Juhlia ja perinteitä

Suomessa vietetään nykyisin monenlaisia juhlia ja noudatetaan monia perinteitä. Osa niistä on vanhoja ja osa uudempia. Monissa juhlapyhissä yhdistyvät kristilliset ja esikristilliset vaikutteet.

Suuri osa juhlanvietosta on tänä päivänä maallistunutta, eli juhlissa vietetään aikaa ystävien ja perheen seurassa ilman, että niihin liittyviä uskonnollisia perinteitä nostetaan etualalle. Osalle ihmisistä uskonnolliset ja hengelliset perinteet ovat tärkeitä ja merkityksellisiä. 

Suomessa jokainen viettää juhlapyhiä haluamallaan tavalla. Useat vapaapäivät työstä ja koulusta ovat evankelisluterilaisen kirkon kirkollisia juhlapäiviä. Vuodenkierron suuria juhlia ovat muun muassa joulu, uusivuosi, juhannus, pääsiäinen, vappu ja ramadan. Elämänkulkuun liittyviä juhlia ovat esimerkiksi häät, rippijuhlat, valmistujaisjuhlat ja syntymäpäivät.

Moni suomalainen juhla ja perinne pohjautuu alun perin uskontoon. Osalla perinteistä on kristillinen tausta ja osa pohjautuu Suomen alueen vanhoihin luonnonuskontoihin ja kansanuskoon. Tuolloin palveltiin monia eri jumalhahmoja tai henkiä. Ihmiset uskoivat esimerkiksi kuolleiden voimiin ja kysyivät neuvoja tietäjiltä tai shamaaneilta. Osa juhlista on peräisin muista kulttuureista tai uskonnoista. 

Joitain juhlia on vietetty Suomessa jo vuosisatoja, ja toiset taas ovat meillä uudempia, kuten ystävänpäivä tai ramadan. Perinteet ja tavat viettää erilaisia juhlapyhiä ovat myös muuttuneet ajan mittaan. Moniin juhlapyhiin liitetään nykyisin muista maista omaksuttuja tapoja ja perinteitä. 

Nykyään juhlat ovat monille Suomessa asuvalle lähinnä vapaa-aikaa, jota ihmiset viettävät perheen, suvun tai ystävien kanssa. On myös paljon niitä, joille erilaiset juhlat ovat uskonnollisista syistä tärkeitä.  Useimmat juhlapäivät ovat kansallisia vapaapäiviä töistä ja koulusta.

Suomessa on monia liputuspäiviä, jolloin Suomen lippu nostetaan koko päiväksi lipputankoon. Ne ovat merkkipäiviä, jotka on merkitty kalenteriin. Kalenterista ja uutisista näkee, mikä liputuspäivä on kyseessä. 

Kalenteri

Uusivuosi (1.1.)

Uudenvuodenpäivä on tammikuun ensimmäinen päivä. Se on pyhäpäivä ja useimmilla ihmisillä on silloin vapaata töistä. Edellisenä iltana (31.12.) on uudenvuodenaatto, jolloin uusi vuosi alkaa. Uutta vuotta juhlitaan usein ampumalla raketteja ja järjestämällä uuden vuoden juhlia ystäville ja perheelle. 

Loppiainen (6.1.)

Tammikuun 6. päivä on loppiainen. Joulun pyhäpäivät päättyvät loppiaiseen. Useimmille ihmisille loppiainen on vapaapäivä töistä ja koulusta. Loppiaisena kristityt muistelevat Raamatusta tuttuja itämaan tietäjiä, jotka saapuivat tervehtimään Jeesus-lasta.

Talviloma

Helmi–maaliskuussa suomalaisissa kouluissa on viikon kestävä talviloma tai hiihtoloma. Koululaisten talvilomat jakautuvat kolmelle eri viikolle Suomessa yleensä siten, että Etelä-Suomessa loma on viikolla 8, Keski-Suomessa viikolla 9 ja Pohjois-Suomessa viikolla 10. Tämä johtuu siitä, että etelässä kevät alkaa aiemmin kuin pohjoisessa ja koululaisille halutaan antaa mahdollisuus hiihtämiseen ja muihin talvisiin puuhiin.

