Aikuiskoulutus

Suomessa voi aikuisena opiskella aikuisten perusopetuksessa, aikuislukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä erilaisissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, kuten kansalaisopistoissa ja kansanopistoissa. Lisäksi työllisyyspalvelut järjestää koulutusta, jonka tavoitteena on täydentää asiakkaan osaamista ja helpottaa hänen työllistymistään.

Suurin osa tutkintoon tähtäävästä opiskelusta on maksutonta. Lisä- tai täydennyskoulutukset ja erilaiset kurssit ovat usein maksullisia. 

Opintoihin hakeudutaan joko yhteishaun, jatkuvan haun tai erillishakujen kautta. Joihinkin opintoihin on jatkuva haku, mutta suurimpaan osaan haetaan kerran tai kaksi vuodessa, keväisin ja syksyisin. Opetuskieli on yleensä suomi tai ruotsi. Työllisyyspalvelujen järjestämiin koulutuksiin on yleensä omat hakuajat ja hakumenettelyt.

Perusasteen ja toisen asteen aikuisopinnot parantavat mahdollisuuksia löytää työtä

Suomessa myös aikuinen voi suorittaa perusopetuksen opintoja sekä lukion ja ammatillisen perustutkinnon. Nämä opinnot antavat opiskelijalle jatko-opintokelpoisuuden ja parantavat hänen mahdollisuuksiaan löytää työtä.

Aikuisten perusopetus antaa mahdollisuuden oppia perustaitoja

Monet aikuislukiot, kansalaisopistot ja kansanopistot tarjoavat perusopetusta aikuisille. Aikuisten perusopetuksessa voi opiskella koko peruskoulun tai yksittäisiä kursseja.

Aikuisten perusopetus on tarkoitettu erityisesti niille Suomeen muuttaneille nuorille ja aikuisille, joilta on jäänyt peruskoulu kesken, jotka ovat käyneet vain vähän koulua tai joiden suorittamaa peruskoulua ei voi verrata suomalaiseen. Perusopetuksessa opiskelee esimerkiksi 17–25-vuotiaita maahanmuuttaneita, jotka eivät voi enää ikänsä puolesta osallistua lapsille ja nuorille järjestettävään opetukseen, mutta jotka tarvitsevat perusopetuksen päättötodistusta ja opiskeluvalmiuksia jatkaakseen opintoja toisella asteella.

Toinen tärkeä aikuisten perusopetuksessa opiskeleva ryhmä ovat maahanmuuttaneet aikuiset, jotka heikon peruskoulutuksensa takia tarvitsevat erityisesti luku- ja kirjoitustaidon, suomen tai ruotsin kielen ja englannin kielen sekä matemaattisten valmiuksien opetusta tai jotka tarvitsevat päättötodistusta päästäkseen jatko-opintoihin.

Opetushallitus on antanut aikuisten perusopetukseen omat opetussuunnitelman perusteet. Oppiaineet aikuisten perusopetuksessa ovat suurelta osin samat kuin lasten perusopetuksessa. Aikuisten perusopetus jakautuu alkuvaiheen ja päättövaiheen opetukseen. Alkuvaiheen opetukseen sisältyy lukutaitovaihe, jossa luku- ja kirjoitustaito on tärkeä. Alkuvaiheessa keskeiset oppiaineet ovat suomen tai ruotsin kieli, matematiikka ja englanti. 

Päättövaiheessa opiskellaan yli kymmentä eri oppiainetta. Päättövaiheen suorittaminen loppuun saakka merkitsee suomalaisen peruskoulututkinnon suorittamista. Opetuskieli on suomi tai ruotsi. Opetus on maksutonta opiskelijalle.

Lisätietoa aikuisten perusopetuksesta. Aikuisten perusopetus (opintopolku.fi) suomi, ruotsi, englanti

Aikuislukiosta saa valmiuksia jatko-opintoihin

Aikuisten lukiokoulutukseen voi hakeutua kuka tahansa, joka on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai sitä vastaavan oppimäärän. Se on tarkoitettu pääasiassa yli 18-vuotialle.

Aikuisten lukiokoulutus antaa jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Aikuislukion opinnot järjestetään päivä- tai iltaopetuksena ja niitä voi tehdä työn ohella. Opinnot voivat olla lähiopetusta tai verkko-opetusta.

