Terveys ja sairaus - yhteiskuntaorientaatio.fi
Terveys ja hyvinvointi - hero
Menu Display
Terveys ja sairaus - Keskeisiä käsitteitä
Keskeisiä käsitteitä
Toimintakyky: Ihmisen kyky selviytyä itselle merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista.
Pitkäaikaissairaus: Vähintään puoli vuotta kestävä sairaus, jonka takia henkilö saa säännöllistä hoitoa tai on lääkärin tai muun terveydenhuollon henkilöstön seurannassa.
Seulonta: Tietyn sairauden tai sen esiasteiden, esimerkiksi rintasyövän järjestelmällinen etsiminen väestöstä. Seulontaa tehdään näytteitä ottamalla tai tutkimuksilla.
Elämänlaatu: Ihmisen kokemus omasta terveydentilastaan, toimintakyvystään ja elämästään. Hyvä elämänlaatu on esimerkiksi hyvinvointia, tyytyväisyyttä, riittävää toimintakykyä ja elämän mielekkyyttä.
Terveys ja sairaus - tiivistelmä
Terveys ja sairaus
Ihmisen terveyttä ja hyvinvointia edistävät esimerkiksi monipuolinen ja ravitseva ruokavalio, liikunta, riittävä toimeentulo sekä kohtuulliset asumisolot ja hyvät sosiaaliset suhteet. Suomessa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia tuetaan lisäksi monipuolisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla.
Suomessa on tavoitteena, että ihmisen sairaus todetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tätä varten tehdään tutkimusta kansanterveydestä sekä erilaisten sairauksien seulontaa. Seulonnassa ihminen kutsutaan säännöllisin väliajoin näytteenottoon. Näytteestä tutkitaan merkkejä sairaudesta.
Tavallisia akuutteja eli äkillisiä sairauksia ovat tulehdukset, flunssat ja loukkaantumiset. Tavallisia pitkäaikaissairauksia Suomessa ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä diabetes ja masennus.
Maahanmuuttaneen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät. Terveyttä ja hyvinvointia uudessa kotimaassa vahvistavat muun muassa hyvä elämänlaatu ja elinolot. Maahanmuuttaneen hyvinvointia voivat heikentää esimerkiksi vaikeudet kotoutumisessa, hoitamaton sairaus tai vaikeus päästä terveyspalvelujen piiriin.
Terveys ja hyvinvointi - Terveys ja sairaus
Terve ihminen kokee toimintakykynsä ja elämänlaatunsa hyväksi
Terve ihminen voi hyvin fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Hän kykenee selviytymään jokapäiväisen elämän tehtävistä ja haasteista. Terveys ei tarkoita vain sitä, että ihmisellä ei ole mitään sairautta. Se on ihmisen kykyä toimia tavallisessa arjessa.
Terve ihminen pystyy tekemään elämässään itselleen mielekkäitä asioita, esimerkiksi opiskelemaan, harrastamaan, työskentelemään tai osallistumaan sosiaaliseen elämään. Jos ihminen sairastuu tai vammautuu vakavasti, hän voi usein joutua luopumaan itselleen tärkeistä asioista. Ihminen voi kuitenkin kokea olevansa toimintakykyinen ja hyvinvoiva, vaikka hänellä olisi pitkäaikainen sairaus. Jos sairautta hoidetaan, ihminen voi elää hyvää elämää sairaudesta huolimatta.
Osa sairauksista, vammoista ja vaivoista on akuutteja eli äkillisiä ja lyhytkestoisia. Tällaisia ovat esimerkiksi monet tulehdukset, flunssat ja loukkaantumiset. Osa sairauksista voi olla kroonisia eli pitkäaikaisia tai jatkuvia.
Suomessa tavallisia pitkäaikaisia sairauksia ovat esimerkiksi
- hengityselinten sairaudet, kuten astma ja allergiat
- sydän- ja verisuonitaudit, kuten sepelvaltimotauti
- kohonnut verenpaine
- korkea kolesteroli
- diabetes
- tuki- ja liikuntaelinsairaudet, kuten reuma
- syöpäsairaudet
- masennus.