Runebergin päivä (5.2.)

Helmikuun 5. päivänä suomalaiset viettävät Runebergin päivää. Johan Ludvig Runeberg on Suomen kansallisrunoilija, joka kirjoitti Suomen kansallislaulun eli Maamme-laulun sanat. Runeberg vaikutti merkittävästi suomalaiseen kirjallisuuteen ja kulttuuriin. 

Saamelaisten kansallispäivä (6.2.)

Saamelaisten kansallispäivänä juhlistetaan saamelaisuutta ja saamen kansaa. Saamelaiset pukevat saamenpuvut päälle, syövät perinneruokaa ja osallistuvat erilaisiin juhliin ja tapahtumiin. Monissa Pohjois-Suomen kunnissa nostetaan salkoon saamelaisten lippu.

Ystävänpäivä (14.2.)

Ystävänpäivä on kansainvälinen Valentinuksen päivä, eli rakastavaisten juhlapäivä. Suomessa ystävänpäivästä on kuitenkin muodostunut pääosin ystävien muistamisen päivä. Ihmiset lähettävät ystävilleen postikortteja ja viestejä tai antavat pieniä lahjoja.

Kiinalainen uusivuosi

Kiinalaista uuttavuotta vietetään joissakin Suomen suurimmissa kaupungeissa. Juhlan päivämäärä sijoittuu tammikuun viimeisen ja helmikuun viimeisen viikon väliin. Kiinalainen uusivuosi on kevään juhla. Sitä juhlitaan ilotulituksin, lohikäärmekulkueilla, lahjoin ja juhlaillallisin. Ystäville ja sukulaisille toivotetaan onnea tulevalle vuodelle. 

Laskiainen ja paasto

Helmikuussa vietetään myös laskiaista. Laskiainen tarkoittaa alun perin kristityille paastoon laskeutumista, ja se on seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Ruokana laskiaisena on hernekeittoa ja laskiaispullia. 

Nykyään luterilaiset eivät tavallisesti paastoa Suomessa. Sen sijaan laskiainen on iloinen ulkoilutapahtuma. Silloin lasketaan mäkeä pulkalla. Mäenlasku on vanha kansanperinne, jonka avulla toivottiin hyvää satoa tulevalle kasvukaudelle.  Suomessa laskiaista vietetään sekä laskiaissunnuntaina että laskiaistiistaina. 

Suomen ortodokseille laskiaissunnuntai on sovintosunnuntai, jolloin käydään jumalanpalveluksessa, pyydetään anteeksi tehtyjä syntejä ja aloitetaan seitsemän viikkoa kestävä pääsiäispaasto. Paaston tarkoituksena on kääntää ajatukset sen pohtimiseen, miten ihminen voi elää hyvää, ortodoksisen uskon mukaista elämää.

Kansainvälinen naistenpäivä (8.3.)

Maaliskuun 8. päivänä vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Monet järjestöt järjestävät keskustelutilaisuuksia ja muita tapahtumia, joissa käsitellään naisen asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmalla. Suomessa naistenpäivä on tavallinen työpäivä.

Minna Canthin päivä (19.3.)

Maaliskuussa on myös Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä. Minna Canth oli suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän edisti naisten asemaa Suomessa ja teki työtä esimerkiksi sen hyväksi, että tytöt voisivat käydä koulua.

Nowruz

Persialainen ja myös kurdien viettämä nowruz on uuden vuoden ja kevään juhla, jonka ajankohta kytkeytyy kevätpäivätasaukseen ja jota jotkut viettävät myös Suomessa vuosittain 19.–21. maaliskuuta. 

