Yksilön oikeudet ja velvollisuudet

Suomen perustuslaki määrittelee perusoikeudet, jotka kuuluvat kaikille Suomessa asuville ihmisille. Lisäksi yksilöillä on myös velvollisuuksia, joista tärkein on, että jokaisen Suomessa asuvan on noudatettava Suomen lakia. 

Kaikille kuuluvien oikeuksien ja velvollisuuksien lisäksi on muutamia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka koskevat vain Suomen kansalaisia. Näihin kuuluu esimerkiksi maanpuolustusvelvollisuus.

Yhteiskunta muodostuu yksilöistä. Kaikki ihmiset ovat erilaisia, mutta tasa-arvoisessa ja vapaassa yhteiskunnassa kaikilla ihmisillä on samat oikeudet. Yhteiskunnassa on myös velvollisuuksia, joita jokaisen täytyy noudattaa. Kun ihmisten oikeudet ja velvollisuudet ovat tasapainossa, yhteiskunta toimii ja sen asukkaat voivat hyvin.

Suomen perustuslaki määrittelee ihmisten perusoikeudet

Perusoikeudet kuuluvat kaikille, jotka asuvat ja elävät Suomessa, ei vain Suomen kansalaisille.

Perustuslaki takaa kaikille seuraavat perusoikeudet:

• Suomessa laki on sama kaikille ja kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.
• Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Ketään ei saa tuomita kuolemaan eikä kiduttaa tai kohdella ihmisarvoa loukkaavasti.
• Ketään ei saa tuomita rangaistukseen sellaisen teon perusteella, joka ei ollut tekohetkellä rangaistava.
• Jokainen saa itse valita oman asuinpaikkansa ja liikkua Suomessa vapaasti. 
• Jokaisella on oikeus yksityiselämän suojaan. Kenenkään kotiin ei saa mennä ilman lupaa. Muiden ihmisten kirjeitä ei saa lukea eikä kenenkään puheluita saa kuunnella ilman lupaa. 
• Suomessa on uskonnonvapaus. Jokaisella on oikeus uskoa niin kuin haluaa ja harjoittaa uskontoaan. Kenenkään ei ole pakko kuulua mihinkään uskonnolliseen yhteisöön tai osallistua uskonnon harjoittamiseen.
• Suomessa on sananvapaus. Jokainen saa sanoa oman mielipiteensä vapaasti.
• Jokaisella on oikeus saada tietoa julkisista asiakirjoista. Viranomaisten hallussa olevat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, ellei niiden julkisuuden rajoittaminen ole välttämätöntä.
• Jokaisella on oikeus järjestää kokouksia ja mielenosoituksia sekä osallistua niihin. Kokousten ja mielenosoitusten järjestämiseen ei tarvitse lupaa. Jokaisella on myös oikeus perustaa ja kuulua yhdistyksiin.
• Jokaisella, jolla on lain mukaan äänioikeus, on oikeus äänestää vaaleissa. Julkisen vallan täytyy edistää ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa heitä itseään koskevaan päätöksentekoon.
• Jokaisen omaisuus on turvattu, eli valtio suojelee ihmisten oikeutta omistaa omaisuutta. 
• Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Jokaisella on myös oikeus saada koulutusta perusopetuksen jälkeen, omien kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu. 
• Suomen kansalliset eli viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Virallisissa asioissa jokaisella on oikeus käyttää ruotsia tai suomea koko maan alueella. Saamen kielillä on myös virallinen asema saamelaisalueilla Suomen pohjoisosissa.
• Jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä tai elinkeinolla.
• Jokaisella, joka ei pysty itse hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Jokaisella on oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
• Jokaisella on oikeus elää terveellisessä ympäristössä ja vaikuttaa päätöksiin, jotka koskevat hänen elinympäristöään.
• Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä.
• Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

Jokaisen Suomessa asuvan tärkein velvollisuus on noudattaa Suomen lakia

Kaikilla Suomessa asuvilla on lain mukaan myös velvollisuuksia.

• Jokaisen Suomessa asuvan tärkein velvollisuus on noudattaa Suomen lakia.
• Jokaisen täytyy maksaa valtiolle veroa tuloista, omaisuudesta ja perinnöstä. Ihmiset maksavat veroa myös palveluista, tuotteista ja monista etuuksista.
• Jokaisella 7–18-vuotiaalla lapsella on oppivelvollisuus.
• Vanhemmilla on velvollisuus huolehtia alaikäisistä lapsistaan.
• Jokaisella on velvollisuus auttaa, jos joku tarvitsee apua esimerkiksi onnettomuudessa.
• Jokaisella on velvollisuus todistaa oikeudessa, jos oikeus kutsuu hänet todistajaksi.
• Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.