Aikuislukiossa voi suorittaa koko lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon. Siellä voi myös opiskella yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän tai yksittäisiä opintojaksoja. Yksittäisten opintojaksojen opiskelu aikuislukiossa on maksullista. 

Aikuislukiossa noudatetaan aikuislukion opetussuunnitelman perusteita. Koko lukiokoulutuksen suorittaminen kestää 2–4 vuotta. Opetuskielenä on suomi tai ruotsi. Ohjeellinen kielitaitovaatimus lukiokoulutukseen on B1.1.

Lisätietoa aikuisten lukiokoulutuksesta: Aikuisten lukiokoulutus (opintopolku.fi) suomi, ruotsi, englanti

Ammatillinen aikuiskoulutus valmistaa ammattiin ja antaa lisäpätevyyttä

Ammatillisia tutkintoja ovat perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Ammatillisen perustutkinnon voi suorittaa nuori tai aikuinen. Ammatillinen perustutkinto on tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aiempaa osaamista kyseisestä ammatista. Tutkinto suoritetaan oppilaitoksessa tai oppisopimuskoulutuksena.

Lisätietoa ammatillisista perustutkinnoista ja oppisopimuskoulutuksesta sivulla: Toisen asteen koulutus

Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto on tarkoitettu henkilöille, joilla on jo valmiiksi työssä tai harrastuksissa hankittua ammatillista osaamista kyseiseltä alalta tai jotka haluavat kehittää osaamistaan. Ammattitutkintoa suorittaessa osoitetaan osaaminen oman alan ammattilaisena. Erikoisammattitutkinnossa näytetään kyky hoitaa alan vaativimpia tehtäviä.

Tutkinnon voi suorittaa näytöillä, eikä opiskelijan ole pakko osallistua koulutukseen. Oppilaitokset järjestävät myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Koulutukseen voi usein osallistua työn ohessa. 

TUVA-koulutuksessa voi parantaa opiskelutaitoja ja suorittaa toisen asteen opintoja

Tutkintokoulutukseen valmentava TUVA-koulutus on tarkoitettu sekä nuorille että aikuisille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa ja jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta. 

Lisätietoa TUVA-koulutuksesta sivulla: Toisen asteen koulutus

Korkeakoulut tarjoavat koulutusta asiantuntija- ja johtotehtäviin

Suomen korkeakoulut ovat ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Ammattikorkeakoulut tarjoavat käytännönläheistä, ammattiin suuntautuvaa korkeakoulutusta. Ammattikorkeakouluissa harjoitetaan soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä, joka tukee elinkeinoelämää ja julkista sektoria.  

Yliopistot harjoittavat akateemista tutkimusta, joka tuottaa uutta tietoa ja edistää tieteen, taiteen, talouden ja yhteiskunnan kehitystä. Yliopisto-opinnot ovat ammattikorkeakouluopintoja teoreettisempia ja ne perustuvat kunkin alan tieteelliseen tutkimukseen. Yliopisto-opinnot valmistavat opiskelijoita toimimaan erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä. 

Suurin osa korkeakouluista on julkisia ja niiden toimintaa ylläpidetään enimmäkseen verorahoilla. Suomen- ja ruotsinkieliset kandidaatin, maisterin ja tohtorin opinnot ovat maksuttomia opiskelijoille, jotka asuvat vakituisesti Suomessa. EU:n ulkopuolisista maista englanninkielisiin kandidaatin ja maisterin opinto-ohjelmiin opiskelemaan tulevat maksavat opinnoistaan yleensä lukuvuosimaksun.

Korkeakouluihin voi hakea, jos on suorittanut lukion oppimäärän tai kolmivuotisen ammatillisen koulutuksen. Myös vastaava ulkomailla suoritettu tutkinto kelpaa, jos se antaa kelpoisuuden opiskella korkeakoulussa siinä maassa, jossa tutkinto on suoritettu.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin voi hakea opiskelupaikkaa yhteishaussa Opintopolku.fi-sivustolla. Samalla kertaa voi hakea kuuteen eri koulutusohjelmaan. Suurimpaan osaan korkeakouluopinnoista voi hakea vain keväällä. Syksyn yhteishaussa on tarjolla vähemmän koulutuksia. Joihinkin koulutuksiin on erillishakuja, jotka ovat eri aikaan kuin yhteishaku. Niistä saa tietoa oppilaitosten omilta sivuilta.