Ramadan ja Eid

Monet Suomen islaminuskoiset viettävät ramadania eli islamin pyhää kuukautta, jonka ajankohta määräytyy kuunkierron mukaan ja vaihtelee siksi vuosittain. Ramadanin aikana auringonnousun ja auringonlaskun välillä ei syödä eikä juoda mitään. Auringon laskettua nautitaan iftar-ateria eli illallinen perheen tai ystävien kesken. 

Ramadan-paasto päättyy Id al-fitr-juhlaan (Eid), joka on muslimien vuoden tärkein juhla. Juhlinta kestää kolme päivää ja sen aikana vieraillaan moskeijassa rukouksessa sekä sukulaisten ja ystävien luona. Ystävien ja sukulaisten kanssa syödään juhla-aterioita ja annetaan lahjoja. Viime vuosina Eidiin liittyviä tapahtumia ovat alkaneet järjestää uskonnollisten yhteisöjen lisäksi myös esimerkiksi pääkaupunkiseudun isoimmat kauppakeskukset. Monet tapahtumat ovat kaikille avoimia.

Pääsiäinen

Maaliskuussa tai huhtikuussa vietetään pääsiäistä, jonka aika vaihtelee kalenterissa vuosittain. Pääsiäinen on kristillisen kirkkovuoden pääjuhla. Pääsiäistä juhlitaan Jeesuksen kuoleman sekä ylösnousemuksen muistojuhlana. Pääsiäisenä syödään usein lammasta ja muita perinteisiä pääsiäisruokia. Ruuan kanssa tarjotaan keitettyjä kananmunia. 

Moni juhlistaa pääsiäisenä myös sitä, että valo lisääntyy ja kevät lähestyy. Pääsiäisenä pitkäperjantai ja pääsiäismaanantai ovat pyhäpäiviä. 

Viikkoa ennen pääsiäistä on palmusunnuntai. Silloin pienet lapset pukeutuvat pääsiäisnoidiksi ja kiertävät naapurustossa ovelta ovelle virpomassa. Heillä on mukanaan pajunoksia, jotka on koristeltu värikkäillä höyhenillä ja koristeilla. Lapset lausuvat runon, jossa he toivottavat onnea tulevaksi vuodeksi. Kun lapset virpovat, he lahjoittavat koristellun oksan naapurille ja saavat palkaksi suklaamunan tai karkkia. Moni ostaa palmusunnuntaiksi kotiin suklaamunia virpojia varten. Joillain alueilla virpojat kiertävät jo pääsiäislauantaina.

Romanien kansallispäivä (8.4.)

Romanien kansallispäivää vietetään kansainvälisesti huhtikuun 8. päivä. Juhlapäivänä järjestetään erilaisia romanikulttuuria esitteleviä tapahtumia, juhlakonsertteja ja näyttelyitä.

Vappu (30.4. ja 1.5.)

Huhtikuun viimeinen päivä on vappuaatto ja toukokuun ensimmäinen päivä on vapunpäivä. Vappu on työväen, ylioppilaiden ja kevään tulon juhla, jota osa ihmisistä juhlii riehakkaasti. Vappupäivä 1.5. on vapaapäivä koulussa ja työpaikoilla.

Vappuna jotkut ihmiset kokoontuvat työväen vappumarsseille ja osoittavat mieltään työväen oikeuksien puolesta. Monet käyvät piknikillä kaupunkien puistoissa. Vappuun kuuluvat myös vapputorit eli markkinat, joista voi ostaa ilmapalloja ja vappunaamareita. 

Ylioppilailla on ylioppilaslakki päässään ja he järjestävät erilaisia opiskelijajuhlia. Useissa yliopistokaupungeissa opiskelijat pukevat vappuna ylioppilaslakin kaupungissa tunnetulle patsaalle. Patsaan lakitus on osa vapun juhlallisuuksia. 

Helatorstai ja helluntai

Helatorstai eli taivaaseenastumisenpäivä on toukokuussa, 40 päivää pääsiäispäivän jälkeen. Ihmisillä on vapaata työstä ja koulusta. Useimmille Suomessa se on tavallinen vapaapäivä. Kristillisen perinteen mukaan Jeesus otettiin silloin taivaaseen. 