Monet perusoikeudet koskevat kaikkia iästä riippumatta. Jotkut oikeudet ja velvollisuudet, esimerkiksi oikeus äänestää vaaleissa, kuuluvat vain täysi-ikäisille eli yli 18-vuotiaille. Toiset oikeudet ja velvollisuudet koskevat jo nuorempia. Esimerkiksi 15-vuotias saa itsenäisesti päättää työllään ansaitsemansa rahan käytöstä.

Lisätietoja lasten ja nuorten oikeuksista: Lasten ja nuorten oikeudet ja velvollisuudet (infofinland.fi) 

Suomen kansalaisuuteen liittyy erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia

Kun ihmisellä on Suomen kansalaisuus, hänellä on joitakin sellaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, joita Suomessa asuvilla ulkomaan kansalaisilla ei ole.

Suomen kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia:

• Suomen kansalaisilla on oikeus saada Suomen passi.
• Suomen kansalaisilla on äänioikeus eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa sekä EU-vaaleissa. 
• Suomen kansalaisilla on myös EU-kansalaisen oikeudet. He voivat liikkua vapaasti sekä tehdä töitä EU:n alueella.
• Suomen kansalaista ei voi estää tulemasta Suomeen, häntä ei voi karkottaa Suomesta ja häntä ei voi luovuttaa toiseen maahan, jos hän ei halua lähteä.
• Suomen kansalaiset saavat ulkomailla apua Suomen suurlähetystöiltä ja konsulaateilta.
• Joihinkin valtion virkoihin pääsevät vain Suomen kansalaiset, esimerkiksi poliisiksi ja tuomariksi.

Suomen kansalaisuuteen liittyviä velvollisuuksia:

• Suomen kansalaisilla on velvollisuus noudattaa Suomen lakeja myös Suomen ulkopuolella.
• Suomen kansalaisilla on maanpuolustusvelvollisuus eli velvollisuus osallistua Suomen puolustukseen tai sen avustamiseen.

Suomalaisilla miehillä on asevelvollisuus

Maanpuolustusvelvollisuuteen liittyy, että kaikilla 18–60-vuotiailla suomalaisilla miehillä on asevelvollisuus. Se tarkoittaa, että heidän täytyy joko suorittaa varusmiespalvelus eli käydä armeija tai suorittaa siviilipalvelus. Siviilipalvelus on vaihtoehto niille, jotka eivät halua armeijaan. 

Varusmiespalveluksen eli armeijakoulutuksen kesto on noin 6 kuukautta–1 vuosi. Varusmiespalveluksen jälkeen palveluksen suorittanut kuuluu reserviin ja hänet kutsutaan säännöllisesti kertausharjoituksiin. Siviilipalvelukseen kuuluu kuukauden koulutusjakso ja vajaan vuoden mittainen työpalvelu. 

Vuonna 2023 palvelukseen kutsutuista miehistä 75 % valitsi varusmiespalveluksen ja 1,6 % siviilipalveluksen. Loput joko vapautettiin palveluksesta terveydellisten tai muiden syiden takia, tai heidän palvelustaan siirrettiin myöhemmäksi.

Jos asevelvollinen kieltäytyy suorittamasta joko varusmiespalvelusta tai siviilipalvelusta tai kieltäytyy suorittamasta loppuun aloitettua palvelusta, hän saa tuomion asevelvollisuudesta tai siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Tuomion pituus on puolet jäljellä olevasta palvelusajasta. Nykyään kieltäytymisestä määrätyt rangaistukset suoritetaan vankilan sijaan yleensä valvontarangaistuksena eli kotiarestina.

Jos mies saa Suomen kansalaisuuden alle 30-vuotiaana, hänen täytyy suorittaa joko varusmiespalvelus tai siviilipalvelus. Naisilla ei ole asevelvollisuutta, mutta naiset saavat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen, jos haluavat. Vuonna 2024 vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki 1 555 naista.

Suomen puolustus perustuu asevelvollisuuteen ja varusmiespalveluksen suorittaneiden reserviläisten muodostamaan asevelvollisuusarmeijaan. Suomessa ei ole ammattiarmeijaa.