikko, lihapullat, jauhelihakastike, paistettu kala sekä keitot ja erilaiset uunissa haudutettavat pataruuat ja puurot. 

Arkilounas syödään koulun tai työpaikan ruokalassa 

Tyypillinen piirre suomalaisessa arkiruokailussa on joukkoruokailu. Lapset saavat kouluissa maksuttoman kouluruuan, joka on lämmin lounasruoka. Päiväkodissa lapsille tarjoillaan lounasruuan lisäksi aamupala ja välipala. Osa työssäkäyvistä aikuisista syö lounaansa ruokalassa tai ravintolassa, kun taas osalla on omat eväät mukana. Ne voi viedä työpaikan jääkaappiin lounastaukoa odottamaan. Monissa illallista tarjoavissa ravintoloissa on lounasaikaan buffetpöytä, josta saa itse annostella haluamiaan ruokia lautaselle.

Aamupalaksi on puuroa, leipää ja kahvia

Suomessa on tavallista syödä aamiaiseksi puuroa, leipää ja kahvia tai teetä. Moni suomalainen pitää puuroista ja valmistaa erilaisia puuroja mikrossa, hellalla tai uunissa. Puuroa valmistetaan esimerkiksi kaurahiutaleista tai kauranjyvistä sekä vedestä tai maidosta. Suomessa valmistetaan monenlaista leipää. Erityistä suomalaisessa leipäkulttuurissa on ruisleipien suuri määrä ja vaihtelu.

Kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla noudatetaan melko tarkkaa ruokarytmiä

Aamiainen syödään aamulla sen mukaan, milloin täytyy herätä. Lounas on tarjolla aikaisemmin kuin monissa muissa maissa, noin klo 10.30–12. Lounas on yleensä lämmin ruoka eli moni syö kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Lounastauko on sekä kouluissa että työssä melko lyhyt. Aikaisen lounaan takia moni syö kotona päivällisen jo viiden tai kuuden aikaan. Sen lisäksi on tavallista syödä iltapalaa noin kahdeksan maissa. Varsinkin lapsille myös välipalat pääaterioiden välissä ovat tärkeitä. 

Monelle juhlalle on oma juhlaruoka

Suomessa on rikas juhlaruokaperinne. Eri juhlapyhinä valmistetaan tai ostetaan jokaiselle juhlalle tyypillisiä ruokia, leivonnaisia, juomia ja herkkuja. 

Pääsiäisenä on tarjolla lammasta ja vappuna simaa

Monissa pääsiäispöydissä on tarjolla lammasta, kananmunia, mämmiä, pashaa ja suklaamunia. Kananmunia koristellaan ja maalataan. Munien koristelu on alun perin ortodoksinen tapa. Mämmi on uunissa maltaista ja ruisjauhoista valmistettua makeaa jälkiruokaa, jota syödään kerman ja sokerin kanssa. Pasha on rahkasta valmistettu jälkiruoka. 

Vappuna juodaan simaa ja syödään munkkeja ja tippaleipiä. Sima on vedestä, sitruunasta ja sokerista käymisellä valmistettu juoma, jota monet valmistavat kotona. Sima saattaa sisältää pienen määrän alkoholia.

Juhannuksena grillataan ulkona ja loppukesästä järjestetään rapujuhlat

Juhannuksena moni juhlii kesää grillaamalla ulkona. Grillissä paistuu makkaroita, lihaa ja vihanneksia. Juhannuksen aikoihin ensimmäiset uuden satokauden perunat saapuvat kauppoihin. Niitä keitetään ja syödään voin ja tillin sekä sillin kanssa.

Loppukesästä jotkut syövät rapuja ja järjestävät ystävilleen rapujuhlia. Rapujuhlaperinne on lähtöisin ruotsinkieliseltä rannikkoseudulta.

Jouluna pöytään katetaan perinneherkkuja

Suomalainen perinteinen jouluruoka on monipuolista ja herkullista. Riisipuuroon lisätään yksi kuorittu manteli. Mantelin löytäminen omasta puuroannoksesta tuottaa joidenkin perinteiden mukaan onnea. Glögiä eli kuumaa maustettua mehujuomaa tarjotaan joulun aikaan piparkakkujen kera. Joskus glögissä on mukana myös alkoholia. Lucian päivänä syödään s-kirjaimen muotoon leivottuja sahramipullia. 

Joulupöydässä on kattaus parhaita perinneherkkuja. Monet paistavat joulukinkun itse kotona. Sen kera tarjoillaan keitettyjä perunoita sekä laatikkoruokia eli uunissa valmistettuja juuresruokia, kuten lanttu-, peruna- ja porkkanalaatikkoa. Joulupöytään kuuluu myös rosolli eli keitetyistä, pilkotuista juureksista valmistettu salaatti. Jouluna syödään paljon kalaa ja erilaiset sillit, silakat, graavilohi sekä kuivakalasta valmistettu lipeäkala ovat monen mielestä parhaita jouluherkkuja. 

Talvella syödään laskiaispullia, runebergintorttuja ja blinejä

Helmikuussa kaupoista löytyy runebergintorttuja ja laskiaispullia. Runebergintortuissa on mantelin makua ja leivonnaisen päällä on vadelmahilloa. Laskiaispulla on pyöreä iso pulla, joka on leikattu halki. Pullanpuolikkaiden väliin on pursotettu kermavaahtoa ja mantelimassaa tai marjahilloa. Laskiaisena syödään myös hernekeittoa. Alkutalven muita herkkuja ovat blinit eli tattarijauhosta valmistetut ohukaiset, jotka kuuluvat ortodoksiseen laskiaisperinteeseen.

Suomessa juodaan paljon kahvia

Suomessa ihmiset juovat ruuan kanssa tavallisesti vettä, maitoa tai joskus piimää. Piimä on hapatettua maitoa. Suomessa juodaan kahvia asukasta kohden eniten maailmassa. Kahvia juodaan aamulla, päivällä ja illalla, töissä ja kotona, juhlassa ja arjessa sekä kahvilassa tai vaikka luontoretkellä. Kahvitauko työpaikalla on mukava sosiaalinen tauko työnteosta. Sen aikana voi vaihtaa työkavereiden kanssa kuulumisia. Kahvin sijaan voi juoda halutessaan myös teetä tai muita juomia.

Alkoholin käyttö on yleistä

Suomessa on valmistettu ja juotu alkoholijuomia pitkään. Suomen ilmasto on liian kylmä viiniköynnöksen viljelyyn, mutta peruna ja vilja menestyvät hyvin. Niistä tehdään väkevää viinaa. Monet suomalaiset juovat mielellään myös olutta ja viiniä.

Suomessa jotkut ihmiset käyttävät paljon alkoholia. Alkoholia juovat miehet ja naiset. Humalassa oleminen ei ole Suomessa samanlainen häpeä kuin joissakin muissa kulttuureissa. Monet suomalaiset ajattelevat, että he ovat humalassa sosiaalisempia ja rennompia.

Alkoholi aiheuttaa joka vuosi paljon vakavia terveysongelmia, sosiaalisia ongelmia ja kuolemia. Alkoholinkäyttö on kuitenkin vähentynyt Suomessa viime vuosina. Varsinkin nuoret juovat vähemmän alkoholia kuin vanhemmat ikäluokat.