Kymmenen päivää helatorstain jälkeen on helluntai. Sekin on kristillinen juhlapyhä. Silloin juhlitaan kristillisen kirkon perustamista.

Äitienpäivä

Toukokuun toinen sunnuntai on äitienpäivä. Silloin ihmiset juhlivat äitejä ja isoäitejä lahjoilla, kukilla ja äitienpäivälounaalla. Päiväkodissa ja koulussa askarrellaan usein äitienpäiväkortteja tai pieniä lahjoja äidille. Joissakin perheissä on tapana hemmotella äitiä tuomalla hänelle aamiainen vuoteeseen. 

Koululaisten kesäloma

Kesäkuun alussa lukuvuosi päättyy ja kouluissa on kevätjuhla lapsille ja lasten vanhemmille. Juhlan jälkeen tai sen aikana lapset saavat todistukset lukuvuoden opinnoista. Lasten kesäloma kestää kymmenen viikkoa eli noin elokuun puoleenväliin asti. Kesälomalla perheet lomailevat matkoilla, kesämökillä, kotona tai sukulaisten luona. Lapset saattavat olla erilaisilla kesäleireillä, koska vanhempien kesäloma työstä on yleensä lyhyempi kuin lasten loma koulusta. 

Juhannus

Kesäkuun loppupuolella Suomessa juhlitaan juhannusta. Monet ihmiset viettävät sitä mielellään kesämökillä lähellä luontoa, ystävien tai perheen kanssa. Kaupungeissa on usein silloin hiljaista. Juhannusaatto on aina perjantaina ja se on useimmilla vapaapäivä töistä. Juhannuspäivä on lauantaina.

Kristillisessä kalenterissa juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivän juhla. Juhannus on kuitenkin paljon kristinuskoa vanhempi juhla. Se on kesän ja valon juhla, jota ihmiset viettivät vuoden pisimpänä päivänä. 

Juhannuksena monet ihmiset käyvät saunassa, uivat meressä tai järvessä, valmistavat ruokaa ulkona ja nauttivat valoisasta yöstä. Rannalle tai kalliolle voidaan sytyttää kokko, iso tuli. Kokkojen polttaminen on vanha perinne, jossa tulella torjuttiin pahaa. Kokkoa ei saa sytyttää, jos alueella on voimassa maastopalovaroitus. 

Kesäloma työstä

Monet viettävät kesälomaa työstä heinäkuussa. Kesäloma kestää kokopäivätyötä tekevällä tavallisesti noin 4 viikkoa. Silloin ihmiset menevät usein mökille, matkustavat kotimaassa tai ulkomailla ja vierailevat erilaisissa kesätapahtumissa.

Syysloma

Lokakuun puolessa välissä on koululaisten syysloma, joka kestää muutamasta päivästä viikkoon. Loman pituus riippuu kunnasta.

Halloween

Lokakuun lopussa on Halloween, joka on Suomessa uusi juhla. Jotkut lapset kiertävät silloin ovelta ovelle naamiaispuvuissa ja pyytävät karkkia. Myös kouluissa ja päiväkodeissa voi olla Halloween-juhlia lapsille. 

Pyhäinpäivä

Loka- ja marraskuun vaihteessa on pyhäinpäivä. Pyhäinpäivä on kristillinen juhla, jolloin ihmiset muistelevat kuolleita sukulaisia tai ystäviä. Monet ihmiset vievät silloin kynttilöitä sukulaistensa haudoille.

Ruotsalaisuuden päivä (6.11.)

Suomenruotsalaisten oma päivä on ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen, jota vietetään joka vuosi 6. marraskuuta. Suomenruotsalaisille päivä symboloi oikeutta puhua Suomessa ruotsia. Päivä tekee näkyväksi ruotsin kieltä ja ruotsinkielistä kulttuuriperintöä Suomessa.