Miksi ihminen sairastuu?
Sairaus on häiriö ihmisen elimistön rakenteissa tai toiminnassa. Ihmisen elimistö tai jokin sen osa ei toimi niin kuin sen pitäisi ja sairaus voi haitata ihmisen työntekoa tai muuta elämää. Sairauksia aiheuttavat monet eri asiat. Saman sairauden oireet voivat olla erilaisia eri ihmisillä. Kaikkien sairauksien syytä ei ole aina helppo selvittää.
Lääkärit tutkivat ja hoitavat sairaudet tieteeseen perustuen. Sen mukaan ihminen on elävä organismi, joka koostuu elimistä, soluista ja molekyyleistä. Sairauksia aiheuttavat erilaiset elimistön vauriot ja toimintahäiriöt. Näitä vaurioita aiheuttavat esimerkiksi ihmisen perimä, elintavat, ympäristö ja tapaturmat tai onnettomuudet. Lääkärit pyrkivät korjaamaan vaurioita hoidoilla, kuten leikkauksilla tai lääkkeillä.
Mielenterveyden häiriöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen mieliala, tunteet, ajatukset tai käytös haittaavat ihmissuhteita tai toimintakykyä tai aiheuttavat kärsimystä. Mielenterveyden ongelmia tai häiriöitä aiheuttavat esimerkiksi poikkeuksellisen raskaat elämäntilanteet tai -tapahtumat, pitkäaikainen kova stressi, perimä, päihteet sekä fyysiset sairaudet ja niiden oireet. Stressi on olotila, jossa ihmiseen kohdistuu niin paljon paineita ja vaatimuksia, etteivät hänen voimavaransa riitä vastaamaan niihin. Mielenterveyden ongelmia hoitavat psykologit, psykiatriset sairaanhoitajat ja lääkärit kuten psykiatrit. Hoitoon kuuluu usein keskusteluapua ja lääkitys.
Hyvinvointiyhteiskunnassa palvelut tukevat terveyttä
Monet asiat vaikuttavat ihmisen terveyteen. Hänen on helpompi pysyä terveenä, jos saatavilla on hyviä terveyspalveluja. Palvelut auttavat ihmisiä noudattamaan terveitä elämäntapoja. Palvelujen avulla monet sairaudet voidaan todeta aikaisin ja niitä saadaan silloin paremmin hoidettua.
Terveyttä ja hyvinvointia edistävät monet muutkin asiat, esimerkiksi
- monipuolinen ja ravitseva ruokavalio
- fyysinen aktiivisuus ja liikunta
- riittävä uni ja lepo
- riittävä toimeentulo
- kohtuulliset asumisolot
- hyvät sosiaaliset suhteet
- yhteiskunnassa vallitseva rauha
- yhteiskunnan oikeudenmukaisuus ja demokratia
- riittävä koulutus
- mahdollisuus tehdä työtä tai muuta hyödyllistä toimintaa yhteiskunnassa.
Hyvää terveyttä edistetään laeilla, tutkimuksella, järjestötyöllä ja kouluissa
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta huolehtii monella tavalla siitä, että ihmiset pysyisivät mahdollisimman terveinä. Tätä varten on säädetty lakeja, jotka pyrkivät edistämään kansalaisten terveyttä. Yksi esimerkki on tupakkalaki, joka rajoittaa tupakointia julkisissa tiloissa. Tupakointi on epäterveellistä ja aiheuttaa sairauksia tupakoijalle itselleen sekä niille, jotka joutuvat hengittämään tupakansavua.
Suomessa kerätään koko ajan tutkimustietoa ihmisten terveydestä ja sairauksista. Tietojen avulla yhteiskunnassa voidaan suunnitella ja toteuttaa terveyttä edistäviä ohjelmia. Ohjelmat voivat liittyä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpiin.
Suomessa myös erilaiset järjestöt tekevät paljon työtä terveyden edistämisen parissa. Monille pitkäaikaissairauksille on oma yhdistys, josta sairastunut ja hänen läheisensä saavat tukea ja tietoa.
