Suomen sijainti ja erilaiset alueet - yhteiskuntaorientaatio.fi
Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa
Suomi sijaitsee Pohjois-Euroopassa ja kuuluu Pohjoismaihin. Muita Pohjoismaita ovat Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.
Suomen naapurimaat ovat Venäjä, Norja, Ruotsi ja Viro. Suomella on pitkä yhteinen maaraja Venäjän kanssa idässä. Pohjoisessa Suomen rajanaapuri on Norja. Lännessä Suomella on yhteinen maa- ja meriraja Ruotsin kanssa. Etelässä Suomenlahden toisella puolella on Viro. Viron kanssa Suomella ei ole maarajaa.
Luonnonolosuhteiden vaihtelut ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla
Suomi on pinta-alaltaan Euroopan kahdeksanneksi suurin valtio. Tästä pinta-alasta noin 44 % on metsää, 27 % suomaata, 10 % sisämaan vesistöjä, 8 % peltoa ja noin 4 % rakennettua maata. Suomessa on siis paljon metsää, soita ja järviä.
Suomen eri alueet eroavat toisistaan, mikä johtuu erilaisista luonnonolosuhteista. Luonnonolosuhteet ovat vaikuttaneet asukastiheyteen ja ihmisen toimintaan, kuten maatalouteen, teollisuuteen ja rakentamiseen.
Alla on kuvattu lyhyesti Suomen eri alueita. Tämä jako ei perustu hallinnollisiin alueisiin, vaan maiseman ja luonnonolosuhteiden vaihteluun.
Etelä-Suomi on Suomen tiheimmin asuttua aluetta
Etelä-Suomessa ilmasto on leudompi kuin Suomen pohjoisemmissa osissa. Etelä-Suomi on tasaista aluetta. Se on ilmastonsa ja maaperänsä puolesta Suomen parasta viljelyaluetta. Lehtipuita kasvaa useampia lajeja kuin pohjoisemmassa Suomessa.
Etelä-Suomi on Suomen tiheimmin asuttua aluetta. Siellä sijaitsevat Suomen suurimmat kaupungit, kuten Suomen pääkaupunki Helsinki. Helsinkiä ympäröi pääkaupunkiseutu, johon kuuluvat Helsingin lisäksi Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Muita Etelä-Suomen kaupunkeja ovat muun muassa Turku, Pori, Kotka ja Hämeenlinna. Osa Etelä-Suomen rannikosta on kaksikielistä aluetta, eli osa väestöstä puhuu äidinkielenään suomea, osa ruotsia. Helsinki on Suomen suurin ruotsinkielisten keskittymä.
Etelä-Suomessa on monipuolinen elinkeinorakenne, johon kuuluu maataloutta, teollisuutta ja palveluja. Siellä sijaitsee myös useita satamia, joista on hyvät liikenneyhteydet meriteitse muualle maailmaan.
Järvi-Suomessa on paljon järviä mutta myös tärkeitä kaupunkeja
Suomen keski- ja itäosissa talvet ovat usein lumisempia ja kylmempiä kuin lähempänä rannikkoa sijaitsevilla alueilla. Alueella on paljon erikokoisia järviä, joista monissa on saaria. Järviä ympäröivät enimmäkseen havumetsät.
Järvi-Suomen alueella on useita melko suuria kaupunkeja, kuten Tampere, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Lappeenranta. Kesäisin järvet houkuttelevat alueelle lomailijoita ja Järvi-Suomessa on paljon kesämökkejä. Muun muassa matkailu ja metalli- ja metsäteollisuus ovat alueella tärkeitä elinkeinoja.
Pohjanmaalla on maataloutta ja monipuolista teollisuutta
Suomen länsirannikolla sijaitsevan Pohjanmaan ilmasto on meren läheisyyden takia sisämaata leudompi. Pohjanmaa on hyvin tasaista aluetta. Pohjanmaan runsaita peltoalueita halkovat useat joet. Keväisin joet tulvivat pelloille. Suomaata on paljon etenkin alueen pohjoisosissa.