Isänpäivä

Marraskuun toinen sunnuntai on isänpäivä. Silloin ihmiset juhlivat isiä ja isoisiä lahjoilla, kukilla ja kakulla. Päiväkodissa ja koulussa askarrellaan usein isänpäiväkortteja tai -lahjoja.

Suomen itsenäisyyspäivä (6.12.)

Suomen itsenäisyyspäivä on 6. joulukuuta. Se on myös Suomen kansallispäivä, jossa juhlistetaan sitä, että eduskunta julisti Suomen itsenäiseksi valtioksi 6.12.1917. Kansallispäivänä järjestetään sotilasparaateja ja soihtukulkueita sekä muistetaan Suomen sodissa kaatuneita. Juhlinta on pääasiassa vakavamielistä. 

Itsenäisyyspäivänä presidentinlinnassa on suuret juhlat. Sinne kutsutaan joka vuosi muun muassa Suomen hallitus, eduskunta ja oikeuslaitokset sekä kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien edustajia, suurlähettiläitä, sotien veteraaneja ja lisäksi urheilun, taiteen, järjestö- ja yritysmaailman sekä tieteen edustajia. Monille on tärkeää seurata linnan juhlia, joista tehty TV-lähetys onkin tavallisesti vuoden katsotuin TV-ohjelma. 

Lucian päivä (13.12.)

Lucian päivää vietetään pääosin ruotsinkielisissä kouluissa ja paikkakunnilla Pyhän Lucian muistoksi. Pyhä Lucia oli alun perin katolinen pyhimys, joka koki marttyyrikuoleman. Nykyään Lucian päivä on valon juhla pimeän talven keskellä. Silloin joissain kouluissa ja kaupungeissa valitaan joka vuosi uusi Lucia-neito. Lucia-kulkueessa nuoret naiset laulavat kuorossa. He ovat pukeutuneet valkoisiin vaatteisiin ja kynttiläkruunuun ja pitävät kädessään palavaa kynttilää. 

Pikkujoulut

Marras-joulukuun aikana kouluissa ja päiväkodeissa, työpaikoilla, opiskelijoiden keskuudessa ja yhdistyksissä pidetään pikkujoulujuhlia. Juhla on rento ja epämuodollinen. Pikkujouluissa tarjotaan jouluruokia, erityisesti riisipuuroa ja glögiä, sekä joulunajan leivonnaisia piparkakkuja ja joulutorttuja. Glögi on lämmintä, maustettua mehujuomaa, jossa on joskus alkoholia.

Aikuisten pikkujouluissa pukeudutaan usein juhlavaatteisiin ja syödään hyvin. Lasten juhlissa kouluissa ja harrastuksissa syödään herkkuja ja jaetaan pikkujoululahjoja. Jokainen tuo juhliin pienen paketin, joista jaetaan kullekin lapselle yksi. 

Koulun joulujuhla ja joululoma

Muutama päivä ennen joulua alkaa koulujen joululoma, joka kestää noin kaksi viikkoa. Kouluissa pidetään joulujuhla, jossa lapset esiintyvät. Juhlan jälkeen lapset saavat todistukset. Osa kouluista järjestää lapsille joulukirkon. Joulujuhlaan loppuu koulun syyslukukausi. Loman jälkeen alkaa koulun kevätlukukausi.

Joulu

Joulu on Suomessa monelle vuoden suurin juhla. Kristillisestä näkökulmasta joulu on Jeesuksen syntymän muistojuhla, mutta juuriltaan se on esikristillinen keskitalven juhla. Useimmille ihmisille joulu on nykyään loma-aikaa, jota vietetään yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Monilla on kotona koristeltu joulukuusi ja lapsiperheissä joulupukki tuo kaikille joululahjoja. Joulujuhlat ja joululoma ovat myös vuoden päättymiseen juhlaa.

Monissa perheissä syödään perinteisiä jouluruokia. Perheissä on myös omia joulunvietto- ja ruokaperinteitä, eivätkä kaikki suomalaiset vietä joulua. 