Lasten perusopetuksessa terveystieto on oma oppiaineensa. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista.
Seulontatutkimusten tavoitteena on havaita sairaus aikaisessa vaiheessa
Ihmisten terveyttä tarkkaillaan myös seulontojen avulla. Seulonta on tutkimus, jossa etsitään merkkejä vakavasta sairaudesta. Näitä voivat olla esimerkiksi kohdunkaulan syöpä, rintasyöpä tai suolistosyöpä. Aikaisessa vaiheessa havaitun sairauden hoitotulokset ovat paremmat.
Seulonnassa tietty väestönosa, esimerkiksi 25–65-vuotiaat naiset, kutsutaan säännöllisesti näytteenottoon. Heiltä otetaan näyte ja tutkitaan, onko näyte normaali vai onko siinä merkkejä sairaudesta. Kutsu ja ajanvaraus seulontatutkimuksiin tulevat kirjeenä kotiin.
Maahanmuuttaneiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat monet tekijät
Suomeen muualta muuttanut väestö on moninainen ja eri ryhmien väliset terveyserot voivat olla suuria. Maahanmuuttaneiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat muun muassa lähtömaa ja maahanmuuttoikä sekä maahanmuuton syy ja Suomessa asumisaika. Terveyteen ja hyvinvointiin voivat vaikuttaa myös kulttuuriset käsitykset terveydestä, sairauksista sekä sairauksien ehkäisystä ja niiden hoidosta ja maahanmuuttaneen oma kokemus terveydestään.
Maahanmuuttaneiden terveyttä ja hyvinvointia uudessa kotimaassa vahvistaa esimerkiksi
- kun kokee, että elämänlaatu uudessa kotimaassa on hyvä
- kun on tyytyväinen elinoloihinsa, kuten asumiseen, työhön, toimeentuloon ja terveydenhuoltopalveluihin pääsyyn
- kun saa omalta perheeltään ja yhteisöltään tukea
- terveelliset elintavat, kuten vähäinen alkoholin käyttö.
Maahanmuuttaneiden terveyttä ja hyvinvointia uudessa kotimaassa voivat heikentää esimerkiksi
- jos ihmisellä on ollut raskaita kokemuksia entisessä kotimaassa ja matkalla uuteen maahan
- jos on pitänyt asua pitkään vastaanottokeskuksessa ja oleskelulupaa on ollut vaikea saada
- jos kotoutumisessa on ollut vaikeuksia, esimerkiksi kielikurssille, työhön tai erilaisiin yhteisöihin osalliseksi pääsemisessä
- jos ihmisellä on sairauksia, joita ei ole hoidettu
- jos terveyspalveluihin pääseminen on ollut vaikeaa Suomessa
- jos on huoli entiseen kotimaahan jääneistä perheenjäsenistä
- tietyt erityiskysymykset ja perinteet, kuten perinnölliset sairaudet tai naisten sukuelinten silpominen
- jos on kokenut Suomessa syrjintää
- jos on vain vähän sosiaalisia verkostoja.
Lisätietoa maahanmuutosta ja hyvinvoinnista: Maahanmuutto ja hyvinvointi (thl.fi) suomi, ruotsi, englanti
Terveys ja hyvinvointi - keskustelukysymykset
Keskustelukysymykset
- Millaiset asiat sinun mielestäsi vaikuttavat toisesta maasta Suomeen muuttaneen terveyteen ja hyvinvointiin?
- Miten itse määrittelisit terveyden ja sairauden?
- Katsokaa listaa asioista, jotka edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Mitkä listalla mainituista asioista ovat mielestäsi tärkeimpiä? Puuttuuko listasta jotakin?
Terveys ja sairaus - tehtäviä
Tehtäviä
- Käy läpi listaa asioista, jotka tekstin mukaan vahvistavat tai heikentävät maahanmuuttaneen terveyttä ja hyvinvointia uudessa kotimaassa. Arvioi, millaisessa tilanteessa itse olet. Jos elämässäsi on paljon terveyttä tai hyvinvointia hankaloittavia asioita, mieti, mihin niistä voisit itse vaikuttaa.