Suurimmat kaupungit ovat Oulu, Vaasa ja Seinäjoki. Maatalous ja monimuotoinen teollisuus ovat tärkeitä elinkeinoja. Oulun seutu on erityisesti tunnettu teknologiateollisuuden keskittymänä. Joissakin kunnissa Pohjanmaalla enemmistökieli on ruotsi.
Vaara-Suomi on harvaan asuttua aluetta
Suomen itäosissa Järvi-Suomen pohjoispuolella sijaitsevalla alueella talvet ovat kylmiä ja hyvin lumisia. Maasto on mäkisempää ja järviä on vähemmän. Korkeita metsän peittämiä mäkiä kutsutaan vaaroiksi. Metsä on havumetsää.
Vaara-Suomen alueella asutus on harvaa. Suurimpia kaupunkeja ovat Joensuu ja Kajaani. Metsäiset maisemat houkuttelevat matkailijoita ja matkailu on alueella merkittävä elinkeino. Myös metsäteollisuus ja muu bioteollisuus, kaivosteollisuus sekä teknologiateollisuus ovat tärkeitä elinkeinoja.
Lappi on suosittu matkailukohde
Suomen pohjoisin osa on Lappi. Pohjoisimmissa osissa Lappia ilmasto on niin kylmä, että puut eivät kasva, ja lumi peittää maan keskimäärin seitsemän kuukautta vuodesta. Muualla Lapissa maisema on havumetsää ja soita on paljon. Lapissa on myös korkeita, puuttomia tuntureita.
Lappi on pinta-alaltaan suuri, mutta siellä asuu vähän ihmisiä. Suurin kaupunki on Rovaniemi. Matkailu on tärkeä elinkeino, ja etenkin talvella turisteja saapuu ympäri maailmaa vierailulle Joulupukin maahan. Lapissa sijaitsee myös saamelaisten kotiseutualue.
Lisätietoa saamelaisista ja saamelaisten itsehallinnosta sivulla Suomen väestö.
Saaristo-Suomi on meren ympäröimä
Saaristo-Suomi sijaitsee Lounais-Suomen rannikolla. Rannikko on hyvin rikkonainen ja täynnä pieniä saaria. Koska alue sijaitsee etelässä ja on meren ympäröimä, talvet ovat melko leutoja ja vähälumisia.
Yksi suurista saaristoalueista on Ahvenanmaa. Ahvenanmaalla on itsehallinto, mutta se on osa Suomea. Ahvenanmaan pääkaupunki on Maarianhamina. Saaristo-Suomen keskeisiä elinkeinoja ovat merenkulku ja matkailu. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi, ja muutenkin Saaristo-Suomi on osin ruotsinkielistä aluetta.
Suomi kaupungistuu, mutta kaupungit ovat verrattain pieniä
Vuonna 2020 Suomen asukkaista 73 % asui kaupungeissa. Moniin muihin Euroopan maihin verrattuina Suomi kaupungistui myöhään. Nopea kaupungistuminen alkoi Suomessa vasta toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvulla. Tällä hetkellä Suomessa on yhdeksän kaupunkia, joiden asukasluku on enemmän kuin 100 000 asukasta.
Monet Suomen kaupungit ovat pinta-alaltaan laajoja ja tiivis keskusta-alue on varsin pieni. Keskustan ulkopuolella rakennukset ovat matalia, ja metsää ja peltoja on myös kaupunkien alueilla. Suomen suurimmatkin kaupungit ovat pieniä, jos niitä vertaa maailman suurkaupunkeihin.
Kaupungistuminen jatkuu Suomessa edelleen. Ihmisten keskittyminen kaupunkeihin tekee palvelujen tuottamisesta tehokkaampaa. Samalla kuitenkin palvelujen saatavuus on heikentynyt pienissä kunnissa ja keskustojen ulkopuolella.