Lisää tietoa jouluruuista sivulla: Ruokakulttuuri ja syöminen

Monet vievät jouluaattona kynttilän kuolleiden sukulaistensa haudoille. Jouluna eri kirkoissa on usein paljon väkeä. Moni haluaa käydä joulukirkossa juhlavan tunnelman ja perinteen vuoksi. Ennen joulua luterilaisissa kirkoissa järjestetään myös joululaulutilaisuuksia, joissa saa laulaa yhteislauluna suosituimpia joululauluja.

Kristillisen kirkon näkökulmasta joulun tärkein juhlapäivä on joulupäivä eli 25.12. Suomalaisille tärkein joulunviettopäivä on kuitenkin jouluaatto eli 24. joulukuuta eikä joulupäivä, kuten useassa muussa maassa. Jouluaaton jälkeen on kaksi pyhäpäivää, jotka ovat monille vapaapäiviä töistä. Niitä vietetään samaan tapaan kuin jouluaattoa. Suomen ortodokseille joulua edeltää 40 päivän joulupaasto, joka päättyy juhla-ateriaan joulupäivänä.

Lisätietoa liputus- ja juhlapäivistä: Yliopiston almanakkatoimisto (helsinki.fi) suomi, ruotsi, englanti

Elämänkulkuun liittyviä juhlia

Ristiäisissä ja nimiäisissä lapsi saa nimen

Noin 51 % lapsista Suomessa kastettiin evankelisluterilaisessa kirkossa vuonna 2023. Kastejuhla on nimeltään ristiäiset. Juhlassa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi ja lapsen nimi julkistetaan ensimmäistä kertaa. Myös muilla kirkoilla ja uskonnollisilla yhdyskunnilla on Suomessa lapsen syntymään liittyviä juhlia.

Nimiäiset ovat uskonnoton juhla. Ne muistuttavat ristiäisiä ja myös niissä suku ja perhe juhlivat yhdessä uutta perheenjäsentä. Ristiäiset tai nimiäiset järjestetään kotona tai kirkossa tai muissa juhlatiloissa. Vanhemmat kutsuvat mukaan lähisukulaiset sekä ystäviä.

Ristiäisissä ja nimiäisissä lapsi voi saada kaksi tai useampia kummeja, jotka valitaan ystävien tai perheen joukosta. Alun perin kummi oli lapsen hengellinen vanhempi, joka huolehti lapsen kristillisestä kasvatuksesta. Nykyään kummi on lapselle läheinen, turvallinen aikuinen. Kummin tehtävänä on olla lapsen ja vanhempien tukena elämän eri tilanteissa. 

Rippikoulussa opiskellaan kristinuskon keskeiset sisällöt

Suomessa suuri osa nuorista käy evankelisluterilaisen kirkon rippikoulun sinä vuonna, jona he täyttävät 15 vuotta. Rippikoulu sisältää opintoja kristinuskon keskeisistä sisällöistä, elämänkysymysten pohdintaa ja yhdessäoloa. Rippikoulu kestää noin puoli vuotta ja siihen sisältyy esimerkiksi tapaamisia, teemapäiviä ja osallistumista seurakunnan toimintaan. Huippukohta on monelle noin viikon kestävä kesäleiri. Nuoret lähtevät sinne mielellään, koska he saavat viettää siellä aikaa ystäviensä kanssa. 

Rippikoulun päätteeksi järjestetään konfirmaatio. Se on kirkollinen seremonia, jossa kirkko vahvistaa nuoren jäsenyyden luterilaisessa seurakunnassa. Konfirmaation jälkeen vanhemmat järjestävät kotona juhlat, jossa nuoret saavat lahjoja. Myös monet muut kirkot ja uskonnolliset yhdyskunnat järjestävät vastaavan tyyppisiä kursseja tai leirejä nuorille. Rippikoulun voi käydä myös aikuisena esimerkiksi asepalveluksen yhteydessä tai seurakunnan järjestämässä aikuisrippikoulussa. 