Jokaisessa koulutuksessa on omat valintaperusteet, joita oppilaitokset noudattavat, kun ne valitsevat opiskelijoita. Osa opiskelijoista valitaan suoraan todistusten perusteella. Korkeakouluihin on mahdollista päästä sisään myös pääsykokeen kautta. Siihen kannattaa valmistautua hyvin etukäteen, koska moniin koulutuksiin valitaan vain pieni määrä hakijoista.

Pääsykoe voi olla kirjallinen tai käytännönläheinen. Joskus hakijan täytyy tehdä ennakkotehtäviä pääsykokeiden lisäksi. Jos korkeakouluopinnot haluaa opiskella suomeksi tai ruotsiksi, opiskelijalla täytyy olla riittävä näiden kielten kielitaito. Monia tutkintoja voi suorittaa myös englanniksi. Silloin opiskelijan täytyy osoittaa riittävä englannin kielen taito.

Lisätietoa koulutuksiin hakemisesta: Koulutukseen hakeminen (infofinland.fi)

Ammattikorkeakouluista saa ammattiin suuntautuvaa korkeakoulutusta

Suomessa on eri puolilla maata 22 ammattikorkeakoulua, jotka kouluttavat ihmisiä ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakoulut tarjoavat koulutusta samoilla aloilla kuin ammatilliset oppilaitokset. Ammattikorkeakoulut tekevät tiivistä yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa. Opinnot ammattikorkeakoulussa kestävät 3–4,5 vuotta.  Ammattikorkeakoulututkinto (AMK) on kandidaatin tason tutkinto. 

Ammattikorkeakouluopintoihin sisältyy työharjoittelua ja lopuksi opinnäytetyö. Opinnäytetyössä opiskelija perehtyy syvällisesti johonkin erikoistumisalueeseen ja näyttää, että osaa soveltaa osaamistaan.

Joillakin aloilla voi opiskella myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja (YAMK), jotka kestävät 1–1,5 vuotta. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on maisteritason tutkinto, joka on suunnattu työssä jo oleville. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon pääsyyn vaaditaan aiemman tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu vähintään kahden vuoden työkokemus alalta.

Ammattikorkeakouluissa on mahdollista suorittaa tutkintoja ja täydentäviä opintoja työn ohessa. Jotkut opinto-ohjelmat on suunniteltu niin, että ne sisältävät vain vähän lähiopetusta. Koulutus voi myös olla järjestetty vain iltaisin ja monet kurssit ovat etäkursseja.

Lisätietoa ammattikorkeakouluista: Ammattikorkeakoulut (infofinland.fi)

Yliopistot harjoittavat tieteellistä tutkimusta ja antavat siihen perustuvaa ylintä opetusta

Yliopistoja on Suomessa 13. Suurimmat tieteenalat ovat humanistinen, luonnontieteellinen ja tekniikan ala. Humanistisia aloja ovat esimerkiksi kielet ja historia ja luonnontieteellisiä aloja esimerkiksi matematiikka, fysiikka ja tietotekniikka.

Suurin osa Suomen yliopistoista on monitieteisiä oppilaitoksia eli niissä voi opiskella tutkintoja monelta eri alalta. Muutama suomalainen yliopisto on keskittynyt vain tietyn alan opetukseen. Niissä voi opiskella vain esimerkiksi taidealoja, tekniikkaa tai kauppatieteitä. 

Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon eli kandidaatin tutkinnon. Siihen kuluu yleensä noin kolme vuotta. Sen jälkeen opiskelija voi opiskella myös ylemmän korkeakoulututkinnon eli maisterin tutkinnon. Sen suorittaminen kestää noin 2 vuotta. 

Kun opiskelija saa opinto-oikeuden kandidaatin tutkinnon suorittamiseen, hän yleensä saa myös oikeuden jatkaa suoraan maisterintutkintoon samalla alalla. Suurin osa kandidaatin tutkinnon yliopistossa suorittaneista tekee myös maisterin tutkinnon. Sitä vaaditaan esimerkiksi julkisissa viroissa ja monissa asiantuntijatehtävissä.

Jos opiskelija on kiinnostunut tutkijan urasta ja tieteellisestä tutkimuksesta, hän voi maisteriopintojen jälkeen hakea jatko-opintoihin ja tehdä lisensiaatin tutkinnon tai tohtorin tutkinnon.