Nuorilla on mahdollisuus osallistua myös Prometheus-leirille. Se on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton leiri, jonka tavoite on rohkaista nuoria pohtimaan ja kehittämään omaa elämänkatsomustaan. Leirin jälkeen vanhemmat järjestävät kotona rippijuhlaa muistuttavat juhlat, jossa nuori saa lahjoja.

Ylioppilasjuhlassa ja ammattikoulun päättäjäisissä juhlitaan vastavalmistuneita 

Lukion käyneet nuoret suorittavat ylioppilastutkinnon. Kun nuoret pääsevät ylioppilaaksi, he juhlivat sekä koulussa että kotona. Juhlat ovat ylioppilasjuhlat. Koulussa ylioppilas saa ensin todistuksen ja ylioppilaslakin. Kotona odottaa usein kahvitarjoilu ja lahjoja. Vieraina voi olla sukulaisia, ystäviä ja esimerkiksi vanhempien työkavereita ja muita tuttuja.

Myös ammattikouluista valmistuneet viettävät juhlia. Heidän juhlansa ovat päättäjäiset. Päättäjäisissä ammattikouluopiskelija saa opiskelemansa alan tutkintotodistuksen. 

Avioliittoon vihkimisen jälkeen järjestetään hääjuhla

Suomessa avioliittoon vihkii joko jonkin kirkon tai muun uskonnollisen yhdyskunnan edustaja, kuten pappi. Toinen vaihtoehto on siviilivihkiminen Digi- ja väestötietoviraston tiloissa. Häissä on aluksi vihkitilaisuus, johon tulee tavallisesti suku ja ystäviä. Sen jälkeen monet järjestävät hääjuhlan, jossa syödään, tanssitaan ja juhlitaan hääparia erilaisin ohjelmanumeroin. Ohjelmassa on usein puheita, leikkejä ja esityksiä. Hääparille tuodaan juhliin lahjoja.

Häät ovat yksityistilaisuus ja niihin voi mennä vain, jos on saanut kutsun. Koska häissä tarjotaan ruokaa ja juomaa ravintolassa tai muussa juhlatilassa, häiden järjestäminen voi olla kallista. Siksi häihin ei yleensä kutsuta kaikkia tuttavia. Monet parit lähtevät hääjuhlan jälkeen häämatkalle.

Sekä lasten että aikuisten syntymäpäiviä juhlitaan

Suomessa juhlitaan varsinkin lasten syntymäpäiviä. Lapset kutsuvat juhliin kavereitaan tai paikalla voi olla perhe, suku ja kummit. Juhlissa leikitään, syödään kakkua ja annetaan lahjoja.

Aikuiset järjestävät syntymäpäiväjuhlia varsinkin silloin kun he täyttävät 50, 60 tai 70 vuotta. Osassa työpaikkoja työntekijän 50- tai 60-vuotissyntymäpäivää juhlistetaan kahveilla, lahjalla ja jopa palkallisella vapaapäivällä. Monet aikuiset juhlivat syntymäpäiviään ystävien ja sukulaisten kanssa joka vuosi.

Hautajaisissa jätetään hyvästit edesmenneelle 

Kun ihminen kuolee, sukulaiset järjestävät hautajaiset kirkossa, kappelissa tai muussa juhlatilassa. Hautajaisissa on yleensä paikalla perhe, sukulaisia, kuolleen ystäviä ja myös työkavereita. Kristillisissä hautajaisissa on ensin hautaan siunaaminen ja sen jälkeen muistotilaisuus. Muistotilaisuudessa syödään, juodaan kahvit ja muistellaan kuollutta eli vainajaa.

Hautaan siunaamisen jälkeen vainajan arkku lasketaan hautaan. Jos vainaja tuhkataan, se tapahtuu krematoriossa myöhemmin. Tuhkat voida sirottaa niille varattuun paikkaan tai uurnan haudata hautausmaalle. Suomessa hautajaiset voi järjestää sen uskonnon mukaan, mihin vainaja kuului. Hautajaiset voivat olla myös uskonnottomat.