Lisätietoa yliopistoista Suomessa: Yliopistot (infofinland.fi)

Avoimessa ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa voi opiskella monia aloja

Kaikissa ammattikorkeakouluissa toimii myös avoin ammattikorkeakoulu ja yliopistoissa avoin yliopisto. Niissä kuka tahansa voi opiskella yliopiston tai ammattikorkeakoulun opintoja ilman pääsykokeita. Tarjolla on yksittäisiä kursseja sekä laajempia kokonaisuuksia. Opinnot ovat maksullisia. Joissain tapauksissa työnantaja voi maksaa työntekijän opintomaksuja. 

Joillain aloilla voi päästä erillisen haun kautta suorittamaan koko tutkinnon loppuun yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, jos on ensin suorittanut avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa tietyn määrän alan opintoja. 

Vapaan sivistystyön opinnot lisäävät osaamista ja hyvinvointia 

Suomessa on aikuisille tarjolla ammatillisten opintojen ja korkeakouluopintojen lisäksi suuri valikoima vapaan sivistystyön opintoja kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, opintokeskuksissa ja kesäyliopistoissa. Ne tarjoavat paljon erilaisia koulutuksia, joille kuka tahansa voi osallistua. 

Koulutukset ovat yleensä maksullisia ja niitä järjestetään päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Kurssivalikoimassa on esimerkiksi eri kieliä, liikuntaa ja tanssia, kädentaitoja, kuvataiteita, tietotekniikkaa ja digitaitoja, musiikkia, teatteria ja yhteiskunnallisia opintoja. Kansanopistoissa koulutukset ovat tavallisesti kokopäiväisiä ja kestävät yhden lukuvuoden.

Vapaa sivistystyö tarkoittaa opintoja, joissa opiskelijat eivät yleensä suorita tutkintoa. Suurin osa opinnoista on yleissivistäviä tai harrastuksia tai ammattiosaamista tukevia. Ne lisäävät ihmisen osaamista ja hyvinvointia. Samalla opinnot edistävät demokratiaa ja tasa-arvon toteutumista ja niistä on hyötyä koko yhteiskunnalle. Suurinta osaa vapaan sivistystyön opintojen sisältöä ei määritellä missään virallisesti, vaan oppilaitokset saavat itse vapaasti suunnitella, millaisia kursseja ne tarjoavat ja mitä kursseilla opiskellaan.

Jotkut vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat myös työelämän täydennyskoulutusta, avoimen yliopiston opetusta sekä yleisöluentoja. Monet vapaan sivistystyön oppilaitokset järjestävät suomen ja ruotsin kielen koulutusta ja aikuisten perusopetusta maahanmuuttaneille.

Lisätietoa opiskelusta harrastuksena: Opiskelu harrastuksena (infofinland.fi)

Työllisyyspalvelujen tarjoama koulutus parantaa työllistymismahdollisuuksia

Työllisyyspalvelut tarjoaa työvoimakoulutusta työikäisille, jotka ovat työttömiä tai vaarassa jäädä työttömiksi. Tavoitteena on lisätä osallistujan ammatillista osaamista ja valmiuksia sekä parantaa hänen työllistymismahdollisuuksiaan. Koulutus on maksutonta.

Työvoimakoulutukset ovat ammatillista osaamista, ammatillisia valmiuksia ja yrittäjävalmiuksia lisääviä koulutuksia. Työvoimakoulutusta voidaan järjestää yhdessä työnantajien ja yritysten kanssa. Työllisyyspalvelut voi myöntää tukea myös työnhakijan itsensä löytämään omaehtoiseen koulutukseen, mutta sen tulee olla työllistymistä tukevaa. Omaehtoisella koulutuksella voi suorittaa esimerkiksi ammatillisen tutkinnon tai tutkinnon osia. 

Lisätietoa ammatillisesta työvoimakoulutuksesta: Ammatillinen työvoimakoulutus (infofinland.fi)

Lisätietoa työvoimakoulutuksesta sivulla: Työttömyys ja eläkkeelle jääminen

Kotoutumiskoulutuksessa oppii kieltä ja saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta

Työllisyyspalvelujen kautta voi päästä myös kotoutumiskoulutukseen. Kotoutumiskoulutus on noin vuoden kestävä koulutus, ja se sisältää suomen tai ruotsin kielen opintoja sekä perehtymistä suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Lisätietoa kotoutumiskoulutuksesta sivulla: Kotoutuminen

Aikuisopintoihin voi saada rahallista tukea

Suomessa on erilaisia tapoja rahoittaa aikuisopiskelu. Opintoihin voi saada tietyin ehdoin erilaisia tukia, opintolainaa ja apurahoja. Monia opintoja voi tehdä kokopäivätyön ohessa. Silloin voi käydä normaalisti työssä ja opiskella iltaisin tai viikonloppuna. On tavallista, että etenkin korkeakouluopiskelija rahoittaa opintonsa käymällä opintojen aikana osa-aikatyössä. Moni opiskelija tekee mieluummin osa-aikatyötä opintojen ohessa kuin nostaa opintolainaa.

Suomessa asuvalle opiskelu on yleensä maksutonta

Kokonaisen tutkinnon suorittaminen ei yleensä maksa, jos opiskelija asuu vakituisesti Suomessa. Jos muuttaa ulkomailta Suomeen opintojen takia, joutuu yleensä kustantamaan opintonsa ja elämisensä itse. Mahdollisista apurahoista kannattaa kysyä siitä korkeakoulusta, johon on hakeutumassa. Vaikka tutkinto-opiskelu on Suomessa pääasiassa maksutonta, yksittäiset kurssit tai lisäkoulutus voivat maksaa ja jotkut oppilaitokset ovat kokonaan maksullisia. 

Lisätietoa opintojen rahoittamisesta: Opintojen rahoittaminen (infofinland.fi)

Lisätietoa Suomessa opiskelusta ulkomaalaisena: Ulkomaalainen opiskelija Suomessa (infofinland.fi)

Toisen asteen opintoihin ja korkeakouluopintoihin voi saada opintotukea 

Kela myöntää opintotukea sekä toisen asteen koulutukseen eli lukio-opiskeluun ja ammatillisiin opintoihin että korkeakouluopintoihin. Opintotukea voi saada myös aikuisten perusopetukseen. Opiskelun täytyy olla päätoimista, eli opiskelija ei voi olla samaan aikaan kokopäivätöissä tai rekisteröitynyt työnhakijaksi. Opintotuki koostuu opintorahasta ja opintolainasta. Opintotukea voi saada vain tietyn ajan. Sen kesto riippuu opintojen laajuudesta.

Opintorahan määrä riippuu oppilaitoksesta ja opiskelijan iästä sekä siitä, asuuko opiskelija itsenäisesti vai vanhempien luona. Myös siviilisääty ja lapset vaikuttavat etuuden määrään. 

Pankki voi myöntää opintojen ajaksi opintolainaa

Opiskelija hakee opintotukea Kelasta ja opintolainaa pankista. Kela myöntää opintolainalle valtiontakauksen. Silloin opiskelija ei tarvitse ketään sukulaista tai ystävää lainan takaajaksi. Laina täytyy maksaa takaisin, kun opinnot loppuvat.

Opiskelija voi saada asumiskuluihin asumistukea

Opiskelija voi saada myös asumistukea. Sen suuruuteen vaikuttavat monet asiat, esimerkiksi perheen koko, asunnon koko ja vuokra. Jos opintoraha, opintolaina ja asumistuki yhteensä eivät riitä opiskelijan välttämättömiin menoihin, Kelasta voi hakea perustoimeentulotukea. 

Lisätietoa opiskelijan tuista: Opiskelijan tuet (kela.fi)

Lisätietoa opintojen rahoittamisesta: Opintojen rahoittaminen (infofinland.fi)

Opiskella voi tietyin ehdoin myös työttömyysetuudella 

Työtön työllisyyspalvelujen asiakas voi opiskella tietyin ehdoin myös työttömyysetuudella. Silloin opiskelu tapahtuu työvoimakoulutuksessa, johon haetaan työllisyyspalvelujen kautta. Työvoimakoulutuksessa opiskelevilla on mahdollisuus saada työttömyysetuuden lisäksi kulukorvausta opiskelupäiviltä.

Työttömyysetuudella voi opiskella tietyin ehdoin myös työnhakijan itsensä löytämässä omaehtoisessa koulutuksessa. Silloin opiskelusta on sovittava työllisyyspalvelujen kanssa laadittavassa työllistymis- tai kotoutumissuunnitelmassa.